Saatavuus näyttää tämän teoksen kohdalta kyllä valitettavan huonolta. Edes Kansalliskirjaston kokoelmassa ei näytä olevan tätä teosta, vaikka tekijän muita teoksia sieltäkin löytyy. Ei löytynyt myöskään yleisestä kirjastojen hausta Finnasta. Eikä Project Gutenbergista, josta usein saattaa löytyä vanhoja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalveluHakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiFree eBooks | Project GutenbergKyselisin vielä ehkä antikvariaateista: Tietoa Antikvariaatti.netistäAntikvariaatit verkossa - Etsi, löydä ja tilaa yli miljoonan kirjan valikoimasta | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaAntikvariaatti Antikka.net - Antikvariaattisi Netissä
Kirjasto myy dvd- tai cd-r-levyjä 1,50 euron hintaan, jos omaa levyä ei ole mukana. Laitteiden käyttö sinänsä ei maksa mitään, mutta kirjastokorttia tai henkilötodistusta voidaan edellyttää. Näet Varaamo-tilavarauspalvelusta Helsingin kirjastojen digitointipalvelut hakusanalla "digitointi". Tällä hetkellä digitointi on mahdollista Vuosaaren, Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoissa. Palvelun kuvauksista näet kirjastokohtaiset tarkemmat tiedot käyttöoikeudesta, laitteistosta ja siitä, mitä tallennemuotoa on mahdollisuus käyttää.
Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords
Tästä Einari Vuorelan runosta "Huhtikuu" on julkaisuissa hiukan erilaisia versioita, mutta näillä sanoilla alkava runo sisältyy esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjaan "Lukutoveri. 2, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle" (WSOY, 1954, s. 35) ja samojen tekijöiden kirjaan "Viides lukukirjani" (WSOY, 1955, s. 236-237). Säkeistöjä on kummassakin neljä, mutta "Lukutoverista" puuttuu säe: "Räiskyy vettä räystään suu". Tämän version on säveltänyt Einari Marvia osaksi laulusarjaansa "Laulu joka vuodenajalle, op17" (nro 4). Tosin laulussa lauletaankin: "vettä valuu räystään suu".Runo on ilmestynyt Einari Vuorelan kokoelmassa "Keväthartaus" vuonna 1921, mutta sitä en pääse nyt näkemään. Ilmeisesti tämä kokoelma kuitenkin...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietokannoista ei myöskään ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Oiva teos aiheesta on esimerkiksi Minna Kilkin toimittama Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006). Jonkin verran tietoa kaupunkilaispiioista löytyy myös Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamasta kirjasta Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS, 2006). Viipurilaispalvelijoista kertoo Terttu Sallisen Vie männessäs - tuo tullessas : palvelusväkeä 1920- ja 1930-luvun Viipurissa (Karjalan kirjapaino, 1996).
Tästä kansanlaulusta on erilaisia toisintoja, joiden sanat ja melodia vaihtelevat.”Nuori nunna” -nimellä laulu sisältyy nuottiin ”Maastamuuttajien lauluja : kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta” (Myllylahti, 2008). Laulu alkaa: ”Nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy nuottiin ”Oulussa laulettua” (Pohjoinen, 1983). Laulu alkaa: ”(Nuori) nunna luostarissa rukoilee”. Säkeistöjä on seitsemän.Erkki Ala-Könnin toimittamassa ”Kymenlaakson laulukirjassa” (Kymenlaakson maakuntaliitto, 1981) on laulusta kaksi toisintoa, toinen nimellä ”Nuori nunna” ja toinen nimellä ”Nunna luostarissa”. Kumpikin alkaa: ”Nuori nunna luostarissa rukoilee”.Nimellä ”Nunna” laulu sisältyy Ahti Sonnisen...
Tässä muutamia kollegoiden kanssa kerättyjä suosituksia: Wells, Martha: Murhabotin päiväkirjat 1Cline, Ernest: Ready player oneKalajoki, Mikko: Viimeinen perillinenDavidson I. I: Ghost Network 1 AktivoiKoiranen, Mikko: Jättiloikka Jan ValkoselleLukkarila, Anne: Tuomiopäivä EnterMeresmaa, J. S.: Kenties tapan sinut vieläWeir, Andy: Operaatio Ave MariaWith, Mikko: Saakelin satanen Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa (tästä on tehty myös sarjakuvaromaani Petri Tolppasen kuvittamana) Toivottavasti näistä löytyy mieluisa vaihtoehto. Kirjojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan verkkokirjastossamme: https://lukki.finna.fi/
Norjassa kaikki tiemaksun perintäpisteet ovat automaattisia. Maksut rekisteröidään ja peritään kaikilta tienkäyttäjiltä jälkikäteen auton päästöluokan mukaisina. Ulkomainen autoilija voi solmia tienkäyttösopimuksen etukäteen ja saada postitse ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle kiinnitettävän tunnisteen. Toinen vaihtoehto on rekisteröidä ajoneuvo Epass24-sovelluksessa, jolloin erillistä tunnistetta ei tarvita.Foreign vehicles | AutoPASS
Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua – "Mamselli Hydénin koulua – jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3)."Mamsellin koulu" oli...
Pelimanni-lehden numeron 4/2009 liitteenä on julkaistu Pelimanni 3 -cd-levy, jolla on Lyyti kirjoittaa -niminen kappale Spooky Hamsters -yhtyeen esittämänä. Julkaistuja nuotteja tähän kappaleeseen ei valitettavasti ole saatavilla.
Korkein Saksassa toisen maailmansodan aikana myönnetty kunniamerkki oli rautaristin suurristi (Großkreuz des Eisernen Kreuzes), joka myönnettiin ainoastaan marsalkka Hermann Göringille 19.7.1940.Kirjallisuutta:Brinkmann, J. (1976). Orden und Ehrenzeichen des Dritten Reiches. J. Brinkmann.Littlejohn, D., Dodkins, C. M. (1969). Orders, decorations, medals and badges of the Third Reich: (including the free city of Danzig). R. James Bender Publishing.Sawicki, J. A. (1958). Nazi decorations and medals, 1933-1945. L. L. Babin.Kuva merkistä ja lisätietoja saksankielisessä Wikipediassa:https://de.wikipedia.org/wiki/Gro%C3%9Fkreuz_des_Eisernen_Kreuzes
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Italia on romaaninen kieli, joka on vuosisatojen saatossa kehittynyt latinasta paikalliseksi muodokseen. Samoin on käynyt latinalle muuallakin, kuten Espanjassa, jossa latinasta ovat kehittyneet muun muassa espanjan, katalaanin ja galegon kielet. Tavallaan latina elää yhä nykyisten romaanisten kielten muodossa. Itse kysymykseesi italian kirjakielen isästä ei liene Mikael Agricolan kaltaista lyhyttä vastausta. Italian niemimaa oli pitkään poliittisesti jakautunut alue, ja sen paikalliset kielivariantit erosivat toisistaan merkittävästikin. Kirjakielen "isien" sijaan Italiassa puhutaan kolmesta lähteestä, joita pidettiin erilaisten kielen rekisterien malliesimerkkeinä. Jumalaisen näytelmän kirjoittanut Dante Alighieri, Decameronen...
Astiat ovat Arabian Taverna-sarjaa 1960-luvulta. Myyntihintoja voi katsoa ja vertailla vanhoja astioita myyvistä verkkokaupoista. Esimerkiksi Laatutavara-verkkokaupasta kaadin on myyty 39 eurolla ja tarjoiluvati 45 eurolla. Omien astioiden tarkemman hinta-arvion saa kysymällä jostain huutokaupasta tai antiikkiliikkeestä. Osa liikkeistä tekee arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen. LinkitLaatutavara: Taverna https://laatutavara.com/koristekirjasto/122/#product-listing
Vanhat kartat -palvelussa on painetut peruskartat ja Senaatin kartat georeferoituna ja verrattavissa moderniin taustakarttaan. Senaatin kartat ovat kopioita venäläisten topografisten karttojen 1:21 000 alkuperäislehdistä. Alkuperäiset kartat on valmistettu vuosina vuosina 1870–1907. Palvelussa saat pudotusvalikosta näkyviin vanhat kartat vuosiluvun perusteella ja voit tarkastella esim. eri alueiden muuttumista. Kaikista alueista ei tietenkään ole palvelussa karttaa 1800-luvun lopulta, mutta esim. pääkaupunkiseudun kuntien rajalinjat näkyvät näistä kartoista.Suurin osa Suomen vanhoista kartoista löytyy Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Maanmittauslaitoksen arkistoista. Karttoja löytyy myös Ruotsin valtionarkistosta, Ruotsin...
Helsingin Sanomissa 18.5.1961 löytyy sivun verran artikkeleita Amerikka tänään -näyttelystä, joka on ollut avoinna Messuhallissa 26.5.-11.6.1961. Niissä ei kuitenkaan ole kuvia mainitsemistasi koneista, sen sijaan jonkin verran kerrotaan vaatteiden valmistukseen liittyvistä koneista, Myös 1.6.1961 numerossa on juttuja näyttelystä ja 29.5.1961 on kuva koneesta, joka kokoaa paperiarkkeja ja monisteita.Ylen Vintissä on artikkeli näyttelystä, Elävässä arkistossa on kuunneltavissa juttu avajaisista.Finlandia-katsaus 524 näyttää kuvia näyttelyn avajaisista. Se on nähtävissä Finnan kautta. Kavista voi kysyä muuta filmimateriaalia, kavi@kavi.fi.Helsingin kaupunginmuseolla saattaa olla aineistoa messuista, sieltä kannattaa kysyä lisää,...
Vastaajistamme kukaan ei vaikuttanut löytävän ajatusta, jota etsit. Yritin selailla ja etsiä hakemalla eri kielillä, mutta en löytänyt tällaista ilmausta, yleisin lienee juuri tuo näkymättömyys. Muita yhteisiä termejä olivat lähinnä ilmaukset, joita käytettiin useammalla kielialueella olivat esim. vanha ranska ancienne, italian anziana, espanjan anciana tai erilaiset ilmaukset, joilla kierretään tuo vanha: edistynyt ikä (italia età avanzata) tai vanhempi (esim. esp. señora mayor). Näissä ei kuitenkaan missään ole ilmeisesti etsimääsi lisämerkitystä. Minkälainen lisämerkitys etsimälläsi ilmauksella tarkemmin kerrottuna olisi? Vai etsitkö sanaa, joka muistuttaa asultaan tuota invisible-sanaa?
Andrei Kurkovilta on suomennettu neljä romaania: Kuolema ja pingviini (suom. 2006), Harmaat mehiläiset (2023), Kuolleen miehen kaveri (2024) ja Kiovan korva (2025).Jos haluat lukea Kurkovia myös muilla kielillä, voit tilata kaukolainoja Kuhmoisten kirjastoon joko kirjastosi asiakaspalvelussa tai täyttämällä tilauslomakkeen verkkokirjastossa. Linkki tilauslomakkeeseen: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Kysy lisää kaukolainaamisesta Kuhmoisten kirjaston henkilökunnalta.Jos taas toivot, että Kurkovia suomennettaisiin lisää, toive kannattaa osoittaa kustantajalle. Tähänastiset Kurkov-suomennokset on kustantanut Otava.
