Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (suom...
Hei,
sisällissodan lääkintähuollosta, sairaaloista ja sairaanhoitajista kertovia kirjoja:
- Eeva Tammen teos Lääkintähuoltoa sisällissodassa – Tampere 1918
- Ritva Virtasen väitöskirja Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla
Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla = Nurses in Finland's wartime medical service tasks in the 20th century / Ritva Virtanen. - Helka (helsinki.fi)
- Kai Ala-Hälvälä: Vankina valkoisten: Oulun vankileiri 1918
Vankina valkoisten : Oulun vankileiri 1918 (helsinki.fi)
Kyseessä voisi olla Minna Kilkin toimittama teos Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006).
https://www.finna.fi/Record/vanamo.201994?sid=4170478449
Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Tähän kysymykseen emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään vastausta.
Voit tiedustella asiaa esimerkiksi Ursan sivuilta löytyvän lomakkeen kautta Tähdet ja avaruus: Kysymyslomake tai Helsingin yliopiston Fysiikan laitokselta Fysiikan osaston tutkimus- ja opetushenkilöstö | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Suomen maatilat 1–5 – Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tiedot löytyvät myös digitoituina: https://sukutilat.sarka.fi/
Siirtokarjalaisten tie 1 - 4 ja osoitehakemisto
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Kyseessä on runo Kuukaudet, joka on julkaistu Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjassa Meidän lasten elämää (1935). Runon on kirjoittanut Lyyli Rantala.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Alakansakoulu-lehdestä vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938020?term=tuima&t…
https://finna.fi/Record/piki.6891?sid=4165046553#componentparts
Meidän lasten elämää Helmetissä
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä luokkaan 37 kuuluvat "elimelliset mielisairaudet, myrkytyksen aiheuttamat mielisairaudet ja hermoston häiriöt, elimelliset keskushermoston taudit ja aivovammoista johtuneet tilat". Tarkenne 37c2 viittaa "muihin elimellisiin keskushermoston tauteihin". B II -kelpoisuusluokittelun merkitys tässä on "täysin parantuneet, keskivaikein seurauksin, jotka eivät estä kevyttä palvelua tukivyöhykkeellä tai kotiseudulla."
Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Valitettavasti kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Tässä muutama kirja, joissa jonkinlainen hirviö hyökkää laivalla olevien kimppuun:
Philip Ridley: Suuri purskitsa (2003)
Pirunmeri (2011) Kirjalla on useita tekijöitä.
Mats Strandberg: Risteily (2016)
Tunnistaisiko joku palstan lukijoista oikean kirjan?
Varteenotettava vaihtoehto voisi olla Fiona Moodien Yksisarvinen ja meri, joka ilmestyi vuonna 1986. 90-luvun puolella julkaistuja tarjokkaita on esimerkiksi Geraldine McCaughreanin Yksisarviset, tulkaa! (1997), kertomus siitä, kuinka yksisarviset jäivät Nooan arkista.
Tässä tarkoitettaneen P. Mustapään runoa Selitys kokoelmasta Koiruoho, ruusunkukka. Siinä kehotetaan etsimään "ei pinnalta, vaan alta" ja anomaan filosofialta viisautta laulun säkeisiin.
Maija-Liisa Sutisen elokuvasta Ogoi, isoäitini (1983) ei ole tehty tallennetta kirjastolainaukseen.
Voit katsoa elokuvan Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteessä, josta on lista alla.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22689480
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua suuriin...
Monitoimitalo 13 näyttäisi verkkosivujensa perusteella olevan todella laajasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava paikka. Se on Tampereen nuorisopalvelujen ylläpitämä ja suunnattu pääosin nuorille, mutta myös vanhemmat tamperelaiset ovat tervetulleita. https://www.tampere.fi/nuoret/nuorten-kulttuurikeskus-monitoimitalo-13
Helsingistä ei ehkä löydy aivan vastaavaa. Kaupungin keskustassa sijaitseva Annantalo on taidekeskus lapsille, nuorille ja perheille. Siellä järjestetään taideopetusta, esityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Päivällä talossa käy lapsia kouluista ja päiväkodeista. Iltapäivällä ja illalla talossa on lapsia ja nuoria, jotka harrastavat taiteita. Annantalon ohjelmaan voi tutustua täällä: https://www.annantalo.fi/...
