Suomen Sukututkimusseuran sivustolla asiasta kerrotaan seuraavasti: ”Evankelis-luterilainen kirkkohallitus antoi suosituksen vuonna 2011, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin vuosien 1910–1960 kirkonkirjoja. Useimmat seurakunnat toimivat Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti. Tietojen saaminen alle 100 vuotta vanhoista kirjoista vaatii yleensä virkatodistuksen tilaamisen seurakunnasta.” Sivustolla on myös video, jossa opastetaan virkatodistuksen tilaamisessa. Tässä linkki sivustolle:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat/
Tietojen tilaaminen suoraan kansallisarkistosta ei siis onnistu, vaan tietoja...
Varmaa vastausta kumpaankaan kirjaan en valitettavasti löytänyt. Kuvaukseen sopiva kanatarina voisi olla Kana kot - kun taivas putosi, mutta ainakin Disneyn kirjan kuvitus ei vastaa muistikuviasi. Kana kot -tarinassa kana luulee, että taivas putoaa päähän ja lähtee kertomaan siitä kaikille. Toinen kanatarina, jossa kuljetaan on kansanruno Kukon ja kanan saunamatka, jossa kukko ja kana lähtevät hakemaan vettä saunaan. Runosta on useita muunnelmia, joissa joka tapauksessa lähdetään jotain etsimään.
Kuvituksen puolesta kanatarinaan voisi sopia Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Kana Karoliina, mutta siinä taas tarina on kansansatu, jossa kana löytää vehnänjyvän, kylvää sen, korjaa sadon ja leipoo leivän. Tarina ei siis sovi...
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme...
Kirjastot asettavat aineistoa "ei saatavana, ei varattavissa" -tilaan pääosin silloin, kun kirjasto menee pidemmäksi aikaa kiinni esimerkiksi remontin, muuton tai muun syyn takia, eikä kokoelma ole käytettävissä. Merkintä poistetaan, kun aineisto on jälleen asiakkaiden saatavilla. Tilannetta voi seurata verkkokirjaston tiedonhakutoiminnon kautta.
Välillä kirjoja joudutaan poistamaan vaikkapa niiden huonon kunnon takia, eivätkä ne tule enää lainattaviksi. Tällaisessa tilanteessa kannattaa varmistaa verkkokirjastosta, onko teosta saatavilla muissa Vaski-kirjastoissa, tai ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Kuvausta vastaavaa kirjaa ei löytynyt, tosin kirjoja sedän hevostilalla asuvista tytöistä on yllättävänkin paljon eikä kaikkien tarkkaa juonikuvausta ole saatavilla.
Muistaisiko joku lukijoistamme kirjan tai olisiko kysyjällä tarkempia tietoja, miltä ajalta kirja suunnilleen on tai mihin aikakauteen se sijoittuu?
Tässä on vielä Kirjasampo-palveluun listatut kirjat, joihin liittyy hevostila.
Saimme lukijaltamme ehdotuksen: voisiko olla Jojo Moyesin Kuinka painovoimaa uhmataan? Kuvausta kirjasta, https://www.sttinfo.fi/tiedote/69850899/mediatiedote-jojo-moyes-lumoaa-…
Ihan kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Tässä on kuitenkin elokuvia, joissa on vanhoja miehiä tai miesten epätodennäköisiä ystävyyksiä.
Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat (1993)
The Odd Couple - Parittomat kaverukset (1968)
Bucket List - Nyt tai ei koskaan (2007)
Land Ho! (2014)
Miinan ja Manun tamperelaisuus paljastettiin lukijoille vuonna 2009 julkaistussa kirjassa Miina ja Manu kaupungin kesässä.
"Missähän Miina ja Manu mahtavat oikein asua? Nyt kun Miina ja Manu kirjasarja on täyttänyt yli 25 vuotta, pitää tämä lopulta paljastaa. Miina ja Manu ovat tamperelaisia. He ovat kotoisin samalta paikkakunnalta kuin mistä Pikkukakkostakin lähetetään." [ote kirjan takakannen tekstistä]
2014 kirjasta ilmestyi uudistettu painos nimellä Miina ja Manu : kaupunkikierros.
Päähän tarttunut mainoslaulu on Saukin kynäilemä Avainasemassa vuodelta 1965. Sen esitti Katri Helena Pentti Lasasen yhtyeen säestämänä.
Kappale on kuultavissa kokoelma-CD:llä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää.
Fono.fi
Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää | PIKI-kirjastot | piki.fi (finna.fi)
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Benjamin Hoffin kirjoittama, Ernest H. Shepardin kuvittama teos The tao of Pooh on Erik Frykmanin ruotsintamana nimeltään Tao enligt Puh (1993, lisäpainos 1995).
Tao enligt Puh Helmet-kirjastoissa
Victoria on latinalaista alkuperää ja tarkoittaa voittoa sekä on roomalaisessa mytologiassa voiton jumalatar. Englanninkielisissä maissa nimestä tuli suositumpi kuningatar Viktorian aikaan 1800-luvulla, mutta se oli tunnettu jo 300-luvulla kristityissä maissa, joissa Pyhä Victoria -niminen marttyyri ja pyhimys teki siitä suositun.
Helmet-kirjastoista löytyy useita nimikirjoja, joista voisi löytyä lisää tietoa. Näitä ovat esimerkiksi
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Sanonta "katajainen kansa" on saanut alkunsa Juhani Ahon vuonna 1900 julkaistun lastukokoelman Katajainen kansani nimestä. Panu Rajalan mukaan "Ahon kielikuvaa on siitä pitäen käytetty kansanluonteen tavaramerkkinä" (Panu Rajala, Naisten mies ja aatteiden : Juhani Ahon elämäntaide).
Eino Leino käytti ilmaisua romaanissaan Tuomas Vitikka (1906): " -- [Suomen] väestö oli tuo suorastaan jumalista polveutuva katajainen kansa, jota ei mikään ajan myrsky voinut kukistaa -- ". Jo fraasiksi muuntuneena sen tapaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa: "Toisinaan Elias urheilukentän juhlissa huuteli iskulauseita Rautajärven pitäessä puheitaan: – Katajainen kansa syö petäjäistä leipää." Kaiken kaikkiaan sanonnan voi tavata lukuisilta...
"Valkeat purjeet" laulusta ei ole julkaistu nuottia. Laulun on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Jori Nummelin. Soinnut löytyy chordify.net -palvelusta. Palvelu on rajoitetusti ilmainen, premium-versio on maksullinen.
Tämä olikin hieman hankalampi haku.
Mieleen tuli Animorphs-sarja, jossa päähenkilöt muuttuivat milloin miksikin henkilöksi. Linkki Wikipediaan
Sarja on suomennoksina kuitenkin uudempaa tuotantoa. Julkaistu 2000–2007. Linkki Wikipediaan
Löysin yhden ehdokkaan myös 1980-luvun kirjoista. Gunnel Linden Olen oikea ihmissusi. Sen päähenkilö on kuitenkin poika. Linkki Kirjasampoon.
Kenties Finna-haulla voisi löytää lisää ehdokkaita? Linkki Finna.fi
Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
