Tällä hetkellä yksikään suosituista Suomessa toimivista e-kirjapalveluista (kuten BookBeat, Nextory, Storytel) ei näytä tarjoavan mahdollisuutta lukea e-kirjoja perinteisillä lukulaitteilla. Elisa-kirja -palvelu on ilmeisesti tällaisen mahdollisuuden aikaisemmin tarjonnut, mutta senkin toiminta loppui pari viikkoa sitten, kun se yhdistyi BookBeatiin. On tietysti mahdollista hankkia e-kirjoja yksittäiskappaleina (esimerkiksi https://www.ellibs.com/fi/ tai https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat) ja lukea niitä lukulaitteella, mutta jos olet kiinnostunut nimenomaan edellä mainittujen kaltaisista e-kirjapalveluista, näyttää lukulaitteita suosivan lukijan vaihtoehdot olevan tällä hetkellä vähissä.
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi kirjaa Helmet Finnasta enkä muualtakaan netistä. Joitakin kesäisiä Sisters Club -kirjoja löysin Helmet-haulla, mutta mikään niistä ei ole alun perin suomeksi kirjoitettu, joten epäilen, että niissä kerrottaisiin mökkeilystä Virossa. Jos kirjassa tapahtuva mökkeily on voinut sijoittua johonkin muualle kuin Viroon, siinä tapauksessa ehkä toinen näistä kirjoista voisi olla etsimäsi:K.S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä (linkki Helmet Finnaan)C.J. Anders: Viettelysten viikonloppu (linkki Helmet Finnaan)Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa, mistä kirjasta on kyse?
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Ainakin nämä on olemassa:Essen, Kira von: Fauna & flora Fennica : ordlista på 11 språk = 11-kielinen sanaluetteloHelminen, Matti: Ympäristösanasto = Miljöordlista = Environment vocabulary = Umweltglossar = Vocabulaire de l'environnementHokkinen, Lauri: Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für WandererHämäläinen, Eero: Vaellussanasto : Hiker’s dictionary = Wander-WörterbuchLogie, Gordon: Glossary of land resources : English, French, Italian, Dutch, German, SwedishLukkari, Pekka: Ealliid ja šattuid namahusaid sámi-suoma sátnegirji = Suomi-saame-sanakirja eläinten ja kasvien nimistäMiljöordlista : svensk-engelsk-fransk-tysk = Glossary of environmental terms : Swedish-...
Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa on vastattu samantyyppiseen kysymykseen 10.6.2021.Vastauksen voi lukea osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulevat-marjasekoitusten-kuningatar-ja?language_content_entity=fi
Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella tai selaimella. Tämä ominaisuus on kuitenkin kehitteillä ja saatavilla myöhemmin. Kansalliskirjasto kertoo E-kirjaston usein kysyttyjen kysymyksien sivulla aiheesta näin: "E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin."
Helsingissä Arvopaperi-lehteä löytyy Munkkiniemen ja Rikhardinkadun kirjastoista. Munkkiniemen kirjastossa säilytetään kuluvan vuoden numerot (eli kaikki vuonna 2024 ilmestyneet Arvopaperin numerot), kun taas Rikhardinkadun kirjastosta löytyy myös kahden edellisen vuoden numerot. Voit myös varata haluamasi numeron lähikirjastoosi. Tiedot eri numeroiden saatavuudesta ja varausmahdollisuuden löydät tästä linkistä.
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen.
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu
Romanian kruunun hoitaja Margaretan vierailu oli ilmeisesti järjestetty Romanian Helsingin-suurlähetystön aloitteesta.Kysymyksessäsi esitetty asia nousi myös vierailun yhteydessä esille, vieraat itse olivat todenneet tekevänsä tiivistä yhteistyötä Romanian hallitusten kanssa ja auttavansa sitä lobbaamalla maan ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejä. Lisäksi kuningashuoneen jäsenet toimivat hyväntekeväisyysjärjestöissä.Vaikkei kuninkaanhuoneen jäsenillä ei ole virallista statusta, on heidän symbolisella/historiallisella/kulttuurisella statuksellaan yhä mitä ilmeisimmin merkitystä romanialaisessa yhteiskunnassa. Vierailutoimintaa on moniin maihin. Tässä vierailusta: https://www.agerpres.ro/english/2024/06/18/royal-family-visits-...
Perinteinen tapa tehdä Van Houten -kaakaosta makeaa kaakaojuomaa:Sekoita kupissa 1 lusikallinen kaakaojauhetta ja 2 lusikallista sokeria. Kaada päälle kiehuvan kuumaa maitoa, sekoita hyvin.Valmistajan virallinen ohje: https://lejos.fi/tuotteet/van-houten/van-houten-cacao-kaakaojauhe-2/Kaakaojauheen ja sokerin voi sekoittaa myös valmiiksi purkkiin ja käyttää siitä.
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu."
Kolmiodraamat ja sekavat juonenkäänteet ovat tyypillisiä intialaisille elokuville, joten on vaikea selvittää, mistä elokuvasta voisi olla kysymys. Tässä on joitain ehdotuksia:Deewana (1992)Baazigar (1993)Darr (1993)Raanjhanaa (2013)Lisää Bollywood.elokuvia, joissa on kolmiodraama:https://www.imdb.com/list/ls082446225/?sort=release_date%2Caschttps://www.news18.com/web-stories/entertainment/10-romantic-crime-bollywood-movies-of-the-90s-875737/
Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
