Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Varsinaista vertailua Suomen ja Ruotsin järvivesien ekologisesta tilasta ei valitettavasti löytynyt. Uimavesien puhtaudesta molemmista maista löytyy tietoa Euroopan ympäristökeskuksen State of bathing waters-kartasta. Kartan tieto on vuodelta 2020 ja siinä voi valita järvivedet, jolloin voi verrata Suomen ja Ruotsin järviuimavesiä toisiinsa. Kartasta on myös uudempi versio vuoden 2023 tiedoilla, mutta siinä eri vesistötyyppejä (järvet, joet, rannikkovedet) ei voi erotella toisistaan. Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi ja edellinen arviointi on tehty vuonna 2019. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottivat tuolloin Suomen pintavesien ekologisesta tilasta. Lisätietoa Suomen vesien ekologisesta tilasta...
Hei,Leikin loppu -nimistä novellia en löytänyt (olisiko sekaannus Beckettin näytelmään Leikin loppu?).Hemingwaylla on kyllä novelli "The end of something" (nimellä "Jonkin loppu" kokoelmassa Kilimandsaron lumet sekä nimellä "Erään jutun loppu" kokoelmassa Ensimmäiset 49 kertomusta). Voisko kyseessä olla tämä novelli?
Hei,Kirjastoalan pätevyysvaatimuksia laskettiin joitain vuosia sitten, mutta vaatimukset ovat edelleen monissa työpaikkailmoituksissa (etenkin jos on oiletettavissa, että hakijoita riittää).Hyvin yleisesti hakemuksissa on kirjastovirkailijan paikoissa esim. "soveltuva ammatillinen perustutkinto tai korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu 35 opintoviikon / 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot tai tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto".Hyvin yleisesti alalla työskentelevillä on jonkin alan tutkinto ja sen lisäksi tehtynä nuo informaatiotutkimuksen opinnot. On sitten ainakin yksi osa-alue, jolla on erikoisosaamista. Alallahan on hyötyä lähes kaikesta osaamisesta - työtehtävistä...
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
Helsingissä ja Vantaalla voi tulostaa ilman Prich-appia."Tulostaminen HelsingissäTulostaminen asiakastietokoneiltaLuo käyttäjätunnus tulostuspalveluun klikkaamalla työpöydällä olevaa linkkiä YSoft SafeQ tai osoitteessa asiakastulostus.hel.fi.Aktivoi tunnuksesi sähköpostiisi saapuneesta linkistä Activate your account ja ota talteen viestissä oleva PIN-koodi. Tätä samaa PIN-koodia voit käyttää asiakaskoneilta tulostamiseen kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.Omalta laitteelta tulostaessasi tarvitset PIN-koodin lisäksi käyttäjätunnuksesi sähköpostiosoitteen ja salasanan.Asiakastietokoneella:Valitse tulostettava tiedosto tai etsi nettisivu, jonka haluat tulostaa ja klikkaa Tulosta. Tulostusasetukset-ikkuna avautuu. Voit...
Sanonnan alkuperää on selvitellyt myös YLEn Jari Flink jutussaan 7.12.2010.Nykykielessä selvä pyy -sanonta ymmärretään hyvin pitkälti niin, että jokin asia on selvä tai ok. Juttuun haastateltu professori Pekka Laaksonen kertoo, että sanontaan liittyy myös tarina. "- Monesti tämäntyyppisten sanontojen taustalla on tarina. Selvän pyyn takana on varmasti tarina siitä, että miehet ovat olleet ampumassa varmaankin juuri pyytä. Ampuvat sitten väärää lintua, varista tai jotain muuta ja toteavat kaukaa katsoen kuitenkin, että sehän on selvä pyy. Tietyissä yhteyksissä se tarkoittaa sitä, että jotakin asiaa yritetään todistaa toiseksi, Laaksonen kertoo.Sanontaan liittyy vielä jatko: "selvä pyy, sanoi Manninen varista" , jolloin merkitys hieman...
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Hei!Tarkoitat varmastikin Kalevala-salia. Salia ei enää ole sellaisena, kuin sen muistat. Salin auditorio-rakenne purettiin vuonna 2018 ja sali jaettiin kahtia. Tilat olivat muutoksen jälkeen aluksi koulun väistötiloina ja tällä hetkellä tiloissa on opiskelutila Sampo ja varattava kokoustila Maria. Pääkirjaston tiloista löydät lisätietoa täältä: Pääkirjaston tilat | Kajaani
Nuotti tähän Veikko Juntusen säveltämään ja Helena Hatusen sanoittamaan kappaleeseen löytyy digitoituna Outi-kirjastojen tietokannasta:https://outi.finna.fi/Record/outi.969804?sid=4743506440Veikko Juntusen nuotit on Juntusen ja Oulun kaupunginkirjaston toteuttama sähköinen nuottikirjasto, jossa on yli 700 Juntusen kappaleen nuotit pdf-muodossa:https://outi.finna.fi/Content/musiikki?lng=en-gbNuottien yksityinen käyttö on vapaata.
Sadetanssin alkeita opettavaa kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Mikäli intiaanit muuten kiinnostavat, Walt Disneyn Pikku Hiawatha -hahmosta löytyy lastenkirjoja. Ehkäpä jossakin niistä kerrotaan sadetanssista? (linkki hakutuloksiin Helmet Finnaan)Mikäli sadetanssin opetteleminen videon avulla kiinnostaa, siihen löysin vinkkejä. Jos teillä on mahdollisuus käyttää DVD- tai Blu-ray-soitinta tai levyasemallista tietokonetta, Helmet-kirjastoista löytyy pari lasten DVD-elokuvaa, joissa tanssitaan sadetanssia:Nokkela Majava (linkki Helmet Finnaan)Fröbelin Palikat (linkki Helmet Finnaan)Myös netistä löytyy paljon videoita ja kuvallisia ohjeita aiheesta suomeksi ja englanniksi. Esimerkiksi Yle Areenassa on katsottavissa 9.9.2024 asti Nellin ja...
Sinilevähavaintojen ilmoituspalveluista ei löytynyt mitään tietoa, että viranomainen kävisi tarkistamassa kansalaisten havaintoja. Luultavasti sellaiseen ei olisi aikaakaan, koska tilanne voi muuttua nopeasti.Palveluissa näkyy havainnon ajankohta ja se, onko havainnon tehnyt kansalainen vai asiantuntija.https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivuhttps://www.vesi.fi/karttapalvelu/?theme=layernames_cyanobacteria_ulkoliikuntafi&teema=sinilevatilanne
Voit pyytää tietojasi Helsingin terveydenhuollon keskusarkistosta. Asiakastietojen pyytäminen: https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-oikeudet/asiakastietojen-pyytaminen
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki...
