En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Valtiolle voi tehdä oma-aloitteisen lahjoituksen. Tarkempia ohjeita voi kysyä Valtiokonttorista: https://www.valtiokonttori.fi/yhteystiedot/valtiokonttorin-yhteystiedot/
Lisätietoa löytyy mm. seuraavista verkkouutisista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006146782.htmlhttps://www.verkkouutiset.fi/a/valtiolle-voi-lahjoittaa-rahaa-mutta-til…
Kansallisarkiston verkkopalvelusta löytyi seuraavaa tietoa. Suojeluskuntien jäsenistä ei ole olemassa erillistä matrikkelia, mutta henkilötietoja on mahdollista saada muuta kautta. Suojeluskunnat ovat pitäneet kirjaa toiminnastaan, ja he ylläpitivät muun muassa kortistoa jäsenistöstään. Osa kortistoista on kadonnut, mutta monia on yhä jäljellä, ja niitä voi tutkia vapaasti Kansallisarkistossa Helsingissä tutkijasalissa. Kansallisarkistosta voi myös tilata postitse valokopion yksittäisen henkilön suojeluskuntakortista. Tämä tapahtuu Kansallisarkiston verkkopalvelu Astian kautta. Sinne kirjautumalla voi tehdä tietopyynnön painikkeella "Suojeluskunnan henkilökortti". Yksittäisestä henkilöstä tietoa etsittäessä, on myös tiedettävä, minkä...
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Olisivatkohan kyseessä kenties Oscar Hijuelosin romaaniin perustuva kuubalaisista Castillon muusikkoveljeksistä kertova elokuva The Mambo Kings (1992) ja siinä esiintyvä kappale Beautiful Maria of my soul? Elokuva on nähty meillä televisiossa 15.1.1996 (MTV3), 2.5.1997 (YLE TV1) ja 8.9.2001 (MTV3).
The Mambo Kings (1992) - IMDb The Mambo Kings | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Red red wine kertoo punaviinistä, sydänsuruista ja siitä, että vain punaviini auttaa laulutekstin kertojaminää karkottamaan mielestään kipeät muistot: "Olisin voinut vannoa, että ajan myötä / ajatukset sinusta haihtuisivat mielestäni / olin väärässä ja huomaan / että vain yksi asia auttaa minua unohtamaan".
Brittiläisen hemofiliatutkimuksen professorin Edward Tuddenhamin mukaan kuningatar Viktorian kantama verenvuototautia aiheuttava geeni on "lähes varmasti" sammunut tautiin sairastuneiden poikalasten varhaisen kuoleman vuoksi: Viktorian jälkipolvissa Leopold oli viimeinen miespuolinen jälkeläinen, joka eli lisääntymisikäiseksi saakka. Tuddenhamin artikkeli kirjassa Molecular biology in medicine sisältää havainnollistavan sukupuun geenin kulkeutumisesta Viktoriasta eteenpäin (s. 4).
Lähteet ja kirjallisuutta:
E. G. D. Tuddenham, Haemophilia : molecular biology at the centre of human disease. – Teoksessa Molecular biology in medicine
D. M. Potts & W. T. W. Potts, Queen Victoria's gene : haemophilia and the royal family
R. Lassila, P....
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen mukaan.
Lisätietoja E-...
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” | Kulttuuri | Yle). Espoon teatteri on...
Ikävä kyllä emme onnistuneet jäljittämään vuosien 1994-1995 Joka Poika -lehtien vuosikertoja. Tuohon aikaan lehti kulki nimellä JP tai JiiPee. Wikipediassa kerrotaan, että lehdessä ilmestyi Ted Cowanin piirtämä sarjakuva Billy Binnsin ihmerillit. Voisiko kyse olla tästä sarjakuvasta? Google-haulla löydät siitä kuvia ja voit verrata, vastaavatko ne muistikuviasi etsimästäsi sarjakuvasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/JiiPee
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Kirjailijoiden tuotantoa on usein varsin hyvin luokiteltu julkaisujärjestykseen Wikipediassa. Ed McBainin kohdalla tämä toteutuu vain englanninkielisellä Wikipediasivulla: https://en.wikipedia.org/wiki/Evan_Hunter Toinen esimerkki sivustosta, josta löytyy listaus 87. piirin kirjoista ilmestymisjärjestyksessä on https://fantasticfiction.com/m/ed-mcbain/ Mainittuja sivuja ei kannata antaa automaattikääntäjän kääntää suomeksi, sillä kirjojen nimet kääntyvät usein "väärin" kirjan suomentajan näkökulmasta.
Koska dekkarinetin kaltaista suomenkielistä palvelua ei ainakaan tällä hetkellä ole, on McBainin kohdalla turvauduttava ns. kiertotiehen kirjan suomenkielisen nimen selvittämiseksi. Voit etsiä haluamaasi kirjaa esim. Finna.fi:stä (tai oman...
Moby Dickistä on tehty kolme elokuvaa ja kaksi minisarjaa. Ensimmäinen elokuva Moby Dick - Valkoinen valas on tehty vuonna 1930 ja uusin elokuva on vuodelta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Elonet: Moby Dick https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=moby+dick&type=AllFields
IMDb: https://www.imdb.com/find/?q=moby%20dick&ref_=nv_sr_sm
Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai...
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue, joka on...
