Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä."
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007
Kirjoja on suomennettu 8 kappaletta. Englanniksi niitä on ilmestynyt yli 60. Gummerus ei suunnittele uusia suomennoksia Risingshadow-sivuston mukaan. Linkki sivustolle.Kirjat ovat: Alaston kuolema, Maineikas kuolema, Kuoleman ikuistama, Kuoleman hurmio, Kuoleman riitit, Kuoleman enkeli, Kuolema ovella ja Kuoleman salaliitto.
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Valitettavasti emme pysty tässä palvelussa arvioimaan taiteen/signeerausten/antiikin aitoutta.Voimme ainoastaan opastaa tiedonhaussa aiheesta.Lastukirjastoista löytyy kolme kirjaa Kupittaan savesta. Linkki aineistohakuunRuotsiksi löytyy sivusto Kupittaan saven leimoista ja signeerauksista. Linkki sivulleAntiikin vuoksi sivuilta löytyy suomeksi tietoa Kupittaan saven astioista. Linkki sivustolle
Löysin Ristiseiska.fi sivustolta vastauksen."Peli voi päättyä kahdella eri tavalla. Peliä voidaan pelata niin kauan kuin enää yhdellä pelaajalla on kortteja. Ristiseiska voi myös päättyä niin, että kun ensimmäinen pelaaja saa korttinsa pelattua, peli lopetetaan. Pelin lopettamisesta on aina sovittava ennen sen aloittamista." Linkki sivulleSamaa mieltä on myös toinen korttipelisivusto Korttipelit.net. Linkki sivulle.Lopetuksen voi siis sopia pelin alussa.
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Kirjastopedagogi työskentelee useimmiten julkisella sektorilla, esimerkiksi yleisessä kirjastossa, tai vastaavanlaisessa työssä vaikkapa yksityisessä oppilaitoksessa. Yleisissä kirjastoissa sovelletaan Kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2022-2025, III luku Työaika) mukaan:19 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvausIltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.Lauantaikorvaus on vastaavasti 20 %:18 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä aattokorvausLauantaityökorvaus2 mom. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa,...
Kirjasampo on hyvä lähtökohta kirjojen vinkkaamiseen tiedonkeruun kannalta. Monille se on jo tuttu työkalu, mutta yhtä tärkeää on esimerkiksi laaja lukeneisuus ja oman osaamisen kehittäminen juuri lukemisen kautta. Kirjasampo tukee tätä työtä. Kirjasammosta löytyy hyvin tietoa kirjailijoista ja kirjoista, ja sen kautta voi myös hakea kirjoja, joista muistaa esimerkiksi vain kannen ominaisuuksia. Kirjasammosta voi myös löytää valmiita listoja tietyistä teemoista, mikä auttaa lukemisen suosittamisessa paljon. Myös genretietoutta voi lisätä Kirjasammon kautta. Kirjasampoa myös ylläpidetään kirjastolaisten toimesta aktiivisesti, joten sen tietoon voi luottaa. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut käyttää silloin tällöin tiedonhakuun Kirjasampoa...
Kysymyksesi on kinkkinen, sillä lajia ei kovin hyvin voi etukäteen tosiaan määritellä. Seuraavasta lähteestä voisit saada ajatusleikillesi lisää taustaa:Miten laji määritellään? – Natura (naturalehti.fi) Todella syvälle pääsee tämän tutkielman kautta: Lajikäsitteiden ja lajinrajaamisen problematiikka (oulu.fi)Siitä ehkä tärkein nosto tässä lajimietinnössä, mikä tukee jo omaa näkemystäsi, jonka esitit kysymyksessä: "Kielitoimiston verkkosanakirjan (2022) mukaan laji määritellään biologian alalla eliöryhmäksi, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään. Tämä lisääntymiseen ja elin- ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten tuottamiseen perustuva rajaus onkin yleisin käytetty määritelmä, jota kutsutaan myös biologiseksi lajikäsitteeksi (De...
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Kielitoimiston sanakirja määrittelee rintakuvan seuraavasti: "muotokuva, vars. veistos, joka esittää kuvattavan pään, kaulan, olkapäät ja rinnan (yläosan)". Sanaa rintakuva näkee toisinaan käytettävän myös veistoksista, joissa ei ole mukana olkapäitä tai rinnan yläosaa. Taannoin Turussa kadonneen Jarkko Laineen patsaan yhteydessä useissa otsikoissa ihmeteltiin suorasanaisesti, "minne katosi Jarkko Laineen pää", joten päätä esittävän veistoksen lisäksi pelkästä päästä puhuminen ei vaikuta lainkaan päättömältä ratkaisulta sekään!
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Bo Bergmanin runoutta näyttää olevan suomennettuna melko niukasti. Hänen runojaan löytyy suomennettuna muun muassa kirjaston kokoelmissa olevasta antologiasta "Kevätsade: valikoima ruotsalaista lyriikkaa", mutta kyseistä runoa ei sieltä löydy. Jos sinua kiinnostaa, runosta löytyy kuitenkin englanninkielisiä käännöksiä; esimerkiksi Anne Macgregorin (2017) väitöskirjan "Portrayals of Identity in the Romanser and reception of Ture Rangström" sivulta 103 löytyy kyseinen runo englanniksi. Jos jollain kommentoijalla on tietoa runon mahdollisista suomennoksista, otetaan sitä ilomielin vastaan.
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen äänestyksen kautta syntyneiden...
Hei!Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä?Caroline Lawrence: Ostian koirat (Roomalaismysteerit -sarjan ensimmäinen osa)Päähenkilöinä muun muassa rikkaan merikapteenin tytär Flavia. Nuorille suunnattu dekkarisarja.Sirkka Shayan: Mira ja Skarabeen salaisuusMira leikkii vanhoilla paperinukeilla ja siirtyy yhtä äkkiä faaroiden aikaan.Richard Dubelman: Holly Hobbie kadonnutta etsimässäTämä on jo melko vanha teos, ilmestynyt 1980. Liz ei suostu uskomaan, että hänen arkeologi-isänsä on kuollut vaan lähtee etsimään tätä.Olisiko vielä lukijoilla muita ehdotuksia?
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka monella...
