Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
Sinulle nopein ja kätevin tapa löytää mainitsemiesi artistien tuotantoa on etsiä sitä pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta,
löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/ . Pääset tietokantaan myös
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun kautta. Jos haluamasi aineisto löytyy ja se ei ole lainassa, voit soittaa kyseiseen kirjastoon ja varata aineiston joko sinne tai pyytää lähettämään lähikirjastoosi.
Seuraavassa uusimmat pääkaupunkiseudulta löytyvät mainitsemiltasi bändeiltä /artisteilta:
Filter: Title of record; Sneaker Pimps: Splinter; DJ Krush: Milight; Incubus: Make yourself.
Kaipaamasi tietokonealan kirjallisuus on sen verran erikoisalan kirjallisuutta,
ettei sitä lukijakunnan vähyyden vuoksi kannata julkaista suomeksi. Ja alan kielihän on pitkälti juuri englanti. Jotain hyötyä voisi olla Reima Flyktmanin ja Tero Piippasen kirjasta "Hardware", kieli on suomi ja julkaija Suomen atk-kustannus (1998).
Tampereen kaupunginkirjastossa (pääkirjasto) on käytettävissä Fennica-cdrom-tietokanta, joka sisältää Suomessa ilmestyneen kirjallisuuden. Tietokantaan voi tehdä haun käyttämällä tarkenninta ts=sarjakuva-albumi. Vuoden voi määritellä lisäämällä hakulauseeseen operaattorin "ja" jälkeen vu=1996. Haun voi tehdä myös vaiheittain ja yhdistää lopuksi erilliset haut kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Tällä tavoin saatava listaus sisältää kuitenkin kaikki Suomessa julkaistut albumit, myös käännetyt (esim. 1996 135 kpl). Kotimaista alkuperää olevat teokset pitää poimia listasta erikseen. Lisäksi Suomen sarjakuvaseuralla (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/) on kotimaista sarjakuvaa koskevaa tietoa.
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Tietoa ei löydy käytettävissämme olevista lähteistä. Asiaa voi tiedustella TV1:n katsojapalvelusta. Sähköpostilinkki osoitteessa http://www.yle.fi/yleista/ missä linkki "yhteydet" tai puhelin 09-14801 .
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta löytyy Kritiikin uutiset-lehden
vuosikertoja vuodesta 1991 lähtien. Vanhempia Vuosikertoja voit tiedustella
Yliopiston pääkirjastosta, Fabianink. 35, 2.krs., puh. 19123196.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole SPSS-ohjelmaa. Kirjastojen Verho-työasemilla on MS-office -ohjelmisto, johon sisältyy Excel-taulukkolaskenta. Lisätietoja osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku
Kantaaottava runous ei ilmeisesti ole viime vuosina (vuosikymmeninä)
ollut runoilijoiden suosiossa. Rauhan etsintä on ollut sisäisen rauhan
etsintää. Rauhan kirjallisuuden edistämisseura on vuonna 1979 julkaissut
antologian rauhanrunoista nimeltä "Lävistetty sydän". Uudempaa koostetta
ei löydy, eikä sellaista Suomen Rauhanliiton mukaan olekaan.
Olit itse tutustunut jo Turtiaiseen, Tiaiseen, Tiihoseen ja Hotakaiseen etkä ollut löytänyt sopivaa. Perinteistä julistavaa rauhanrunoutta löytyy oikeastaan vain laulunsanoituksessa, esimerkkeinä Pelle Miljoona, Dave Lindholm (70-lukua!) tai uusimpana Ultra Bra (esim. Ken Saro-Wiwa on kuollut).
Mitä tulisi siis tehdä? Joko kääntyä 60-70- lukujen julistajien puoleen (ks. antologia) tai sitten lukea...
Katso pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi valitsemalla kohta "asiasana" ja kirjoita asiasanaksi "NLP". Hakutuloksena saat 40 teosta, jotka tosin kaikki eivät ole suomenkielisiä, mutta kyllä niitäkin siellä on. Tässä muutama esimerkki:
Toivonen, Veli-Matti: Aika muovailuvahana NLP ja henkilökohtaisen ajan rakenne, 1999; Grönfors, Terttu: Mitä on NLP, 1997 ja NLP mielikirja. Osa: 2, Monessa mielessä, 1997.
Kysymäsi kirja Ek: Tietokantojen käsittely internetissä on tulossa kirjastoon (mm. pääkirjasto, Kallio). Kirja oli vastaushetkellä ihan uusi ja vielä
pääkirjaston keskitetyn hankintaosaston käsittelyssä. Se on jo luetteloitu (=kirjan tiedot näkyvät tietokannassa) mutta niteet ja sijoitukset ovat vielä tallentamatta. Hankintaosaston ruuhkan määrästä riippuen se kestää parista päivästä useampaan viikkoon.
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
Lahden kaupunginkirjastossa on seuraavat työpiirustukset: Hyytiäinen, Heikki: Uusi kaakelitakka - työpiirustus, sekä Salmela, Erkki: Kaakeliliesi, kaakelileivinuunin työpiirustus.
Lisäksi löytyi kirja, jossa kaakeliuunin teko-ohjeita kuvin ja piirroksin havainnollistettuna. Kirja Tunander, Britt: Kakelugnar, spisar och kaminer löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.
Suomen Kuvalehden haastattelussa (1997;21, 18-23 s.) mainitaan Hannu Salaman kirjoittaneen 3 dekkaria Aki Rautala nimellä. Totta siis, eikä vain huhua.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Tohtori Sykerö -videoita, mutta Tampereen pääkirjastosta löytyy neljä eri kasettia vuodelta 1991 (Tohtori Sykerö 1, 2, 3 ja 4). Materiaali on mahdollista tilata kaukopalveluna, josta peritään 15 markan maksu/ kappale. Toistaiseksi kaukolainapyynnöt on tehtävä paikan päällä kirjastossa.
Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Palauttamattomia lainoja käsittelevä strippi, jossa Lassi pohtii kirjastonhoitajan
katsetta löytyy kokoelmasta Hymyä huuleen! Toista ei tähän hätään löytynyt,
mutta vihje: erikoisasiantuntijoina kannattaa käyttää peruskoulun
ala-astetta käyviä poikia. Lassi ja Leevi kuvaa erityisesti heidän
maailmaansa.
En ole ainakaan tietoinen, että missään kirjastossa olisi tämäntyyppistä palvelua. Käytännön vaikeus on siinä, ettei internetin välityksellä ei pysty varaamaan kuin sellaista aineistoa, joka on lainassa. (jos tarkoitat kirjaston kokoelmatietoja internetissä).
Meillä (Auran kunnassa) on sen sijaan lainausasema, jota paikallinen kyläyhdistys pitää talkoovoimin avoinna kahtena iltana viikossa (kesällä yhtenä). Heitä on n. 7 hengen porukka, joka vuorottelee lainauksessa. Tämä on yksi mahdollisuus, mutta on siinäkin tietysti omat hankaluutensa : se vaatii ihmisiltä aikamoista sitoutumista ja toisaalta teettää kyllä kirjaston
henkilökunnallekin aika paljon lisätyötä, kun kaikenlaisia sekaannuksia luonnollisesti syntyy enemmän kuin jos...
