Kirjaa ei löytynyt Manda- eikä Linda-tietokannoista, joissa näkyvät Suomen kunnallisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Voit saada kirjan ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomakkeen voit täyttää kirjastossa tai voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös Internettissä (www.lib.hel.fi/ klikkaa kohtaa Kaukopalvelu).
Vuoden 1962 euroviisuvoittaja oli ranskalainen Isabelle Aubret, ja voittoisa kappale mainitsemasi Un premier amour. Isabelle Aubret'n cd-levyä ei enää löydy kirjaston kokoelmista, mutta kokoelma euroviisuvoittajista kyllä Congratulations : 50 years of the Eurovision song contest : all the winners + favourites : 1956-1980. CD-levy. CMC Entertainment, 2005.
Pauline Réagen eroottinen romaani Histoire d'O ilmestyi ranskaksi vuonna 1954. Kirja on julkaistu suomeksi nimellä O:n tarina. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Muiden kuntien aineistohakuja löydät Kirjastot.fi -verkkopalvelusta. Mikäli kirjaa ei ole oman kuntasi kirjastossa, voit tilata sen kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä käydessäsi lähimmässä kirjastossa
Pääkaupunkiseudun leisistä kirjastoista eniten systeemityöstä löytynee pääkirjastosta Pasilasta osoitteesta Rautatieläisenkatu 8, p. 31085331. Myös esim. Rikhardinkadulta (Rikhardinkatu 3, p. 31085013), Töölöstä (Topeliuksenkatu 6, p. 31085025), Kalliosta (Viides linja 11, p. 31085053) ja Itäkeskuksesta (STOA, Turunlinnantie 1, p.31085090) voi kysyä. Kirjallisuutta voi tilata yhdestä kirjastosta toiseen. Jos haluat selata kokoelmiamme Internetistä aiheeseesi liittyen, osoite on http://www.libplussa.fi.
Helsingistä löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään systeemityötä:
Connolly, Thomas M.: Database systems a practical approach to design, implementation, and management, 1999; Virkki, Pekka: Systeemityö tutuksi, 1997 ja Pressman,...
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta internet-osoite http://www.libplussa.fi löytyy joitakin nimekkeitä, joita Sinun ehkä kannattaa katsoa: Buy this book/ toim. Mica Lava (Routledge 1997), Gareth, Morgan: Images of organization (Sage 1997).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Bernstein, David: Company image and reality (tämä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain suomeksi).
Sinun kannattaa lisätä internet-osoitteistoosi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut (http://www.kirjastot.fi), josta pääset kiinnostaviin linkkeihin valitsemalla tiedonhaun ja jonkin esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakutermiksi company image research, niin saat mm. sellaisten firmojen kotisivuja, jotka suorittavat markkinointitutkimuksia....
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
Hellaakosken Lumipalloja, Paloheimon Oivalluksia ja Tuukkasen Tuuma tuumalta on kustantanut WSOY. Tuomas Anhavan suomentaman Kevään kukat, syksyn kuu -tankarunokokoelman on julkaissut Suuri Suomalainen Kirjakerho. Ann Landersilta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole suomennettu yhtään teosta. Erno Paasilinnan Lukemista kaikille -teoksen kustantaja on Otava. En löytänyt
mainitsemaasi aforismia tästä teoksesta. Selailin myös useita muita hänen aforismi- ja artikkelikokoelmiaan, mutta en löytänyt etsimääsi. Niitä on tosin lukuisia, joten se hyvinkin löytyy tarkemmin etsimällä.
Et maininnut haetko ravintolasanakirjoja vai ruoanvalmistuksen sanastoa - tässä on viitteitä molempiin. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla mm. seuraavia kirjoja: Harvilahti-Rautonen, Anja: Ruokaa viidellä kielellä--kansainvälinen ruokailusanasto; Lehmusoksa, Ritva: Ruokasanakirja; Saikkonen, Pirkko: Termes culinaires--ravintolasanasto ranska-suomi, suomi-ranska; Anderson, Kenneth N.: The international dictionary of food & nutrition; Lampola, Riitta: Gastronomic terms--Ravintolasanasto englanti-suomi.
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (http://www.libplussa.fi). Muita viitteitä voit hakea Plussan aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanahakuun esim. sanakirjat (ruoka tai...
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Hakutermillä marketing communication löytyy Helsingin seudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta kirja Making people respond - design for marketing & communication (Madison Square Press 1996). Lisäksi markkinointiviestinnästä on mm. teokset Blythe, Jim: Marketing communications. Harlow, Prentice Hall, 2000
Valitse Plussasta (http://www.libplussa.fi) asiasana tai luokka, kirjoita laatikkoon luokkanumero 675.8, valitse näytettäväksi aineistoksi kirjat ja kieleksi englanti, niin saat alkuun ainakin sata nimekettä, joista voit valita.
Suomenkielisiä asiasanoja voit myös käyttää (markkinointi tms.) luokkanumeron asemesta. Edellä mainittujen englanninkielisten lisäksi pääkaupunkiseudulta löytyvät mm. kirjat:
Siukosaari, Asko:...
Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
Netin kautta voit selata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokantaa Plussaa (http://www.libplussa.fi). Tietokantaan pääsee myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, kohta Kirjat ja muu aineisto.
Varauksia ei netin kautta voi tehdä. Jos kirja/CD yms. on hyllyssä, voit soittaa ko. kirjastoon ja varata sen itsellesi, muuten varaus täytyy tehdä kirjastossa.
Säveltäjä on Mario Nascimbene ja alkuperäinen nimi on Theme from Romanoff and Juliet. Kyseessä on siis elokuvan tunnusmusiikki. Alkuperäisversiota ei tunnu löytyvän kirjastoista. Se on kuitenkin seuraavilla levyillä:
Mario Nascimbene: The Mario Nascimbene Anthology (CD) DRGCD32960
Ron Goodwin: Sounds Superb (LP) EMI MFP1025
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Muurahaisten torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Muurahaiset kannattanee yrittää häätää, varsinkin jos niistä on haittaa, ja onhan niistä, jos ne purevat. Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Tällä tavalla voisi yrittää rajata muurhaiset "vaarattomalle alueelle". Muurahaisten pesän voi yrittää siirtää pois pihapiiristä, pesän tuhoaminen ilman myrkkyjä onnistuu kaatamalla kiehuvaa vettä pesään.
Lisää muurahaisista ja niiden torjunnasta:
http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/131/
Ekbom, P. & Myllymäki, A...
Kirjassa Tammen suuri hevoskirja 1 on pieni kappale satulan historiaa sekä runsaasti hyviä kuvia eri satulamalleista eri aikakausilta. Satulassa-lehdestä (1996, n:o 26) löysin ison artikkelin satuloista. Siellä oli myös pieni pala satulan historiaa.
Tästä lehtiartikkelista huomasin, että kirjailija nimeltään Elwyn Hartley Edwards on kirjoittanut suuren määrän hevosaiheisia kirjoja (englanninkielisiä). Maakuntakirjastojen MANDA-yhteisluettelosta voit kirjastossa tarkistaa, missä kirjastoissa on hänen kirjojaan ja tilata niitä kaukopalvelun kautta.
Satulassa-lehdessä mainittiin Edwardsin kirja nimeltään Saddle, mutta tämän nimistä kirjaa en löytänyt. Sen sijaan Libris-tietokannasta (ruotsalaisten
kirjastojen yhteisluettelo) löytyi...
