Kysyit ilmeisesti fetisismiä psykoanalyyttisen teorian pohjalta käsitteleviä teoksia tai artikkeleita. Helsingin kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta ei hakusanat fetisismi ja psykoanalyysi yhdistämällä löytynyt yhtään viitettä.
Pelkällä fetisismi hakusanalla löytyy 4 viitettä: Camp, Walter de: Fetissikirja, Steele, Valerie: Fetish - fashion, sex and power, Mercer, Mick: Hex files - the Goth Bible (sisältöä kuvaamaan käytetty asiasanoja rock,
kulttiesineet, fetisismi) ja teos Fetishism - visualising power and desire (asiasanat taide, seksuaalinen poikkeavuus, kansantaide, fetisismi).
Psykoanalyysista löytyy runsaasti viitteitä. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta ,...
Lounatuulen laulun lisäksi tunnetuin Chydeniuksen lastenlauluista lienee Magdalena (...on pikkuinen tyttö jolla on kutonen laulussa jne). Muita: Taivassatu, Neekerilapsi, Maailma on omena. Edellä mainitut löytyvät Posetiivi-nimiseltä äänitteeltä, jota löytyy kasettina Helsingin kirjastoista.
Lisäksi Chydenius on säveltänyt musiikkia Lars Huldenin lastenrunoihin ; teos löytyy videona otsikolla "Unten rajamaa on lupiinien maa--ala-asteen äidinkielen ja musiikin ohjelma" sekä kasettina Landet lupinien / Lupiinien maa. Tiedot ovat oman aineistorekisterimme lisäksi peräisin Ylen Fono-tietokannasta.
Verdistä löytyy netin kautta pääasiallisesti englanninkielistä tietoa.
Kokeile esim. sivulta http://www.ptloma.edu/Music/mushist/verdi.htm, josta on
useita linkkejä Verdin elämänkertatietoihin sekä musiikkinäytteisiin. Muita
Verdi-linkkejä voit hakea menemällä osoitteeseen http://www.htk.fi/Kirjasto/music2.htm ja vierittämällä sivua hieman
alaspäin kunnes löydät kohdan säveltäjät. Täällä voit tehdä haun "verdi
giuseppe".
Jos kaipaat suomenkielistä tietoa, kannattaa pistäytyä lähimmässä kirjastossa selaamassa Otavan isoa musiikkitietosanakirjaa kohdasta Verdi. Muuta
suomenkielistä kirjallisuutta: Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä; Bacon, Henry: Oopperan historia; Werfel, Franz: Verdi--Oopperan romaani.
Näiden saatavuuden voit tarkistaa...
Latinan kielen sitaatteja löytyy mm. Arto Kivimäen kirjasta Carpe diem: hauskaa ja hyödyllistä latinaa ja Annikki Lehtolan kirjasta Tempus fugit = aika rientää (molemmat luokassa 10.8). Tämäntyyppisiä kirjoja voi hakea Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanoilla "aforismit, latinan kieli", "sananparret, latinan kieli" ja "fraasit, latinan kieli".
Sökmaskinen Metacrawler ger på sökordet interrail en hel del svar från de olika ämnesindexen. De flesta är dock inte relevanta. Två adresser ger ganska matnyttig information, tyvärr endast på engelska och tyska, http://www.interrail.net leder till olika länders databanker, till litteratur och till andra linkar om ämnet. www.interrail-guide.com är en dylik link.
På svenska hittar man närmast från Eureka Sverige, som man når via Helsingfors stadsbiblioteks hemsida - sökning i internet - Puls. De flesta länkarna ger dock personliga erfarenheter av interrail.
Kiven alla tuntuu olevan sellaisen levyn löytyminen, jossa Parra itse laulaisi "Gracias a la vidan". Turun kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan LP-levy, jonka esittäjäksi on merkitty Violeta Parra, levyn nimi on "Gracias a la vida" ja levy näyttää myös sisältävän tuon nimikappaleen. Luettelointiteknisistä syistä johtuen ei voi kuitenkaan täysin varmasti sanoa, että Parra nimenomaan laulaa siinä itse. Voit käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa kaukolainapyynnön kyseisestä levystä.
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
Aikaisempi vastaus vastaavanlaiseen kysymykseen löytyy etätietopalvelun arkistosta (linkki on palvelun etusivulla) asiasanalla puukaasu. Vastauksessa on lueteltu kirjoja: http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=416&arkisto=true
Lisäksi aiheesta on lehtiartikkeleita. Esimerkkejä uudemmasta päästä: KIRSTINÄ,Heikki: "Tauno ajelee täyttä häkää. Tauno Mämmin ekologinen häkäpönttöpyörä." Suomen luonto, 1998, no. 3, s. 30-31.
BRAX, Anne: "Jalka puukaasupolkimelle. Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet." Suomen luonto, 1993, no. 12, s. 10.
HAAPAVAARA, Matti: "Puukaasuauto kuin silloin ennen: pilkettä pönttöön". Tekniikan maailma, 1989, no. 16, s. 66-67.
KARI, Urho: "Ekoautoilijoiden yhdistys perustettu: puukaasuauton rakentamisesta ja...
Olet hakenut työhösi aineistoa aivan oikeasta suunnasta eli työturvallisuuskeskuksesta. Saamasi aineiston lähdeluettelot sisältävät varmasti runsaasti lisävinkkejä muista lähteistä. Opinnäytetyöhän ei välttämättä tarvita runsaasti aineistoa, jos jo saatu on relevanttia.
Mutta lisää voit hakea esimerkiksi artikkelitietokannoista tai kirjastojen kokoelmaluetteloista. Kysy lähikirjastostasi, mitä tietokantoja siellä on käytössä. Haettaessa sanalla "perehdyttäminen" löytyy kotimaisten lehtien viitetietokanta ALEKSIsta 21 viitettä, mm. Ganzel, Rebecca: Perehdyttäminen kilpailukeinona (lehti: Yritystalous 1/1999).
Vaihtoehtoisesti voi hakusanoina käyttää vaikka sanoja "työnopastus" tai "työnopetus". Netin kautta pääset selailemaan kirjastojen...
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Suomen kansallisbibliografian mukaan "Nainen ja elämä" on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti. Se on ilmestynyt vuosina 1946-1967 ja kustannettu Helsingissä Suomen nuorten kristillisen liiton toimesta. Lehden edeltäjä oli nimeltään "Kenttäviesti", joka ilmestyi Helsingissä vuosina 1937-1945. Voit tehdä esim. Rovaniemen kaupunginkirjaston kautta kaukopalvelupyynnön lehdestä, se on olemassa Kuopion varastokirjastossa.
Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta
selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon.
Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni
voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain):
Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset:
-Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999)
-Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989)
-Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998)
-Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret...
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ...
Kouluopetuksen vaiheita -kirjaa on kyllä runsaasti kirjastojen kokoelmissa, mutta saatavuus vaihtelee. Keuruulla sitä on sekä Haapamäellä että pääkirjastossa mutta kaikki 5 kpl ovat lainassa. Myös Vilppulasta kirja on nyt lainassa. Esimerkiksi Helsingissä sitä taas on runsaasti vapaana. Lähikuntien tilannetta voi katsoa internetistä osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi
Robin Cook on 4.5.1940 New Yorkissa syntynyt amerikkalaiskirjailija. Hän on siviiliammatiltaan silmäkirurgiaan erikoistunut lääkäri. Cookilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Tappava tartunta, Sfinksi, Pahuuden paluu, Pahuuden paluu, Kuoleman ruhtinas, Kooma, Kohtalokas hoito, Aivoklinikka, Elämän merkit, Sokea piste, Pahan valta, Tahdon valtiaat, Aivot, Mutantti, Tuomio, Kooma, Virus, Kuume.
Suomeksi kirjailijasta löytyy tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista ja kirjallisuusarvosteluista: Portti no:4 1998 s.144-145, Ruumiin kulttuuri no: 3 1994 s.38, Savon sanomat 3.3.1998 ja Turun sanomat 21.3.1998.
Lisäksi voit etsiä suomeksi julkaistuista kirjoista kirja-arvosteluja
Kirjallisuusarvostelu-lehdestä kirjojen julkaisuvuosien mukaan.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi käy ilmi, että Helsingin seudulla tätä kirjaa on tällä hetkellä vain yksi kappale yleisissä kirjastoissa, Vantaan pääkirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
