Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Sarjakuvien lukijamääristä on vaikea, ellei mahdotontakin, löytää tietoa. Niistä sarjakuvista, jotka ilmestyvät lehtinä, voi löytää levikkitietoja julkaisuista Levikkitiedot ja Joukkoviestimet (esim. Aku Ankan levikki). Niiden sarjakuvien, joita julkaistaan sarjakuva-albumeina (esim. Lassi ja Leevi, Karvinen), myyntitilastot ovat kustantajien tietoa. Lukijamäärät sarjakuvilla ovat huomattavasti suuremmat kuin levikki, sillä useimmiten tilattua lehteä
lukee usea henkilö. Lisätietoa voisi mahdollisesti antaa Suomen sarjakuvaseura ry (e-mail: sarjaks@kaapeli.fi, puh. 09- 685 6100)
Kaipaamaasi teosta ei käytettävissämme olevin keinoin löytynyt. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden nimiä löytyy jonkun verran esimerkiksi Ihmiskunnan ajantiedosta (1965) tai vaikka Historian suursanakirjasta (1998). Mutta jo näitä hakuteoksia selaamalla huomaa, kuinka nimien kirjoitustapa vaihtelee, aika lienee suurin vaikuttaja muuttuneeseen käytäntöön. Internetistä löytyy runsaasti aiheeseen sopivia sivuja, mutta lähinnä englanniksi (esim. Multilingual Egyptological Thesaurus http://www.ccer.ggl.ruu.nl/thes/pirei11.html).
Kannattaisi ottaa yhteys Suomen egyptologiseen seuraan (Fredrikink. 79 C 44, Hki) tai Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen, jotta saisi varmuuden mahdollisesta suomenkielisen kirjoitusasun standardista.
Koirien nimipäiväkirjoja löytyy kirjastoista Liisa Kokon toimittama Koiran nimipäiväkalenteri (1995 ja 1996) sekä Koirien nimipäiväkirja : Bella, Niksu vai Romeo?, jonka ovat toimittaneet Minna Saarelma, Marianne Blomqvist ja Leena Kilpi. Kissojen nimiä löytyy teoksesta Kissojen nimipäiväkirja : Viiru, Nöpö vai Kassinen? (toim. Saarelma, Minna ; Blomqvist, Marianne).
Artikkelitietokanta Aleksi antoi hakusanoilla äänikortit-testit kolme viitettä vuodelta 1999:
MikroPC 1999, nro 5: Äänikortteja kolmelle käyttäjäryhmälle; Tietokone 1999, nro 2: PC:stä musiikkistudio; MikroBitti 1999, nro 1: Lisää nopeutta ja kolmiulotteista ääntä - uudistuvat äänikortit.
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät asianomaisia lehtiä. Alan verkkolehtien www-sivulle pääset esimerkiksi sivulta http://www.lib.hel.fi ja sieltä Lehdet sekä vapaasanahakuun hakusanaksi atk.
Tietoa käänöksistä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, joka on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa cd-rom -muodossa asiakkaiden käytössä. Sieltä löytyy tällä hetkellä seuraavat romaanit:
Jansson Tove: Il libro dell'estate, Milano, Iperborea, 1989.
Magia d'estate, Firenze, Vallechi editore, 1959
Magia d'inverno, Rirenze, Vallechi editore, 1961
Moomin, Milano, Milano libri edizione, 1975
L'onesta bugiarda, Milano, Iperborea, 1989
Viaggio con bagaglio leggero, Milano, Iperborea, 1994
Kalevala, poema nazionale finnico, Firenze, G.C. Sansoni, 4.ed., 1984
Kallas, Aino: Il pastore dei Reigi, Milano, Valentino Bompiani, 1941
La sposa de lupo,...
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy seuraava video flamencosta: Flamenco peruskurssi, ohjaus Ritva Rautavaara, opettaja Laura Vilhonen, 1997.
Videon saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Nimenomaan Mikkelin Kurki-sukuun liittyvää tietoa ei löytynyt, mutta Kurki-suvun historiasta löytyy kirjoitus ainakin Historiallisen arkiston numerosta 1 (1866) sekä Suomen sukututkimusseuran vuosikirjasta 44. Viimeksi mainitussa on Tapio Vähäkankaan kirjoitus "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" ja lopussa runsas kirjallisuus- ja lähdeluettelo aiheesta. Näistä ehkä pääsisi alkuun, elleivät ne ole jo ennestään tuttuja. Mainitut kirjat löytyvät varmasti ainakin kaikista maakuntakirjastoista.
Laskentatoimen raportointia koskevia kirjoja löytyy yleisten ja korkeakoulujen tietokantojen (Manda, Linda) avulla etsittynä vain muutama, ja nekin tuntuvat vanhahtavilta.
Karlsson,Ari: Nykyaikaisen laskentatoimen raportointi (1985) ja Neronen, Ulla: Raportointi kunnallisessa laskentatoimessa (1980, tutkielma, saatavana vain Tampereen yliopiston kirjastosta).
Kysynkin siis: voisiko päättötyösi aihetta määritellä joillain muilla sanoilla? Onko raportoinnille jotain rinnakkaiskäsitettä - ehkä laajempaa tai tuoreempaa? Pohdi asiaa opinnäytetyön ohjaajasi kanssa. Tärkeäähän olisi, että löytäisit edes yhden ajankohtaisen ja käyttökelpoisen teoksen tai artikkelin. Sen lähdeluetteloa ja viittauksia tutkailemalla saat lisää vinkkejä aineistosta...
Ainakin seuraavat sähköpostia käsittelevät kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Ek, Jasper 'Opi sähköposti helposti' 1998 ja Ruokangas, Sirpa '101 em@il-vinkkiä in English' 1999. Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
Kysymyksesi on niin laaja, että sinun kannattaa tulla itse käymään kirjastossa jollakin musiikkiosastolla, esim. Pasilassa, Töölössä tai Itäkeskuksessa. Käsikirjastossa on teoksia, joista löytyy tietoa haluamastasi aiheesta. Lisäksi kannattaa pyytää virkailijaa tekemään haku lehtiartikkeleista, suomenkielisiä kirjoja aiheesta ei juurikaan ole.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyy mm. seuraavat musiikkia Irlannissa käsittelevät teokset:
Bianchi, Anne: Music lover's guide to Great Britain & Ireland guide to the best musical venues, festivals & events (1995)
The companion to Irish traditional music. Cork, Cork University Press (1999)
O Hállmhurain, Gearóid: A pocket history of...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Näin tarkkaan rajatusta aiheesta ei yleisten kirjastojen käytössä olevien tietokantojen avulla löydy suomeksi mitään. Lisätiedoissa ehdotit hakusanaksi RTO (Regenerative Thermal Oxidizer). Sekä lyhenne mutta etenkin koko fraasi onkin hyödyllinen sekä Internetin hakupalveluista että ulkomaisten lehtien kokotekstitietokannasta (=EBSCO,Internetin kautta käytössä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla) haettaessa. Lyhenne on sikäli ongelmallinen koska sitä käytetään muissakin yhteyksissä (esim. realtime operating / rannikkotykistön taisteluohjesääntö).
Erilaiset hakupalvelut löydät kätevimmin sivulta http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku. Tee fraasihaku eli laita sanat lainausmerkkeihin, niin saatu tulos on tarkempi. Näin löydät...
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Koulukirjastoista löytyy jonkin verran kirjoja, mutta valtaosa käsittelee
peruskoulujen koulukirjastoja. Tässä joitakin kirjoja ja artikkeleita, joista
sinulle saattaa olla apua.
Kehrä 3: Artikkeleita oppilaitosten kehittämisestä. Ammattikasvatushallinnon
koulutuskeskuksen julkaisuja, 1995, Tampere.
Kipinöitä oppimiseen: kirjasto oppimisen tukena. Ammattikasvatushallinnon kou-
lutuskeskuksen julkaisuja, 1996, Tampere.
Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö. Suomen kuntaliitto, 1995.
Koskinen, Sinikka: Uusia ideoita opetukseen. Esittelyssä Huddersfiel Technical
Collegen joustava opiskelukeskus "flexible learning center". (Kotitalous 4/98 s. 18-19).
Pietilä, Arto: Koulukirjastosta pikatie tietoon. (Opettaja 37/98 s.48-49)....
Jag tycker att de här sidorna är intressanta: http://www.dyrebeskyttelsen.no/df/98/3_10.html.
Sidorna är norska och härav får du goda länkar att gå vidare.
Du kan också t.ex. ta addressen : http://evreka.com och välja sökordet
"vegetarian" eller "vegetariskt liv". Så får du ganska mycket sidor, som alla knappast är intressanta, men en del av dem, dock.
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Jos menet opetushallituksen ylläpitämille uutis- ja tietopalvelusivuille http://www.edu.fi/ ja etenet siitä koulutusjärjestelmän kautta peruskouluun, pääset peruskoulun opetussuunnitelma -kohtaan, jossa todetaan, että "Viimeisimmät opetussuunnitelman perusteet opetushallitus on laatinut vuonna 1994. Paikalliset opetusviranomaiset ja koulut laativat opetussuunnitelmansa näiden perusteiden mukaisesti." Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet on saatavilla myös yleisissä kirjastoissa, joten kysy julkaisua lähikirjastostasi.
