Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
Kiitos kysymästä. Minä olen yksi kymmenistä kirjastonhoitajista eri paikkakunnilla, jotka seuraamme etätietopalvelun kysymyksiä. Kuka tahansa meistä voi ottaa kysymyksen käsittelyyn, ja tarkoituksena on auttaa kysyjää tämän ongelmassa niin hyvin kuin omilla keinoillamme ja tietolähteidemme avulla voimme. En siis yritä olla kiva, vaan auttaa tiedonhaussa hyvin.
Uskoisin, että pääset jo aika pitkälle, kun etsit kirjastosi/internetissä
olevien kirjastotietokantojen kokoelmista aineistoa asiasanahaulla,
jonka hakusana on "entistäminen" tai jos haluat tarkemmin rajatun hakutuloksen,
niin entistäminen ja rakennukset.
Esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi)
löytyi hakusanalla "entistäminen" 80 julkaisua ja "entistäminen : rakennukset"
20 julkaisua.
Museovirastossa on tämän alan asiantuntemusta ja siellä on esim. erityinen
restaurointiyksikkö, jonka www-sivut ovat osoitteessa: http://www.nba.fi/MONUMENT/RESTAUR/Infofin.htm Täältä löytyvät myös yhteystiedot.
Yleisten kirjastojen tilastotietoja löydät Internetistä Kirjastolehden sivuilta (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/faktat/tilastva.html) ja osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/
Esimerkiksi kirjastotilaston 1998 mukaan Suomessa oli asukkaita 5120859 henkilöä ja lainaajia 2465543 henkilöä. Viralliset kirjastotilastot löydät Opetusministeriön sivulta (http://minedu.fi/kupo/kirjatil.htm).
Kirjastolehden tilaston mukaan Helsingin asukasluku vuonna 1998 oli 539363 henkilöä, lainaajien määrä oli samana vuonna 234068 henkilöä. Tilastoista voit tutkia myös vuosittaisten kirjastokäyntien määrää. Kaikilla kirjastonkäyttäjillä (esim. lehtien lukijoilla) ei ole kirjastokorttia, joten he eivät tilastoidu...
Valitettavasti emme löytäneet mitään tietoa erityisesti "tummasta" ja "vaaleasta" soijasta. Soijasta sinänsä löytyy runsaasti tietoa; eniten seuraavasta: Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen (kust. WSOY 1997).
Voit myös hakea kiinnostavia sivuja Internetistä: www.kirjastot.fi -> Tiedonhaku ja jatka sen mukaisesti haluatko suomenkielisiä sivuja vai myös muunkielisiä (jos haet kansainvälisesti, pitää hakusanankin olla englantia!). Hakusanaksi voit kirjoittaa minkä tahansa asian, joka sinua kiinnostaa (esim. soija tai vegaani tms.)
Internetistä löytyy paljonkin aineistoa keskiaikaisista häistä. Yahoo-hakemiston (www.yahoo.com) kautta löytyy mm. Medieval and Renaissance Wedding Page osoitteesta http://www.drizzle.com/~celyn/mrwp/mrwp.html joka näyttää melko täydelliseltä tietopaketilta keskiaikaisista häistä. Sivuun sisältyy myös linkkejä muihin asiaan liittyviin Internetsivustoihin.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html. Sieltä voi etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Esim. haku asiasanalla keskiaika antoi yli 400 viitettä.
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, julkaistu v. 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Runo sisältyy mm. antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2, sivulla 455 ja Keskikoulun lukukirja 1:een (WSOY 1969).
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
Voit etsiä aineistoa internetissä Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta Plussasta http://www.libplussa.fi Paina Helsinki-painiketta (riippumatta siitä minkä kaupungin valitset, saat viitteitä koko pääkaupunkiseudun kirjoista). Valitse "Asiasana tai luokka" ja kirjoita lokeroon 868# ja paina hae. Saat vastaukseksi sata viitettä, joista osa on huteja siitä syystä, että pääkaupunkiseudun kirjastojen luokitusjärjestelmät ovat erilaiset. Voit tehdä myös haun muiden kirjastojen portugalin kielen luokalla: kirjoita lokeroon 89.64# jolloin saat n. 60 viitettä.
Jos kirjoitat lokeroon luokan asemesta asiasanan portugalin kieli, saat 30 viitettä. Mainitsemaasi Hugo-sarjan kirjaa Portuguese in three months ei pääkaupunkiseudulla ole....
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Henkilötietoja Anders Westermarkista löytyy matrikkelista Suomen maanmittarit 1628-1928, joka on Suomen maanmittariyhdistyksen julkaisu vuodelta 1929. Maanmittauksen historiaa kysytyltä ajalta käsitellään mm. teoksissa Maanmittaus Suomessa 1633-1983, julkaissut Maanmittaushallitus 1983 ja Suomen maanmittauksen historia I osa - Ruotsinvallan aika, julkaissut WSOY 1933.
1700-luvun karttoja on Helsingin yliopiston kirjaston (internet-osoite http://hul.helsinki.fi/hyk/kirjasto/kokoelma/kartat.html)
ja Arkistolaitoksen (osoite http://www.narc.fi/index.html) kokoelmissa.
Juhani Kostet on väitöskirjassaan Cartographia urbium Finnicarum: Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa käsitellyt Suomen vanhaa...
Kyseessä on todellakin Kasevan biisi nimeltään "Striptease-tanssija". Se on ilmestynyt levyllä "Silloin kun" (1974). CD-versio on ilmestynyt 1991. Levyn saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Maanmittauslaitos on julkaissut PerusCD:n, joka sisältää mainoksen mukaan "rasterimuotoista peruskarttaa mittakaavassa 1:20 000". Voit itse tutkia asiaa Maanmittauslaitoksen nettisivuilta (kotisivu http://www.nls.fi, PerusCD:tä esittelevä sivu edellisen jatkoksi /kartta/tuotteet/peruscd.html). Sen lisäksi on olemassa Karttakeskuksen julkaisema Genimap-reittikartta AT, jota on hankittu lainattavaksi Helsingin ja Espoon pääkirjastoihin.
Osoitteessa http://www.stat.fi (Tilastokeskuksen kotisivu 'tilastotietoa' (rullaa ruutua alaspäin, otsakkeen Muuta tilastotietoa alla) tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta - tietoyhteiskuntatilastot - (rullaa alaspäin) tiivistelmä, ja rullaa lopuksi tekstiä reippaasti alaspäin. Löydät juuri haluamasi tilastot.
Tammikuussa 1999 Suomessa oli n. 546 000 internet-liittymää, Suomi oli maailman maista kärjessä, toisena USA. Esim. Sonera Plazan hakupalvelusta löytyy muita mielenkiintoisia sivuja hakusanoilla internet tutkimukset (kirjoita nämä yhtaikaa peräkkäin tyhjämerkin erottamina hakulokeroon). Mainittakoon Taloustuotteen sivu http://www.toy.fi/tuotteet/netsurvey.htm ja Petteri Järvinen Oy:n sivut http://www.pjoy.fi.
Helsingin kaupunginkirjastossa säilytetään Maasudun tulevaisuutta vain kolme kuukautta. Maatalouskirjaston ollessa suljettuna voi vanhempia vuosikertoja kysyä suoraan lehdestä, vaikkakin niiden saaminen sieltä on epätodennäköistä. Asiaa voi tiedustella sähköpostitse toimitus@maasuduntulevaisuus.fi tai puhelimitse 09-694 3717.
Energiajuomista löytyy 6 artikkeliviittettä Arto-artikkelitietokannasta. Seuraavat 3 vaikuttavat sopivilta:
Fogelholm, Mikael: Urheilu- ja energiajuomat : auttaako huikka perille. Hyvä terveys 1998 : 5, s. 64 - 66
Ongelmalliset energiajuomat. Elintarvike ja terveys : elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon ammattilehti. 12 (1998) : 2-3, s. 46-47
Suikkanen, Päivi: Energiajuomat - lisää puhtia ja virkistystä? Bodaus : fitness magazine. 1998 : 8, s. 23-24
Vainio: Energiajuomat : lisäpuhtia vai terveysriski. Kauneus ja terveys 1997 : 11, s. 70-71.
Lisäksi tietoa voi etsiä netistä esim. yleisten kirjastojen verkkopalveluiden kautta (www.kirjastot.fi) ("energy drink") tai suomalaisista hakupalveluista.
Kuudennusmiehet (ruots. sexmän) toimivat Ruotsi-Suomessa 1400-1860 pitäjäkokouksen valitsemina luottamusmiehinä. "Tehtävänä oli valvoa kirkon ja pappilan kuntoa sekä osallistua kirkkoraadin jäseninä järjestyksen ylläpitoon seurakunnassa; seurakunnan johdossa heillä oli pappien rinnalla johtava asema." (Uusi tietosanakirja, 1966)
Voit hakea aiheesta tietoa esim. Sonera Plazassa: mene osoitteeseen http://search.fi.soneraplaza.net/query ja kirjoita hakulokeroon sanoja peräkkäin (välilyönti väliin), joita haluaisit nettisivuilla olevan, esim. tapatietous, tapakulttuuri, käytöstavat ym. Voit myös antaa lisämääreitä kuten sana yhdistys. Erilaisia koulutuslaitoksia tulee runsaasti vastaukseksi.
Ruoka- ja viiniseuroja löytyy myös. Jos esim. haet sanoilla viini yhdistys, saat mm. linkin viiniseura Munkskänkarnan sivuille. Ulkomaisia sivuja löydät esim. Alta Vista -hausta etsimällä englanniksi (etiquette tms.). Yksi ulkomainen osoite on http://webofculture.com.
Kotimainen lähtökohta voisi olla esim. Martat (http://www.marttaliitto.fi) tai Maa- ja kotitalousnaiset (osoite...
