Kotuksen artikkelista Ät-merkki löytyy tietoa merkin nimestä sekä vähän nimien synnystäkin, https://www.kielikello.fi/-/at-merkk-1
Nimi on virallisesti ät-merkki. Lempinimiä on monia, miukumauku lienee tutuin, kissanhäntä, apinanhäntä ovat olleet käytössä ja jopa rengas-a:takin on joskus ehdotettu merkin nimeksi. Yllä olevan artikkelin mukaan Kielikello 4/1996:ssa oli ehdotus käyttää merkistä nimeä miuku. Se oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja keskustelua oli syntynytkin. Esimerkiksi tuo rengas-a oli Kotukselle lähetetty Kielikellon lukijan ehdotus.
Merkin hivenen historiallinen kuvaus Petteri Järvisen Tietotekniikan termit PC-tietosanakirjan hakusanalla Taksamerkki:
(Engl. At-sign) Kissaa ja sen häntää muistuttava merkki (@), joka...
Suosittelen Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston sivuja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/ Hyvin ryhmitellyn tiedonlähdesivun (tietokannat, kirjastot, elektroniset lehdet ym.)lisäksi sieltä löytyy myös taloustieteiden virtuaalikirjasto, jossa Internetin tietovarantoja on järjestetty aiheen ja kirjastoluokituksen mukaan.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston...
Muistatko/21 klassikkoa -nimistä cd-levyä ei löytynyt, mutta Helsingin pääkirjaston musiikkiosastolla on Muistatko: 21 iskelmäklassikkoa. Mahdatko tarkoittaa sitä? Levyä tiedustellessasi kannattaa ilmoittaa koodi 3023 8870.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aiheesta asiasanoilla puurakennukset ja puurakenteet. Ruotsinkielistä aineistoa löytyy jonkinverran asiasanalla träbyggnader.
Internetistä aiheesta löytyy mm. Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen sivuilta http://www.prkk.fi/ ja Puuinfo Oy:n sivuilta http://www.puuinfo.fi/etusivu.htm . Jälkimmäiseltä sivustolta löytyy kohta Linkkilista ja sieltä linkki Träinformation Sverige AB, joka voisi olla tarpeisiisi sopiva. Teoksen Suomalainen Puukerrostalo verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/oppimateriaalit/puukerrostalo .
Puuinfo-sivuilta löytyvä Puu-lehti tulee painettuna Helsingin pääkirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta....
Kirjastojen kokoelmissa ei yhteisluetteloiden mukaan ole Matti Kassilan Natalia-elokuvaa (1979) videona. Yle:n tallennepalvelun videoluettelossa ei tätä ole myöskään. Ei siis ole saatavissa videona.
Pääkaupunkiseudun yhteiseen aineistotietokantaan Plussaan (http://www.libplussa.fi ) tekemäni haku tuotti noin 80 atk-julkaisemista käsittelevää teosta. Teosjoukko koostuu sekä yleisistä julkaisemisoppaista että tiettyjen julkaisuohjelmien oppaista (esimerkiksi Adoben PageMaker ja InDesign). Kirjoja on suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, vuosilta 1988-2000. Löysin vain kaksi Ventura-opasta (Kathy Lang: Ventura käytännössä, 1990 ja Dawn Erdos: Teach yourself... CorelDRAW! 5.0, 1994).
Neuvoisin sinua hakemaan Plussa-tietokannasta käyttäen asiasanaa desktop publishing, jolloin saat nuo 80 kirjaa tulokseksi ja voit valita. Voit myös kokeilla asiasanana ohjelman nimeä (käytä sanan lopussa katkaisumerkkiä #). Plussasta näet myös, mihin...
Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastojen käyttämä yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta :
http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitussovellustaan, jota ei täydellisenä verkosta löydy. Pääluokat löytyvät osoitteesta :
http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q13.htm
Koko luokitusjärjestelmä pitäisi löytyä painetussa muodossa lähimmästä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Varauksesi (Underworld: Beaucoup fish) on noudettavissa Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta 28.-30.6. 2000 välisenä aikana. Voit vastaavissa tapauksissa hoitaa asian nopeimmin puhelimitse.
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti...
James Dean ei lyhyen elämänsä aikana kovin moneen elokuvaan ehtinyt, mutta tunnetuimmat niistä löytyvät myös yleisistä kirjastoista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa Jättiläinen, Eedenistä itään ja Nuori kapinallinen. Katso videoiden saatavuus aineistotietokannasta sivulta http://www.libplussa.fi/
Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
Kyseinen teos on nimeltään Batrakhomyomakhia (Rottahiiritaistelu) ja sen tekijästä ei ole tietoa.
Rottahiiritaistelussa parodioidaan antiikin sankarieepoksia, mm. Homerosta. Gunnar E. Rancken on suomentanut katkelmia teoksesta ja käännökset löytyvät vuonna 1927 ilmestyneestä kirjasta Poimintoja klassillisesta runoudesta. Ranskankielisen käännöksen (La Batrachomyomachie ou Combat des grenouilles et des rats. 1865) pituus on 70 sivua, suomennettuna on vain 7 sivua.
Tiedonlähteenä tiedon etsimisessä oli Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja H.K. Riikosen teos Antiikin kirjallisuus ja sen perintö.
There is an institute called the Institute of Migration in Finland, their homepage is http://www.migrationinstitute.fi/index_e.php
The Genealogical Society of Finland have a page where they answer questions concerning genealogy. Their homepage: http://www.genealogia.fi/index.php?lang=en
There are books about genealogy - could you go to a library and find out if they have some books in English? I browsed through one of them (in Finnish; Sukututkimuksen käsikirja by Marjo Hyppönen and Rauno Luttinen, WSOY 1988, ISBN 951-0-14566-1). They recommend the beginning genealogist to start by interviewing his or her living relatives. In other words, you proceed backwords from the present to the past.
I think it is worth your while to visit the...
Haluatko lähettää ilmoituksen sähköpostiviestinä vai paperimuodossa?
Mieluiten kirjastot ottavat asiakkaille tarkoitettuja ilmoituksia paperimuodossa. Mutta jos haluat lähettää tiedotteen sähköpostin kautta, laita alkuun selvä toivomus, että tiedote tulostettaisiin asiakkaiden nähtäväksi. Tämä ei tietenkään takaa sitä että niin tehtäisiin, mutta ilman sellaista mainintaa sitä ei välttämättä edes huomata.
Kaikissa kirjastoissa ei ole tilaa ilmoituksille, mutta toisaalta useat kirjastot ylläpitävät pistettä, jossa tiedotetaan kansalaisille tarjottavasta koulutuksesta. Kriittisen korkeakoulun tarjoama koulutus on juuri sen tyyppistä itseopiskelumuotoista toimintaa, mistä kirjastot kernaasti tiedottavat.
Helpoin tapa lähettää sähköpostiviesti...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Eri nimien yleisyydestä eri vuosikymmeniltä saa tietoa kirjasta
Kiviniemi, Eero / Iita Linta Maria - etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Nimiä Vapaa ja Valpas ei kirjan nimiluettelossa mainita.
Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999 tekijä Lempiäinen, Pentti) on mainittu nimi Valpas, selitys: Lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ilmaiseva etunimi, jota Marttilan nimismies Isak Edward Sjöman ehdotti 1864 "Kauno-annakassaan" almanakkaan, mutta tuloksetta. Päiväksi hän esitti Gregoriuksen päivää, koska sen kantasana, kreikan gregoreoo merkitsee valvomista ja valveilla oloa.
Nimeä Vapaa ei löytynyt nimikirjoista.
Muita etunimioppaita voit etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta...
