Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löydät aiheesta kirjallisuutta asiasanoilla "internet" tai "tietoverkot" yhdistämällä ne asiasanoihin "kauppa" tai "markkinointi". Asiasanoilla "verkkokauppa"
ja "verkkopalvelut" löytyy myös viitteitä. Luokista 69.3 (markkinointi) ja 69.7 (tietoliikenne) löydät aiheesta lisää, esim. Anders Hedmanin "Kaupankäynti ja markkinointi internetissä" luokassa 69.3.
Vuoden 1930 uutistapahtumat löytyvät kirjasta "Vuosisatamme kronikka".
Kirjastojen aineistotiedustelut-numerosta (310 85 12) saa tietää, missä kirjastoissa tiettyä kirjaa on kulloinkin vapaana. Jos kirjaa ei ole omassa lähikirjastossa, sen voi tilata sinne itseään varten toisesta
kirjastosta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta tiedon käsitteestä luokasta 16.1, esim.
Ilkka Niiniluodon "Informaatio, tieto ja yhteiskunta" tai Mikko Yrjönsuuren "Tiedon rajat". Luokassa
07 (Joukkotiedotus) ja sen alaluokissa on mediaa käsittelevää kirjallisuutta, joita myös voi hakea
asiasanoilla "medialukutaito", "mediakasvatus", "viestintäkasvatus". Saat esim. teoksia kuten
Masterman:"Medioita oppimassa" ja "Media-analyysi : tekstistä tulkintaan". Vastuukysymystä
valaistaan esim. teoksessa Ari Heinonen "Vahtikoiran omatunto : journalismin itsesäätely ja toimittajat".
Tiedon vastuulliseen käyttöön liittyy myös oikeustieteellisiä näkökohtia ja luokassa 33.2 on esim.
Maija Kleemolan "Tietosuoja : vaatimukset verkottuvassa...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen...
Löytyy ainakin seuraavat teokset:
Kirjastot ja internet
1997 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Kirjastot verkossa
1999 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Verkostoituvat kirjastot
2000, toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula.
Jos lisäksi haluat tutustua Internetin tarjontaan, niin sivulta
http://www.kirjastot.fi (kirjastoala) löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi "tutkimuksia ja selvityksiä tietoverkoista ja Internet-käytöstä kirjastoissa".
Onnea tutkielmallesi!
Re (myös Ra) oli muinaisegyptiläinen auringon ja auringonjumalan nimitys. Reta palvottiin kaikkialla Egyptissä mutta eritoten Heliopolissa. Myöhemmin häneen samastettiin useita jumalia. Ren symbolina oli auringonkehrä ja kulttisymbolina obeliski. Joitain muitakin jumalia, sellaisia kuin Amon, tyhjyyden jumala, Osiris, kasvien kasvamisen ja Horus, taivaan jumala, palvottiin koko Egyptin alueella. Kullakin jumalalla oli kuitenkin useita ilmenemismuotoja, ja niistä jokainen vastasi erästä kyseisen jumalan lukuisista ominaisuuksista. Amon-Ressä esimerkiksi painottui erityisesti se puoli Amonia, joka tässä lähinnä muistutti Retä. (Tiedot perustuvat tietosanakirjoihin Facta 2001 ja Spectrum).
Internetosoite http://www.virtual-egypt.com/...
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Rousseaun teoksen nimi on Du contrat social ou principes du droit politique. Suomennoksen nimi on tarkka käännös : Yhteiskuntasopimuksesta eli
Valtio-oikeuden johtavat aatteet.
Ulkomaisia tietokantojen ja kirjastoluetteloiden löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatulk.html
Ruotsissa on käytössä Libris, kansallinen kirjastotietojärjestelmä http://www.libris.kb.se/enkel.sokning.html voit kokeilla esim. Valfria sökord-hakua sanoilla television tai telekommunikation tässä muutama viite: TV-etik, mediejuridik och mediepolitik Wersäll, Britt-Louise - Kristianstad, 2000. Televerksamhet - Statens institut för kommunikationsanalys - SIKA, Statistiska centralbyrån - SCB Stockholm, 2000.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston REX http://rexwww.kb.dk/english.html palvelu jäi tarkistamatta, koska yhteyttä ei muodostunut. Voit varmaankin käyttää tässä samaa kansainvälistä sanaa television.
Englannissa on...
Tanskan musiikkikonservatorioiden ja musiikkiopintoja tarjoavien yliopistojen osoitteet ja esittely löytyvät osoitteesta http://cwis.auc.dk/ivuc/danmarkskort/frame.phtml?kategori=int . Opo-oppaan laajat sivustot, jotka koskevat opiskelua, koulutusta ja työtä Tanskassa löytyvät osoitteesta http://opo.narpes.fi:8000/Finsk/danmark.htm#t .
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa yhdistelmähaulla tilitoimistot ja historia kirjan nimeltä Ajan taseella 30, 1968-1998 : 30-vuotisjuhlakirja ja -matrikkeli, 170 sivua, julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto. Edelleen haku järjestöhistoriikit ja tilitoimistot antaa kirjan nimeltä Kirjanpitotoimistojen liitto r.y. 20 vuotta, jonka sisällöstä mainitaan:S. 5-29 Tavoitteista totta, S. 31-37 Hyvä tilitoimistotapa, S. 39-105 Tilinpäätösmuistio, S. 107-152 Tase-erittely- ja liiketietomalli. Julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto, 1988. LINDA-tietokannan mukaan edellinen kirja löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Oulun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta sekä jälkimmäinen kirja Joensuun, Lapin ja Oulun...
Toimialaluokitus on "tilastotoimen yleisimmin käytetty ja laajimmalle levinnyt luokitusstandardi" ja siksipä Tilastokeskuksen sivuilla osana yleisiä tilastoluokituksia esitellään myös toimialaluokitus
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/opas.html#k1 periaatteineen ja rakenteineen. Lisää tietoa saat Tilastokeskuskuksen julkaisemasta kirjasta Toimialaluokitus 1995.
Mitä mahdat "kaikella muulla tiedolla" tarkoittaa? Linnanmäestä on Eeva-Kaarina Holopainen kirjoittanut historiikin. Nimenä on Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990). Onkohan kyseisestä kirjasta lähdeluetteloineen apua?
Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät...
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja...
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (...
Helsingin, ja koko pääkaupunkiseudun, kirjastoista löytyy runsaasti italiankielistä kaunokirjallisuutta.
Yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voit katsoa eri kirjailijoiden, aiheen
tms mukaan mitä italiankielistä on olemassa. Kannatta tässä tapauksessa käyttää "monipuolista hakua", jolloin voit rajata kielen mukaan.
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
