Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Frågor
Hvart flyger vinden / i sommarns qväll?/ Hvart smyger doften,/ Hvart vaggar vågen/ Så klar, så säll?
Hvart ilar molnet/ På fästet, säg?/ Och nattens stjerna,/ Som skyms af molnet,/ Hvart går dess väg?
Säg, menskolifvet,/ Hvad famnar det?/ Förloradt, mattadt/ Och slocknadt slutligt,/ Hvar hamnar det?
Jouko Turkan tv-sarjan "Seitsemän veljestä" (vuodelta 1989) kaksi ensimmäistä osaa löytyvät ainakin Tampereelta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä. Kaikki ovat maakuntakirjastoja, joten niistä kaukolainoja saa muualle Suomeen varsin näppärästi. Voitte kysyä veljeksiä kaukolainaksi oman kotikirjastonne kautta.
DVD-levylle Turkan metsäläisten temmellystä ei ilmeisestikään ole vielä tallennettu.
Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta on saatavilla vanhoja Helsingin Sanomia mikrofilmeinä. Tällä hetkellä Uutistorilta on heti saatavilla Helsingin Sanomia mikrofilmeinä 23.12.1993 alkaen. Tätä vanhemmista mikrofilmeistä täytyy tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilminlukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621.
Uuno Kailas on kirjoittanut runon nimeltä "Valkoinen lintu", joka alkaa säkeillä: "Se valkolintu povessain / asusti kauan, pesässään."
Runo löytyy ainakin seuraavista valikoimista Kailaan kynäilyjä:
- Ja tomust' alkaa avaruus: valikoima Uuno Kailaan runoja. Karisto, 1984.
- Runoja: Tuuli ja tähkä; Purjehtijat; Silmästä silmään; Paljain jaloin; Uni ja kuolema. WSOY, 1932 (1. painos).
Runo muuten tunnetaan myös nimellä "Paennut lintu" ja hieman toisin sanoin. Ensimmäiset säkeet kuuluvatkin: "Paennut lintu, povessain / se asui kauan, pesässään. / Ei sitä nähnyt yksikään, sen tunsin minä vain." Tässä muodossa runo ilmestyi kokoelman Silmästä silmään (1926) ensimmäisessä painoksessa.
Alkuperäisessä asussaan "Paennut lintu" sisältyy Kailaan...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
"Flying buttress" -tokaisun taustalla on Churchillin usein siteerattu vastaus, jonka hän antoi kysymykseen, pitääkö hän itseään kirkon tukipylväänä ("pillar of the church"). Churchillin mukaan hän on suhteessa kirkkoon enemmänkin kuin rakennuksen tukikaari ("flying buttress"), koska hän kannattaa sitä ulkoapäin. ("I support it from the outside.")
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu. William Carlos Williamsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Kevät ja kaikki: runoja vuosilta 1917-1962 (1999). Siinä runoa ei ole. Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/) kautta löytyy tieto monista hänen runosuomennoksistaan eri antologioista ja lehdistä. Kysymäsi runo ei ole näiden joukossa.
Valitettavasti en pysty löytämään mainittua Helsingin Sanomien juttua. Kokonaisuutena on sanottava, että tuolta ajalta säilyneistä nimistä on aika vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä ja niitä on vaikea yhdistää varmasti toisiinsa. Itse asiassa jo Jahve-nimen ääntäminenkin on epävarma, minkä vuoksi mielellään käytetään vain varmoja konsonanttikirjaimia JHWH. Varsin vakiintunut juutalainen näkemys, että tämä nimi ilmoitettiin vasta Moosekselle (2. Moos. 3: 14 ja 6:3). On kuitenkin luultavaa, että JHWH-nimeä on käytetty jo ennen Mooseksen aikaa, joskin tutkijoiden parissa on epäselvyys siitä keiden parissa. Eri vaihtoehtoja on tarjottu, todennäköisimpänä on pidetty midianialaisia tai heitä lähellä olevia keniläisiä paimentolaisheimoja....
Tarkoittanet muinaisella asutuksella esihistoriallisen ajan asustushistoriaa. Aulangonjärven rannoilta ei ole löytynyt jäänteitä esihistoriallisen ajan asuinpaikoista. Vanajaveden laakson selvityksissä mainitaan Aulangonjärven puoleiselta rannalta vain Aulangonlinna, muinaislinna, joka on ollut osa Hämeen linnavuoriketjua. Aulangonvuoren lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijoista ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Aulangonlinnan ja Vanajaveden väliseltä alueelta, entisen Luhtialan kylän alueelta, on sen sijaan löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Aulangon ratsutallin kohdalla on ollut esim. rautakautinen asuinpaikka ja Katajiston piha-alueella rautakautinen kalmisto. Lahistöllä on paljon muitakin esihistoriallisen ajan...
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
Homeroksen Odysseian (Otto Mannisen suom.)toisessa laulussa : Ithakalaisten kansankokous. Telemakhon matka, s. 18 on kohta, jossa röyhkein Penelopeen kosijoista Antinoos lausuu: "Tällaisenkin vielä hän keksinyt juonen on viekkaan. Näät naiskammiohon kutehelle hän laitteli kankaan hienoisen, ylen pitkän, näin kosijoille jo lausui: "Sulhot, Odysseun kuoltua mun kosijoikseni tulleet, älkää nyt hätiköikö te häitäni, kunnes on valmis kangas tää, et' ei mene hukkaan lankani kauniit. Kääriliinat teen jalo Laerteen minä siitä, ennenkuin kovan kuolon tuo tyly sallima hälle, ettei naiset akhaijein vai mua moittisi - maanneen vainajan verhoja vaill', eläessään, vaikk' oli vauras." Sama kohtaus Saarikosken suomennoksessa (3.p.1985)s. 31-32.
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Räisänen -sukunimi on yleinen Itä-Suomessa. Nimestä löytyy mainintoja jo 1500-luvun puolen välin asiakirjoista. Nimi on ilmeismmin muotoutunut nimestä Räsänen siten, että s:n itämurteinen liudentuminen on kirjattu i:ksi s:n edellä. Enemmän taustatietoja molemmista nimistä löydät Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet. Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Asiaa on tutkittu tieteellisesti. Löysin internetistä yhteenvedot kahdesta eri tutkimuksesta. Narkoosin ja unien suhdetta on tutkittu, koska unien näkeminen saattaa joistakin potilaista tuntua jälkikäteen ahdistavalta - ikään kuin nämä potilaat olisivat olleet osittain valveilla leikkauksen aikana.
Australialaisen, Royal Melbourne Hospitalissa, tehdyn tutkimuksen mukaan 22% nukutetuista potilaista näkiä unia leikkauksen aikana. Nuoret potilaat, miehet ja ihmiset, jotka muistavat aina unensa hyvin, näkivät tilastollisesti enemmän unia kuin muut. Unien sisällöt vastasivat normaaleja unia ja olivat yleensä miellyttäviä. Unet eivät yleensä käsitelleet leikkausta. Unennäkemisen vaihe ajoittuu todennäköisesti narkoosin loppuvaiheeseen ja...
Olet lähettänyt kysymyksesi Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun, mutta et karro tarkemmin, millaista vastausta niihin etsit. Et varmaan kuitenkaan oleta, että kirjastonhoitajan pätevyys antaisi valmiuden antaa suoria, ehdottomia ja paikkansa pitäviä vastauksia esittämiesi kaltaisiin kysymyksiin? Tuskin myöskään haluat kuulla kysymyksiisi vastaavan kirjastonhoitajan omaa, yksilöllistä näkemystä asiasta - sehän olisi kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide.
Kirjastonhoitaja pystyy kuitenkin sanomaan, että esittämiisi kysymyksiin ihminen on etsinyt vastausta loputtomasti, ja eri ihmiset ovat löytäneet niihin kukin itselleen sopivat vastaukset - tai sitten olleet löytämättä. Tästä todistaa maailmankirjallisuus, joka on täynnä sekä...
Useimmat Helsingin kaupunginkirjastossa järjestettävät kurssit ja opastukset alkavat tammikuun aikana. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Tinnitus eli korvien soiminen on yleinen vaiva, johon on monia syitä. Tietoa löytyy mm. Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ati
Lääkäriltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
