Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://viola.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Voisiko tämä, työtoverin alla kuvailema, olla etsimäsi?
Candy Candy on Kyoko Mizukin ja Yumiko Igarashin luoma manga -sarja, jonka ilmestyminen alkoi vuonna 1975 . Sarjan pohjalta on 70-luvulla tehty myös TV-anime ja myöhemmin elokuva, joka kokoaa sarjan tarinan yhdeksi kokonaisuudeksi. Sarjaa on julkaistu myös suomeksi dubattuna VHS-kaseteilla 80- ja 90-luvuilla.
Tarina kertoo Candice "Candy" White Adlaysta, joka on vaaleahiuksinen, vihreäsilmäinen orpo tyttö.Candy on pirteä,herttainen ja hiukan rasavilli tyttö,jolla on hyvä ystävä Annie,joka kuitenkin adoptoidaan rikkaaseen perheeseen.Candy suree menetettyään ystävänsä,mutta tapaa kukkulalla pojan,joka soitttaa säkkipilliä.Vähän ajan päästä Candy adoptoidaan perheeseen,jonka...
Netissä on olemassa HIM Finland -sivusto osoitteessa:
www.himfinland.net/suo/startSuo.php
Sivustolle on mm. koottu HIM-yhtyettä ja Ville Valoa koskevia linkkejä: www.himfinland.net/suo/startSuo.php?page=linkit
Sivustolla on esim. linkki levy-yhtiön sivuille: www.hmc.fi/fi/index.php
Ohessa sivustolla ilmoitetttu levy-yhtiön osoite ja puhelin:
HMC - Helsinki Music Company Oy
PL 74
00211 Helsinki
Käyntiosoite: Vattuniemenkatu 21.
Vaihde: + 358 9 681 400
Yhtiön sivuilla on myös luettelo henkilökunnasta, ja heidän sähköpostiosoitteensa ovat muotoa: etunimi.sukunimi[at]warnermusic.com
Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan kesä on Suomen vähätuulisinta aikaa ja syksyn edetessä tuulisuus kasvaa. Tammikuu on pitkän ajan keskiarvojen mukaan tuulisin kuukausi Suomessa. Tuulisuus vaihtelee tietenkin suuresti: tuntureiden lakialueet ovat tuulisimpia paikkoja ja rannikkoalueet seuraavaksi tuulisimpia. Suomen metsäisyys vähentää tuulisuutta huomattavasti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan "Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi."
Tietoja...
Lainan-päivä osuu tänä vuonna sunnuntaiksi. Taipalsaaren kirjasto ei ole silloin avoinna. Tietoa kirjaston palveluista löytyy tältä sivulta:
http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=3039&NakymaID=209
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://arsca....
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tarkoittanet Nico Carstensin 50-luvulla säveltämää kappaletta Zambesi. (Saman niminen kappale löytyy myös Solistiyhtye Suomelta.)
Erityisesti trumpetille kappaletta ei ole Suomessa julkaistu. Melodia löytyy kyllä esim. nuottikirjoista Hitit : iskelmän 50-luku ja Lauluja elämästä ja valkokankaalta.
Nuotti voisi olla ostettavissa internetin kautta esim. http://www.musicroom.com/se/ID_No/0333869/details.html Osoitteessa on myytävänä kyseisen kappaleen versio jazz- tai tanssiorkesterille. Ehkä siellä olisi sovitus myös trumpetille.
Turun kaupunginkirjastosta löydät mm. seuraavat kirjat: Niklas-Salmninen; Ritva; Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen (Tampereen yliopisto, 1991), A Reader's Guide to African Literature (Heinemann 1972) ja Jahn, Janheinz: Who's who in African Literature. Kirjat ovat luokassa 86.96 joka pääkirjastossa sijaitsee Vanhassa kirjastotalossa, Kirjallisuus ja taiteet aihealueella eli Taiteiden talon alakerrassa. Muista vastaavista kirjoista saat tietoa Vaski tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1232352164. Voit hakea esim. asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria tai kirjailijat.
Linkkikirjastossa näyttää olevan pari linkkiä joista saattaisi olla hyötyä....
Runoilija ja filosofi Maria Zambranon runoja ei ole käännetty suomeksi, eikä hänestä ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsiksi häntä käsitellään Inger Enkvistin kirjassa Spanska tänkare under 1900-talet.
Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokoelmaa, mutta hänen runojaan on muutamissa antologioissa:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7, Tuhat laulujen vuotta, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni.
Antologioita on monissa kirjastoissa Suomessa.
Huomenta!
Sinun sadunkuulijasi ovat todella pieniä. Suosittelisin heille kuvakirjoja, joissa on suuria värikkäitä kuvia. Paksulehtiset muotoonleikatut kirjat ovat myös hyviä noin pienille. Satukokoelmista suosittelisin Satusaari-sarjaa(ilm. 2004) Siihen kuuluu useita kirjoja, joista voisi valita tarinoita. Kuvakirjoista on myös tehty kokoelmia esim. Grindley: Ystävyys on suuri onni, samoin
Satumaassa-sarja, jossa on hyvin maineikkaita tekijöitä.
Olemme täällä kirjastossa huomanneet, että pienten satutuokiot voisivat kulkea tietyssä, samassa rytmissä. Alku voisi olla aina samanlainen. Ehkä käsinukke voisi aloittaa hetken. Kenties joku vaate, jonka voisit pukea päälle satuhetken alkaessa ja sitten lopussa voisit riisua pois. (Hieno hattu,...
Nimi Räihä on ollut vanha nimi Karjalassa ja Savossa. 1500-luvulta tiedetään mm. kylännimet Räihänvaara ja Räihälä (Reicheleby). Henkilönnimestäkin on mainintoja jo 1500-luvulta esim. muodossa Reijen, Reihe ja 1600-luvulla Karjalassa Räihä, Räihänen.
Räihä-sana merkitsee riehakasta, mikä saattaa olla nimen taustalla. Myös jokin ortodoksinen ristimänimen muunnos (esim. Räihä Jenneijeff, 1600-luku, Sortavala) saattaa olla tämän sukunimen taustalla.
Lähde Mikkonen, Seija - Paikkala, Sirkka:
Sukunimet, Otava 2000
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Helmet-kirjastoihin kirjaa Naiset ja raha : matkalla arjen vaurauteen / Simonen, Leila on hankittu yhteensä 27 kappaletta. Niteet eivät vielä ole saapuneet toimipisteisiin. Varauksen voi tehdä heti, kun niteitä näkyy Helmet-aineistohaussa. Kannattaa siis seurata Helmet-hakua aktiivisesti. Kirjaa ei voi kaukolainata, koska se on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Suomeen tulleista Romanian romaneista löytyy netitse luettavia lehtiartikkeleita ainakin englanniksi ja saksaksi:
http://www.hs.fi/english/article/Beggars+on+their+knees+cause+consterna…
http://yle.fi/uutiset/news/2008/04/finlands_roma_discuss_situation_of_r…
http://www.iht.com/articles/reuters/2008/08/07/news/OUKWD-UK-EUROPE-ROM…
http://libidopter.twoday.net/stories/5435447/
Sisäasianministeriö julkaisi vuonna 2008 julkaisun nimeltä Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta, jossa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu on lainattavissa mm. Eduskunnan kirjastosta.
Suomen hammaslääkärilehden numerosta 2005:4, s. 208-211 löytyi artikkeli: Paikallispuudutuksen komplikaatiot (kirjoittajat Johanna Säkkinen, Mia Huppunen, Riitta Suuronen). Siitä selviää, minkätyyppisiä komplikaatioita puudutuksessa voi ilmetä: toimenpiteen aikana voi puudutusneula katketa, potilas voi olla yliherkkä puudutusaineelle, puudutusainetta voidaan laittaa liikaa tai puudutusaine ei tehoa. Missään em. tapauksissa kuulonmenetyksestä ei puhuta. Myös toimenpiteen jälkeen komplikaatiot ovat mahdollisia: voi syntyä hematooma (kudoksiin vuotaa verta), voi syntyä leukalukko tai voi tulla poikkeavia tuntoaistimuksia ja hermosärkyjä. Puudutusaineen joutuminen silmäkuopan alueelle tai silmän lihasten hermojen läheisyyteen voi aiheuttaa...
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
