García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia (NaHCO3) ja ruokasuola on natriumkloridia (NaCl). Molemmat sisältävät natriumia, joka on yksi suolan komponenteista, mutta ruokasooda ei ole suolaa, mikäli sillä tarkoitetaan ruokasuolaa.
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
Mm. Internet Archivesta teos löytyy skannattuna:Caroli Linnæi Systema naturæ : Linné, Carl von, 1707-1778 : Ilmainen lataus, lainaus ja suoratoisto : Internet-arkisto
Muuttolinnun on sanoittanut ja säveltänyt Mirkka Paajanen.Lähde:Suomen kansallisdiskografia Viola https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5332646#componentparts
Ainakin Anni Korpelan teoksessa Rakkaus on kotini: kootut runot (1993) löytyy Lähtö-niminen runo.Lastu-kirjastot https://lastu.finna.fi/Record/lastu.78946?sid=4975210723
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Hei, Pohjoismaista yhteistyötä kartoittavalla sivustolla on mainittu Suomesta seuraavia asioita:Suomi tunnetaan järvien peittämänä pitkänomaisena maana.Suomi on kuuluisa muumeistaan, koulutusjärjestelmästään ja Angry Birdsistä.Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsien peitossa ja sisävesistöjä n. 10%.Maailman suomalaisimpia asioita voisi siis olla esimerkiksi luontosuhteemme, tuhannet järvet ja metsät, mytologiamme kuten Kalevala ja uudemmat tuotteemme, kuten Muumit ja Angry Birds. Lähteet: Tietoa Suomesta | Pohjoismainen yhteistyö
Hei, ilman kuvaa tuotteen pohjasta on vaikeaa arvioida, onko se Kupittaan Saven tuotantoa. Googlen kuvahaulla ei myöskään löytynyt vastaavaa tuotetta. Tässä kuitenkin Laatutavaran sivuilta varmistettujen leimojen luettelo:1920-luku: massaleima, KS Oy TURKU1930-luku: massaleima, MADE IN FINLAND1930-luku: massaleima, KUPITTAA1950-luku: tussisigneeraus, Made in Finland (+ koristeen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet)1950-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvio1960-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvioJos tuotteen pohjasta löytyy jokin näistä leimoista, tuote on varmasti Kupittaan Savea. Lähteet: Kupittaan savi - Laatutavara.com
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
Voisiko kyseessä olla teos "Hautojen lauluja" (Tammi, 2008)? Kirjan kuvaus ja saatavuustiedot Helmetissä:Hautojen lauluja | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös...
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Päivä oli keskiviikko. LähteetViikonpäivälaskuri: https://krimaka.net/viihde/viikonp%C3%A4iv%C3%A4t/viikonp%C3%A4iv%C3%A4…Kalenteri 1936: https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1936
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään...
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
