Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
valitettavasti tähän ei löydy nyt vastausta. Kysyin myös koko Suomen kattavalla kirjastonhoitajien sähköpostilistalla tätä asiaa, mutta valitettavasti tietoa ei löytynyt sieltäkään.
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Internet Movie Database -elokuvatietokannasta ei löytynyt elokuvaa nimellä Rakas lapsemme. Tein hakuja myös ranskaksi ja tietokannasta löytyi mm. ranskalainen elokuva Nos enfants chéris vuodelta 2003 (vapaasti suomennettuna Rakkaat lapsemme): Nos enfants chéris (2003) - IMDb. Voisiko kyse olla tästä elokuvasta? Lisää samantyylisiä hakuja voi tehdä IMDb:n etusivulla kirjoittamalla hakukenttään sanan enfant.
Verkosta löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast, jonka yhdessä jaksossa on käsitelty paikannimiä - myös Luhangan nimeä. Podcastista kertovassa jutusssa Nimiarkiston erityisasiantuntija Helinä Uusitalo kertoo, että Luhangan nimi tulee sanasta "luhta" ja päätteestä "-nka" (ei sanoista "luu" ja "hanka", kuten joskus on ilmeisesti virheellisesti päätelty). Juttu löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kielikorva/luuhankainen_luhangan_vene.28764.blogTuo aiempi, todennäköisesti siis virheellinen, olettamus nimen alkuperästä löytyy Torsten Boismanin Muinaista Päijänteen tienoilta -artikkelista (Suomen museo 2, 1895, s .7-9. Alkuperäisjulkaisu Helsingissä, Suomen Muinaismuisto-Yhdistys):"Luhangon nimen kerrotaan...
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
Lahden pääkirjaston lehtisalissa on luettavissa Tekniikka & talous -lehti. Uusinta numeroa lukuun ottamatta vanhempia numeroita voi myös lainata (laina-aika 2 viikkoa).Tekniikka & talous | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Ante Pante ja Sunte Punte ovat Anni Swanin satuhahmoja. Heistä kertovia satuja löytyy ainakin kirjoista Swan: Kaksi pikku miestä (1938) ja Rudolf Koivun joulukirja (1990, satu Ante Pante ja Sunte punte Tonttulassa).LinkitKaksi pikku miestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10257578Ante Pante ja Sunte Punte Tonttulassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Varauslistan järjestelyvaihtoehdoista Luotu (uusin ensin) ja Luotu (vanhin ensin) viittaavat päivämäärään, jolloin varaus on alun perin tehty. Jos esimerkiksi varaus, jossa on sijalla 375, on luotu 1.1. ja varaus, jossa on sijalla 5, on luotu 12.1., järjestää valinta vanhin ensin listan niin, että 375 on ensimmäisenä, koska se on ollut pisimpään listalla. Varauksia ei voi järjestää jonotussijan mukaan. Jonotussija ei myöskään kerro suoraan, kuinka nopeasti varauksen saa. Se riippuu siitä, kuinka monta nidettä varatusta nimekkeestä järjestelmästä löytyy ja kuinka monta jonossa edellä olevista varauksista on lukittu.Järjestelyvaihtoehto Noudettavissa olevat ensin nostaa ensimmäisiksi listalla ne varaukset, jotka ovat jo saapuneet...
Museoviraston mukaan tämä taulu (inv. 81100:51, v. 1830) on tosiaankin ollut aikaisemmin Cygnaeuksen gallerian kokoelmissa. Tällä hetkellä se on varastoituna muiden Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten kanssa eikä siis ole nähtävillä julkisesti.
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Thomas Harrisin tyyliin kirjoittava kirjailija voisi olla esimerkiksi Patricia Cornwell (erityisesti Kay Scarpetta -sarja). Näitä on saatavilla Vaski-kirjastoista sekä suomeksi että englanniksi.Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia jännityskirjailijoita on ainakin Marja-Sisko Aalto. Hän kirjoittaa Annette Savolainen -dekkareita.Ei valkoisista ja/tai amerikkalaisista kirjailijoista voisi mainita Sujata Masseyn. Hän on brittiläinen kirjailija, jolla on sukujuuria Intiassa. Häneltä on ilmestynyt Rei Shimura -dekkareita, jotka sijoittuvat Japaniin sekä Perveen Mistry tutkii -dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Intia.Lisäksi voisi vielä mainita nigerialais-brittiläisen Oyinkan Braithwaiten dekkarin Sisareni, sarjamurhaaja (WSOY, 2020...
Aurora Karamzinin elämästä on tosiaan kirjoitettu paljon. 2000-luvulla on julkaistu kaksi laajempaa elämäkertaa: Eeva Hurskaisen Aurora Karamzin: Pietarin hovista köyhien auttajaksi (Kirjapaja 2002) sekä Espoon kaupunginmuseon julkaisema Aurora Karamzin: aristokratian elämää (Otava, 2006). Jälkimmäisessä teoksessa on useita asiantuntija-artikkeleita, joissa tarkastellaan Karamzinin elämää laajasti eri näkökulmista.
Kannattaa alkaa Arkistojen portti palvelusta. Kirkonkirjoista voisi löytää tietoja sopivan ikäisistä nuorista miehistä. Kuolemakin on varmaan kirjattu. Linkki Arkistojen portti.
Varsinaista kirjasarjaa, jossa miljöönä olisi siirtolapuutarha, ei löytynyt. Sen sijaan on useita chick lit -teoksia, joissa puutarha ja puutarhanhoito ovat jollakin tapaa keskiössä:Katie Ffjord: Salainen puutarhaLiina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarhaJenny Bayliss: TalvipuutarhaNancy Thayer: Charlotten puutarhaNora Robertsin teoksissa Musta ruusu, Punainen lilja ja Sininen daalia päähenkilö työskentelee puutarha-alalla.
Rikollisuuden eri lajeja Suomessa tutkitaan sekä oikeustieteen että sosiologian aloilla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin julkaisuista löytää vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimus- ja tilastotietoa rikollisuuden lajeista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Esimerkiksi Rikollisuustilanne 2022 -julkaisussa on mainintoja päihteiden ja väkivaltarikollisuuden yhteyksistä. Instituutin julkaisuja voi lukea vapaasti verkossa ja ladata PDF-tiedostoina. Myös valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksista löytyy aineistoa. Yksittäisistä kiinnostavista julkaisuista voisi mainita Aarne Kinnusen väitöskirjan Kriminaalipolitiikan paradoksi vuodelta 2008.Lääketieteellinen Duodecim-lehti sisältää artikkeleita...
Simo Hämäläisen Suomalainen sotilasslangi -sanakirjan (1963) mukaan niksmanni on yhdistelmä sanoista niksi ja saksmanni.LähdeSimo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomalainen+sotilasslangi&type=…
