Hei,
Aika joka kuluu kirjan ilmestymisestä siihen että se tulee aineiston toimittajalta kirjastoon vaihtelee hivenen. Tämä vaihe tulee kyllä jatkossa nopeutumaan aineiston toimittajan uuden logistiikkakeskuksen myötä. Nyt tämän muutoksen vuoksi viime viikojen aikana on aineiston tulo kirjastoon kyllä kestänyt hivenen normaalia pidempään. Kun kirja tulee Kouvolan kaupunginkirjastoon se rekisteröidään Kyyti-tietojärjestelmään ja sen luettelointiedot siirretään omaan tietokantaan. Tässäkin vaiheessa voi kulua aikaa, koska ostamme valmiit luettelointiedot. Sen jälkeen kirja siirtyy muovitukseen, josta se siirtyy lainausvalmiina asiakkaitten lainattavaksi. Valittelen jos tämä väliaikainen hitaus järjestelmässämme on aiheuttanut sinulle...
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
Kissat ovat liikkuneet aika itsenäisesti ulkosalla vielä 10-20 vuotta sitten ja sota-aikana varmastikin pääosin. Voisi kuvitella, että jos lähtö pommisuojaan tuli ja kissa oli juuri silloin sisällä, se päästettiin ulos. Kissa tapaa lähteä lipettiin, kun tulee kiire, joten voi olla, että sitä olisi voinut olla vaikea saada kiinni tuollaisessa yhteydessä. Olisikohan kissa mahtanut pysyäkään sellaisessa paikassa kuin pommisuoja? Eläimistä pommisuojissa ei oikein löydy lähdemateriaalia, varmaankin muistelmat ja muistot olisivat paras lähde. Lueskelin läpi Jouni Kallioniemen Kotirintama: Sotavuosien Suomi 1939-1945 osaa pommituksista ja pommisuojiin pelastautumisista (s.43-66). Pommisuojista on erilaisia tarinoista, lemmikeistä ei ole...
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Kirsti Koivula "Iloista irrottelua: sketsikirja"
"Hauskaa joulua: joulu- ja joulun kertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta, sisältää esimerkiksi F.E. Sillanpään "Taatan joulu".
Erkki Tanttu "Joulu: Erkki Tantun sananparsikuvituksia".
Tilli: "Puhu siä, miä pitelen hevosta"
Jos järjestäjät niin harkitsevat ja hyväksi havaitsevat, löytyy uskonnon hyllystä jouluevankeliumi murteellisena versiona: "Ilosanoma: älkää peljätkö: jouluevankeliumi murteilla".
Kirjastojen voi selaamalla käydä etsimässä inspiraatiota, luokassa 79.84 leikkejä ja tietokilpauluja, esim. Kannattaa selata myös huumorihyllyä sekä sananparsia ja sananlaskuja.
Verkossa kannattaa tutkailla SKS:n Tietävän jouluperinnetekstejä, https://tietava....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä.
Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet.
Lähde:
Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
Tiedeyhteisössä tämä niin kutsuttu simulaatioteoria ei ole teoreettisesta kiinnostavuudestaan huolimatta saanut juurikaan kannatusta. Teorian suurimpana ongelmana näyttää olevan paitsi se, ettei sitä voida todistaa, myös se tieteellisesti perusteltu otaksuma, ettei minkäänlaisen tietokoneen laskentateho kykenisi vastaamaan eksponentiaalisesti kasvavaan prosessoreiden, muistin ynnä muun tarpeeseen, joka näin vaativassa simulaatiossa väistämättä tulisi vastaan. Niinpä todellisuutemme simulointi näyttäisi olevan jo periaatteellisella tasolla mahdotonta.
Simulaatioteoriaan uskomiseen ei ole esimerkiksi Harvardin yliopiston teoreettisen fyysikon Lisa Randallin mukaan mitään syytä. Hänen mukaansa todennäköisyys sille, että eläisimme...
Maantieteelliset koordinaatit ja läänijaot ovat samanaikaisesti nähtävissä Googlen APRS-kartoissa, jotka löytyvät osoitteesta: http://aprs.he.fi/
Sivuston käyttäminen on täysin maksutonta, mutta sisälle kirjautuessa pitää antaa jokin nimi 'nickname'-kenttään.
Kartan vasemmassa laidassa olevilla '+'- ja '-'-näppäimillä voit muunnella kartan mittakaavaa.
Kaanonin "Platon, Sokrates" tekijä on tuntematon. Laulu liikeohjeineen sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:125 kaanonia (Otava, 1960)Laulaen, soittaen, leikkien (Otava, 1963)Laulukerho. 5 : uutta ohjelmistoa sekakuoroille (Otava, 1963)Musiikki. 5-6, Peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja (Otava, 1980)
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Nuottijulkaisussa 108 kitaralaulua (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer 1956) on saksalainen kansanlaulu "On metsikössä mökki pien", sen tahtilaji tosin on 2/4, joten valssi se ei ole. Reino Helismaa on sanoittanut laulun Pikku-Markku ja susi, joka alkaa sanoin "Metsän keskellä on mökki", mutta sekään ei ole valssi. Veikko Lavi puolestaan on tehnyt laulun nimeltä Mökki suomalaisessa metsässä, joka alkaa sanoin "Suuren metsän sydämessä".
Metsämökki-aiheisia valsseja:
Metsäpirtti (Georg Malmstén - M. Maja) alkaa sanoin "Tään laulun pienen kuulla sain jo lasna ollessain" ja löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 5:sta ja Tunnetuimmat suomalaiset valssit -nuottikokoelmasta (Fazer 2004).
On myös olemassa laulu, jossa sanat menevät "on korven...
Maakuntalauluilla tarkoitetaan Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tuohon tarkoitukseen myöhemmin valittuja lauluja. Kaikki maakuntalaulut paitsi Maasalon Lapinmaa löytyvät cd:ltä Maakuntalaulumme/Jyrki Anttila ja Satakunnan Sotilassoittokunta, johtaa Riku Huhtasalo, S.l. : Satakunnan Sotilassoittokunta, 2006. Laulut on sovitettu lauluäänelle ja puhallinorkesterille. Maakuntalauluja on koottu myös seuraaville cd-levyille: Kotimaan kasvot/Suomen laulu (esitt.), Helsinki : Finlandia Records, p1998. Kokoelma perinteisiä isänmaallisia ja maakuntalauluja; Isänmaan lauluja = Songs of the Fatherland/Eri esittäjiä, Espoo : Fazer Music, p1992. Alkuperäisäänitteet ovat vuosilta 1972-1992.
HelMetistä...
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke...
Ukon ja akan kuumatka -sadussa kerrotaan, miksi ukko ja akka tahtoivat tervata kuun ja miten heidän sitten kävi. Satu löytyy kirjasta:
Timonen, Eija: Eläinten hovissa - tarinoita suomalaisten eläinten synnystä ja elämästä. SKS, 2000.
Kirjan kertomusten teemat on kerätty Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta ja aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Työnvälityspalvelut-toimialaraportin http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1596/Tyonvalituspalvelut_1_2012_… mukaan työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä.
Johanna Tanskasen pro gradu -työssä "Liiketoimintamalli ja yrityksen menestyminen : vertaileva analyysi henkilöstöpalveluyrityksistä" http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86872/87181.pdf?sequence=2 kuitenkin mainitaan, että v. 2011 kymmenen suurinta henkilöstöpalveluyritystä olivat Barona, Staffpoint, VMP (entinen Varamiespalvelu), Manpower, Opteam, Eilakaisla, Adecco, Go On, Selekta ja...
Etsit tietoa ilmeisesti sairaudesta, jota kutsutaan nimellä porfyria. Porfyria (Porphyria) on perinnöllisen porfyriiniaineenvaihduntahäiriön aikaansaama tauti ja aiemmin sitä on kutsuttu myös nimillä vampyyri-tauti tai Dracula-tauti. Taudin aiheuttamat oireet on ollut helppo yhdistää vampyyrimyyttiin.
Taudin oireita ovat nimittäin mm. lisääntynyt valoherkkyys, ihottuma, äkillinen vatsakipu, tumma tai punertava virtsan väri, ientulehdus sekä psykiatriset tai neurologiset oireet.
PIKI-verkkokirjastosta haettaessa kannattaa käyttää hakusanana veritaudit, hematologia
Verkkosivuja, joilta voit aloittaa lisätietojen etsimisen (hakusanat porfyria (suom.) ja porphyria (engl.):
http://www.helsinki.fi/project/porfyria/
http://www....
