Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Ravinnokseen naaraspaarmat imevät verta nisäkkäistä ja linnuista, koiraspaarmat elävät kasvien medellä.
http://fi.wiktionary.org/wiki/paarma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
Hei!
Tämä vastaus tulee aikuistenosaston puolelta. Jos näissä ei ole haluamiasi, voit kysyä vielä lastenosastolta, jossa on paljon eläinaiheisia runokirjoja.
Olen ottanut mukaan muutaman naakka-runon, koska naakka kuuluu varislintuihin.
Luonnosta paljon kirjoittaneita suomalaisia ovat mm. Lauri Pohjanpää, Jaakko Haavio, Einari Vuorela, Aaro Hellaakoski, P. Mustapää ja Risto Rasa.
Alla olevat runot löytyivät seruaavista kokoelmista:
RUNO PUHUU LUONNOSTA / toim. Terttu Tupala, Kirjapaja 1985
- Maila Pylkkänen: Kesylintu
- Einari Vuorela: Varis
- Pekka Suhonen: Vanha varis outona kuulee kiurut
- Olavi Ingman: Varis istuu kuusen latvuksessa
- Toivo Laakso: Tuttu varis, niin rohkea mutta ujo
- Lauri Pohjanpää: Syksy (Kaksi vanhaa, vanhaa...
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa...
Nalle Puhin uudet seikkailut -sarjan jaksoja on Suomessa julkaistu nimellä Nalle Puhin Taikamaailma. Niitä löytyy myös kirjastoista. Nalle Puhin uudet seikkailut -sarjassa esitettiin 52 jaksoa, joista yhteensä 32 löytyy Taikamaailma - dvd-julkaisuilta. Dvd-julkaisuja on kahdeksan, jokaisessa on neljä jaksoa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton sanaa kuvataan seuraavasti: "välinpitämätön, penseä, häikäilemätön"
Esimerkkinä: "Muista, mistään piittaamaton. Käskyistä piittaamaton. Piittaamaton ihminen"
Ihminen suhtautuu/toimii piittaamattomasti, kun hän jättää huomiotta esim. toisten tunteet, inhimillisyyden, taloudelliset realiteetit, toimintansa laillisuuden.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimeä pidetään Hattulassa sijaitsevan keskiaikaisen Merven kartanon nimestä johdettuna. Ensimmäiset Mervit nimettiin 1900-luvun alussa (tiettävästi ensimmäisenä nimen sai Mervi Ahla vuonna 1917), mutta nimi alkoi yleistyä vasta 40-luvulla. Suosituimmillaan se oli 1950-70-luvuilla, jolloin se kuului 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. Vuosina 2000-09 Mervi-nimen on saanut vain 45 tyttöä. Kaikkiaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Mervi on annettu 10640 henkilölle, joista naisia on 10638 ja miehiä 2.
Almanakassa Mervi on ollut vuodesta 1950 (1950-51 6.1. ja vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan 21.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Mervin nimeen...
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Helsinki, 1992 kertoo, että Muilu saattaa olla alunperin Samuel-nimen kansanomainen muoto. Talo on nimetty isännän mukaan ja talon nimestä on sitten tullut sukunimi.
Toinen asia on sitten Muilu nimestä on johdettu yleiskäsitys muilutus. Muilutukset olivat lapuanliikkeen harjoittamia kommunisminvastaisia pelottelutoimia. Käytännössä siis kaappauksia ja pahoinpitelyjä. Termi juontui Lapualla asuvista Muilun veljeksistä, jotka olivat aktiivisia lapuanliikkeen kannattajia ja muiluttajia.
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Sanat löytyvät julkaisusta Jauhiainen,Lauri: Kuplettimestarit ja mestarikupletit. Laulun nimi on Don Juan ja sen on säveltänyt J.Alfred Tanner. Sanoitus on Uuno Tupaselan.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Charlotta on Charlotin sisarnimi. Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1772-1857. Ruotsalaisessa almanakassa Charlottan nimipäivä on 12.5. Nimi tarkoittaa pikku Karlaa.
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
Kun kyseessä on keskiaikainen ritarilinna, sen nimi selittynee yksinkertaisesti sillä, että Norjan kuningasta Olavia pidettiin läntisen kirkon piirissä kaikkien ritarien suojelupyhimyksenä. Sen laajempaa tai syvällisempää selvitystä linnan nimestä en onnistunut löytämään sen enempää kirjoista kuin verkkolähteistäkään. Tässä otteita:
"Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.--- Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Norjan kuningas Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys." ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna )
"Kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott...
Kaivotiellä -niminen runo löytyy Tammen kustantamasta runokirjasta Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2. Runo alkaa sanoilla "Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu?" Tämän runon kirjoittaja on Einari Vuorela eikä Lauri Pohjanpää, kuten kysyjä muistelee. Voisiko tässä kuitenkin olla se runo, jota etsitään? Runo on Vuorelan kokoelmasta Keväthartaus, 1921.
10-osaiseen teokseen Suomen rintamamiehet 1939-45 on koottu talvi-ja jatkosodassa taistelleet sotilaat divisioonittain. Kirjaan voi tutustua Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Linnankatu 2.
Johanna on Johanneksen sisarnimi ja tulee hepreasta ’Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen’ ja se on ollut Suomen almanakassa jo 1700-luvulla.
Lisää nimistä kirjoissa: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet ; Mikkonen, Pirjo : Sukunimet ; Uusi suomalainen nimikirja.
