Suurimmalla osalla kirjastojen työntekijöitä on jokin kirjastoalan koulutus tai muun alan tutkinto, jota on täydennetty kirjastoalan opinnoilla. Kirjastoalaa voi opiskella niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa kuin opistoasteellakin. Kirjastossa työskentelevät voivat olla ammatiltaan esimerkiksi kirjastonhoitajia, informaatikkoja, pedagogisia informaatikkoja, kirjastovirkailijoita, kirjastoautonkuljettajia, erikoiskirjastonhoitajia, erikoiskirjastovirkailijoita tai kirjastosihteerejä. Kirjastojen johtotehtävissä on kirjastotoimenjohtajia tai kirjastonjohtajia, apulaiskirjastotoimenjohtajia, apulaiskirjastonjohtajia tai palvelupäälliköitä. Erilaisia ammattinimikkeitä on paljon.Tieteellisissä...
Internet-lähteiden mukaan suurimmassa tunnetussa kissapoikueessa oli 19 poikasta, joista tosin neljä syntyi kuolleena. Ennätys on vuodelta 1970.
Kaikkien aikojen nuorimmasta kissaemosta en löytänyt mainintaa. - Naaraskissan voidaan katsoa olevan sukukypsä sen tultua ensimmäistä kertaa kiimaan. Ajankohdassa voi olla paljonkin yksilöllistä ja rotukohtaista vaihtelua - vaihteluväli on 4-18 kuukautta. Kissan tiineysaika vaihtelee 59-71 vuorokauteen. Näiden tietojen perusteella kissan olisi teoriassa mahdollista saada ensimmäinen poikueensa noin puolen vuoden ikäisenä.
Lähteet:
Sari Haikka, Kissan uusi kotilääkäri
http://www.cat-world.com.au/cat-world-records
http://rulingcatsanddogs.com/cat-world-records.htm
"Modaalipartikkelit" on (suomen kielen) kieliopissa taipumattomien sanojen ryhmään "partikkelit" kuuluva alaryhmä, johon kuuluvat sellaiset ilmaisun varmuutta kuvaavat partikkelit kuten "varmaan, kyllä, kai, muka".
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseessä on ”Kootut teokset” -sarjan ensimmäinen osa, joka sisältää teokset ”Muuan markkinamies” ja ”Rautatie” sekä Ahon novelleja. Valitettavasti kirjalla ei ole luullakseni paljonkaan rahallista arvoa. Sarjojen yksittäiset osat ovat vielä sellaisia, että niiden kysyntä voi olla yksittäisiä kirjoja heikompaa, eivätkä kaikki antikvariaatit välttämättä edes ota vastaan sarjojen yksittäisiä osia. Kirjan täsmällinen arvo riippuu aika paljon myyjästä, mutta en uskoisi antikvariaattien maksavan mainitsemastasi kirjasta muutamaa euroa enempää. Voit toki halutessasi pyytää kirjasta arvion antikvariaatista.
Koko kymmenosaista ”Kootut teokset” -sarjaa myydään Internetissä 15–40 euron hintaan, joten yksittäiselle kirjalle ei jää sarjanakaan kovin...
Suopursun englanninkielinen nimi on Labrador tea. Se on myrkyllinen kasvi, jota ei pitäisi käyttää sisäisesti. Grönlannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa esiintyy lännensuopursua, josta tehtyä teetä käytettiin paljon Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Intiaanit ja eskimot niin ikään käyttivät ”suoteetä”. Vielä 1930-luvulla tehtiin yleisesti teetä, josta käytettiin nimeä Labrador tea, St. James’ tea tai ”countrytee”. Lisää suopursun käytön historiasta löytyy kirjassa Piippo, Sinikka : Luonnon lääkeyrtit 4 s. 204-206.
Jerseyn saari on todellakin kruunun alusmaa, jonka valtion päämies on Britannian kuningas. Sillä on itsehallinto, oma taloushallinto ja omat tuomioistuimet, mutta sitä puolustaa ja edustaa kansainvälisissä yhteyksissä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Jerseyn hallinnon sivulla kerrotaan saaren hallinnollisesta asemasta ja sen historiallisesta taustasta, joka juontuu vuodelle 1204, jolloin Englannin kuningas hävisi Rouenin taistelussa Ranskan kuninkaalle Normandian, johon tuolloin kanaalin saaret kuuluivat. Kanaalin saaret saatiin kuitenkin houkuteltua pysymään Englannin kuninkaan alla ja erikoisasema on säilynyt. Samaisella sivustolla myös mainitaan, että Jersey on osa Brittein saaria, johon kuuluvat...
"Sinuahan on ollut kokonainen lauma", sanotaan Maiju Lassilan Kuolleista herännyt -romaanin (1916) päähenkilöstä. Sama pätee monella nimellä esiintyneeseen Lassilaan eli Algot Untolaan itseensäkin.
Kaisa Kurikka kertoo tutkimuksessaan Algot Untola ja kirjoittava kone (2013, Turun yliopisto) (https://www.doria.fi/handle/10024/90520), että Untola/Lassila halusi useita eri nimiä käyttämällä vastustaa 1900-luvun alun näkemyksiä tekijyydestä ja esteettisistä säännöistä. Hän oli oman aikansa kirjallinen häirikkö, joka pelasi identiteettipeliä, sekoitti lukijoiden ja arvostelijoiden mielikuvia teosten tekijästä sekä romutti tekijään liittyvää henkilökulttia.
Tulitikkuja lainaamassa -teoksen (2001, SKS) esipuheessa Kurikka kirjoittaa, että eri...
Hyökkäyssodaksi sanotaan sellaista sotaa, jossa valtio on tehnyt oikeudettoman hyökkäysteon toista valtiota vastaan. Hyökkäyssotaa siis ei käy sellainen valtio, joka puolustautuu hyökkäystekoa vastaan.
YK:n peruskirja on kieltänyt voiman tai sen uhan käytön valtioiden välillä (2 art. 4 mom.).
Kaikkien jäsenten on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa.
YK:n yleiskokous on sen jälkeen vuonna 1974 päätöslauselmassa 3314 määritellyt hyökkäysteon tarkemmin. Määritelmä sisältää mm. seuraavia tekoja...
Satu prinsessasta ja sammakoksi loihdutusta prinssistä tunnetaan parhaiten Grimmin veljesten Lasten- ja kotisaduissa julkaistuna versiona. Grimmien sadun nimi on Sammakkokuningas ja Rautainen Heikki (joissain suomennoksissa Rauta-Heikki). Tässä prinsessa ei kuitenkaan suutele sammakkoa, vaan heittää sen seinään. Kyseiseen satumotiiviin paneutuneiden tutkijoiden mukaan suudelma-aihe on peräisin tarinan angloamerikkalaisista varianteista, jotka - erotuksena Grimmin veljesten tulkinnasta - tunnetaan tavallisesti nimellä Sammakkoprinssi. Yhteistä näille versioille on se, että prinsessa on tavallisesti vain "kuninkaantytär" tai "prinsessa" - hänen nimeään ei mainita.
Tunnetuin Prinsessa Kultakutri lienee...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulla kerrotaan, että "Joulupukki on iloinen vanha mies, joka tuo lahjoja jouluna. Joulupukilla on pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet. Joulupukki asuu Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa Lapissa Korvatunturilla." SKS:n sivun mukaan pukin nimi juontuu vanhemmista juhlakiertueista, joissa sarvipäiset pukit kiertelivät taloissa vaatimassa kestitystä. Sittemmin joulupukki sai inhimillisiä piirteitä Myran piispa Nikolaukselta, joka jakoi piparkakkuja ja namuja lapsille 6.12.
Suomalaisen kirjallisuuden seura
https://tietava.finlit.fi/juhlakalenteri/joulu/joulupukki/
Makupaloista löysin linkkejä joulupukki-tietoa etsivälle haulla joulupukit, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Elokuva ei ikävä kyllä kuulu Helmet-kirjastojen valikoimiin. Frank-monihaulla ei elokuvaa löytynyt muistakaan yleisistä tai erikoiskirjastoista, eikä myyntiversiossa tosiaankaan näytä olevan suomenkielistä tekstitystä. Elokuvan lisäksi The ghost and mrs Muir on tehty myös tv-sarjaksi, mutta sitäkään ei ikävä kyllä löytynyt. Mutta toiveesi menee kyllä eteenpäin pääkaupunkiseudun yhteiselle DVD-hankintaryhmälle. Täältä löydät lisätietoja elokuvasta; www.imdb.com
Kustaa Vilkunan Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (1999) kertovat, että Emmi on Emman tai Emilian hellittelymuoto. Emma on muinaisaksalaista alkuperää ja merkitsee voimakasta, yleistä tai suurta. Emilia pohjaa muinaisroomalaiseen Aemilius-suvun nimeen. Liisa on suomalainen lyhentymä Elisabetista, ja pohjautuu heprealaiseen Elisebaan, joka merkitsee Jumala on valani tai Jumala antaa valon. Marie on saksalais-ranskalainen muunnos hepralais-armenialaisesta Mariasta, jonka merkitys ilmeisesti on toivottu lapsi tai myös näkijätär, herratar.
Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Charlotta on Charlotin sisarnimi. Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1772-1857. Ruotsalaisessa almanakassa Charlottan nimipäivä on 12.5. Nimi tarkoittaa pikku Karlaa.
1990-luvulla Andersenin Villijoutsenet televisioitiin sarjamuodossa ainakin venäläisten klassikkoanimaatioiden sarjassa Kultaiset sadut vuonna 1997. Villijoutsenissa oli kolme osaa, esitykset TV1:n ohjelmistossa sunnuntai-iltaisin 27.4., 4.5. ja 11.5., uusinnat lauantaiaamuina 3.5., 10.5. ja 17.5.
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
