Sopivia aiheeseen liittyviä runoja voi etsiä esim. seuraavista runokokoelmista.
Juntunen, Pauli: Sota on suruista tehty : runoja talvi- ja jatkosodasta (Karpalokirja 2011)
Jylhä, Yrjö: Kiirastuli (Otava 1941, useita painoksia)
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa (WSOY 1992)
Kupiainen, Unto: Sotarunot (Pellervo 1955)
Pessi, Tauno: Veteraanin muistoja (Eläkeliiton Satakunnan piiri, 1995)
Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (Kirjapaja 1990)
Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (WSOY 1999)
Mikäli tarkoitukseen sopivat laulunsanat, niitä löytyy kokoelmasta Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen mieskuoroliitto 2005).
Fiona juontaa alkunsa gaelinkielisestä sanasta fionn, joka merkitsee kaunista. Nimi oli varsin suosittu Englannissa ja Skotlannissa 1900-luvun puolivälissä. Suomalaisessa kalenterissa nimeä ei ole, Ranskassa Fionan nimipäivä on 18.10. Lähteet: Dunkling: Everyman's dictionary of first names(1987); Lempiäinen: Suuri etunimikirja(2001); Valitse nimi lapselle(2003).
Hipeistä kertovaa kirjallisuutta on suomenkielellä saatavana varsin rajoitetusti. Tässä lista hipeistä kertovasta kaunokirjallisuudesta:
Melonin mehu / Richard Brautigan
Koti maailman laidalla / Michael Cunningham
Miehet elämässäni / Beverly Donofrio
Aquariuksen aika / James Herlihy
Underground : antologia / toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine
Pikkuhippi / Patricia Welles
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli / Gary Valentine Lachman
Hippejä, jippejä, beatnikkejä : Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historiaa / Marja Ala-Ketola
1960-luvusta kertovaa kirjallisuutta on runsaasti, mutta tässä joitakin poimintoja:
1960-luvusta kertovaa...
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin
Termin määrittely hieman vaihtelee tieteenalasta riippuen.
Wikipedia kertoo:"käsitteellinen viitekehys on analyyttinen työkalu, jolla on useita muunnelmia ja asiayhteyksiä. Sitä voidaan soveltaa eri työryhmiin, joissa tarvitaan kokonaiskuvaa. Sitä käytetään käsitteellisten erojen tekemiseen ja ideoiden järjestämiseen. Vahvat käsitteelliset kehykset vangitsevat jotain todellista ja tekevät tämän tavalla, joka on helppo muistaa ja soveltaa." https://fi.regionkosice.com/wiki/Conceptual_framework
Tieteen termipankki liittää termin filosofiaan. https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?search=k%C3%A4sitteellinen%20viitekehys&profile=default&title=Toiminnot%3AHaku&fulltext=1
Kielitoimiston sanakirja määrittelee...
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)...
Kysymyksessä mainitulla tavalla näyteltyjä ja animoituja osuuksia yhdistävistä elokuvista aiheensa puolesta vahvin ehdokas etsityksi lastenelokuvaksi on Lionel Jeffriesin ohjaama Veden lapset (The water babies) vuodelta 1978, jossa elokuvan keskellä olevaa vedenalaiseen maailmaan sijoittuvaa piirrettyä osiota "kehystävät" alun ja lopun näyttelijöin toteutetut jaksot.
Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa.
Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden...
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox...
Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
-Duden-sarjaan kuuluvassa Duden Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache-kieliopissa on yli 700 sivua. Se on tarkoitettu saksaa vieraana kielenä opiskeleville, mutta on saksankielinen.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyy lisäksi mm. seuraavat suomenkieliset saksan kieliopit:
- Rekiaro, Ilkka: Saksan peruskielioppi, Gummerus
192 s.
-Piitulainen, Marja-Leena: Saksan kielioppi, Otava,
288 s.
Varsinaista matkailualan saksan kielen kurssia ei löydy Helmet-tietokannasta. Mutta seuraava matkailijoille tarkoitettu kieliopas löytyy:
- Koivisto, Silja-Leena: Sujuvaa matkaa saksaksi, Otava.
Samaten matkailusanakirja:
- Kostera, Paul: Saksalais-suomalais-saksalainen matkailusanakirja ja mini-...
Aikuiset ampiaiset eivät syö lihaa, mutta ampiaisen toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa. Vastalahjaksi lihanpalasta toukat luovuttavat aikuisille pisaran erittämäänsä makeaa nestettä. Rituaalilla on tärkeä osuus ampiaisyhteiskunnan lujittamisessa.
Monet ampiaisten toukkien syömistä hyönteisistä ovat ovat puutarhojen ja viljelysten tuholaisia. Toukkien ravinnoksi kelpaa myös isompien eläinten liha. Ampiaiset ovatkin osa luonnon siivouspartiota, joka tehokkaasti paloittelee ja siistii pois eläinten raadot.
Sovitin = adapteri. Kahden suoraan yhteensopimattoman laitteen (esim. kahden tietokoneen tai tietokoneen ja kirjoittimen) väliin kytketty laite, joka tekee laitteiden välisen yhteistoiminnan mahdolliseksi (esim. liitäntäkortti). Myös: liitäntään käytetty pistoke.
Sovitin = lisälaite, joka tekee laitteen liitäntäkelpoiseksi toiseen laitteeseen. Vrt. liitäntä, tv-sovitin.
Liitäntä = kahden laitteen, tietojärjestelmän tai moduulin välinen fyysinen tai abstraktinen kosketuspinta sekä niiden välistä yhteyttä tai viestintää koskevat sopimukset tai käytännöt. Vrt. avosysteemien liitäntämalli, CAMAC, CGI, rajapinta, RS-232C-liitäntä, SCSI-väyläliitäntä, sovitin.
Liitäntäkortti = piirikortti, jota käytetään liitettäessä esimerkiksi oheislaite...
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Hau (engl. hello).
Sekä dakotan että lakotan kielellä.
Dakotan kieltä voi opiskella täältä: http://beginningdakota.org/
Lakotan sanasto löytyy täältä: http://www.barefootsworld.net/lakotalexicon.html
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja...
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin...
Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.
Väestörekisterikeskuksella on verkkopalvelu, jolla voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Renja nimen on saanut 25 naista v. 1940-59, 45 naista v. 1960-79, 44 naista v. 1980-99 ja 23 naista v. 2000-08. Nimipalvelun mukaan Renjoja on Suomessa yhteensä 140.
