Veikka tulee nimestä Veikko, muita nimiä esim. Vesse, Veke,Veka, Veksi ja Veksa. Veikko, (Weikko vuosina 1908-1927), esiintyi Kansanvalistusseuran Kalenterissa jo 1882. Veikko-nimeä käytettiin todennäköisesti ensimmäisen kerran 1864. Puhekielessä Veikkoa on käytetty veli-merkityksessä, Veikon edelläkävijä oli Veljyt eli Vely. Ensimmäinen "veli" kirkonkirjoissa oli Welly v. 1841. Lisätietoa Veikka, Veikko, Veli-nimistä löytyy mm. teoksista Kustaa Vilkuna: "Etunimet" Otava 1990 ja Pentti Lempiäinen: "Suuri etunimikirja" WSOY 1999.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa www-osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Vilkunan teoksessa kerrotaan kysymistäsi nimistä mm. seuraavaa: Nuutti on tunnettu suomalaisessa almanakassa vuodesta 1885 lähtien. Se tulee nimestä Knut, jonka merkitys on ”urhea” ja ”ylpeä” (muinaisaksan knuz merkitsee ”urheaa”). Suomessa Nuutti on kansanomaisesti ollut tärkeä: Nuutti on päättänyt joulukauden. Nimipäivä on 13.1. Vanhan kansan muistamia muotoja nimestä ovat Nuut(i), Nutti ja Nuti.
Veeti on tullut suomalaiseen almanakkaan...
Oletko täyttänyt 15 vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olet käyttänyt korttia? Korttisi ei ole ehkä sen vuoksi nyt voimassa. Kortin tiedot pitää päivittää ja sitten voit taas varata ja lainata. Lapsen kirjastokortti on voimassa aina siihen asti, kun hän täyttää 15, ja sen jälkeen taas siihen saakka, kun hän täyttää 18. Sitten kortti onkin voimassa rajattoman ajan.
Poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus tai passi (mikäli sinulla on sellainen) tai kela-kortti, niin kortin tiedot päivitetään ajan tasalle ja voit tehdä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Bermudan kolmio on suurelta osin myytti, jonka mittasuhteet ovat paisuneet. Sen sijainti on Floridan kärjen, Bermuda-saaren ja Puerto Ricon sisällä (tarkemmasta muodosta ei ole yksimielisyyttä), leveydeltään alue on toista tuhatta kilometriä ja käsittää sekä syvää että matalaa merta. Alueella esiintyy trooppisia myrskyjä, jotka saattavat nousta äkillisesti. Myös Golf-virralla voi olla osuutta merionnettomuuksissa, joiden varsinainen syy on kuitenkin varomattomassa tai taitamattomassa merenkäynnissä. Alueella on päivittäin paljon meri- ja lentoliikennettä, joka ei johda onnettomuuksiin tilastollisesti muita merialueita enempää. (Maapallolla on muitakin merialueita, joista olisi aivan yhtä hyvin voinut muodostua vastaavia myyttejä.)...
Eija ja Tarja nimien merkitystä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (...
Tarkoittanet Keski-Suomen maakuntalaulua. Keski-Suomeen liittyviä lauluja on useita, mutta tutuin niistä lienee Keski-Suomen kotiseutulaulu, joka alkaa:
"Männikkömetsät ja rantojen raidat...". Tämän laulun sanat löytyvät monista laulukirjoista, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 3.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ja polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat.
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja kuu Hankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä, ah kotiseutua muistoineen.
Reijo Pajamon kirjassa Maakuntalaulumme on laulun sanojen ja nuottien lisäksi
myös taustatietoa tästä ja muista Keski-Suomen kotiseutulauluista.
Espanjan kansallissoitin on kitara. Kitaran historiasta löydätte tiiviin tietopaketin esim. Otavan suuresta musiikkitietosanakirjasta, joka löytyy miltei kaikista kirjastoista.
Kitara liittyy espanjassa läheisesti espanjalaiseen kansantanssiin, flamencoon. Internetistä, osoitteesta: http://www.flamencovivo.dk/flamenco/links.htm
löytyy koottuna hyviä linkkejä flamenco-aiheisille sivuille.
Flamencosta ilmestyi viime vuonna myös Like-kustantamon toimesta suomenkielinen kattava teos nimeltä "Flamenco", jota voi kysyä kirjastosta.
Kumpaakaan kirjaa ei ole suomennettu. Niitä ei liioin ole Ylöjärven eikä Tampereen kirjastoissa - vielä, sillä tilaamme nämä englanninkieliset kirjat Ylöjärven kirjastoon.
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
Jonna on Johannan lyhentymä ja Johanna tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johannna on hyvin vanha nimi ja Uudessa testamentissa Jeesuksen ystäväpiiriin kuulunut Johanna (Luuk 8:3) oli hänen kuolemansa jälkeen yhdessä eräiden muiden naisten kanssa toteamassa, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
Maaria on yksi maria-nimen monesta muunnoksista. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen joka tarkoittaa näkijätär, herratar tai kauan odotettu.
Lue lisää kirjasta:Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan (WSOY, 1999) Eeti on Eeditiä/Edithiä vastaava miehennimi, ja Edvardin ja Seetin kutsumamuoto. Edit tulee muinaisenglannin sanasta eadgith, onnellinen tai rikas. Edvard (muinaisengl. ead, rikkaus, omaisuus + weard, vartija) on ollut Englannissa useiden kuninkaiden nimi 900-luvulta lähtien. Set, Seet, Seth (hepr. Schet, verbistä schat, asettaa, suoda, korvata) on Vanhassa testamentissa Aadamin ja Eevan poika. Egyptiläisillä Seth oli jumala Osiriksen veli ja vihollinen.
Pentti Lempiäisen kirjoittamassa Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) kerrotaan nimestä Kiia/Kia seuraavaa: Kiia on 1990-luvun jälkipuoliskolla yleistynyt nimi, josta tavataan myös lyhennelmä Kia. Alkuaan kyseessä on lyhennelmä kia-loppuisista miehennimistä kuten Malakia, nykyään sitä annetaan tytöille, jollaisena se voi olla lyhentymä kia-päätteisistä naistennimistä kuten esimerkiksi Eudokia. Suomen ruotsinkielisen väestön parissa Kia on myös lyhennelmä Kristiina-nimestä.
Nimestä Eudokia samainen teos kertoo: Eudokia (kreikaksi hyväntahtoinen), kirkollisessa perinteessä keisari Trajanuksen ajan vainoissa 100-luvulla surmattu, Syyrian Heliopoliissa syntynyt naismarttyyri. Rinnakkaismuoto Eudoksia, Eudoxia (kuuluisa, kunnioitettu) tunnetaan...
Pekka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Salama (Otava, 1973): "On ilmeistä, että teoksen tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuvuosiin, mutta Salaman miljöökuvaus ei pyri historialliseen eikä yhteiskunnalliseen edustavuuteen."
"Se tavallinen tarina kertoo Eelin elämän alusta loppuun. Ensi sivulla Eeli on sinertävä sikiönrääpäle, ja selvästikin epätoivottu. Hän kasvaa, hoitaa nuorempiaan kotona, on piikana isossa talossa, käy rippikoulun ja lähtee kaupunkiin puuvillatehtaaseen. Nämä varhaisvuodet on kuvattu lyhyesti ja viitteellisesti."
"Kaksi kolmannesta romaanista keskittyy kuvaamaan noin kaksikymmenvuotiaan Eelin kohtalon ratkaisuvaiheita yhden kesän mittaan."
Yksi kirjan tapahtumien ajoittamista helpottava konkreettinen tapaus, johon...
Haluat varmaankin tietää arkkiatrista?
Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri.
Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään.
Pohjolaan ensimmäinen...
Vuokko on 1880-luvulla käyttöön tullut luontoaiheinen nimi. Eteläisessä Suomessa vuokot ovat kevään symboleja, joten on ymmärrettävää, että kun Vuokko otettiin vuonna 1929 almanakkaan, nimipäiväksi tuli vapunpäivän jälkeinen päivä.
Vuokon englanninkielinen vastine Anemone tulee kreikan kielen sanasta anemos, joka merkitsee tuulta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Janika ja sen monet rinnakkaismuodot (Janiika, Jannika, Janica, Jannica, Jannike ja Janice) ovat Johanneksesta johdettujen miehennimien Jan ja Jani sisarnimiä. Janica merkitsee siis samaa kuin Johanna: 'Jumala on armollinen', 'Jahve on osoittanut armonsa'. Toisaalta Janikaa on pidetty myös muunnoksena vanhasta kreikkalaisperäisestä pyhimysnimestä Eunike ('kaunis voitto').
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Tornion dekkarinetin poistuminen tietoturvasyistä on todellakin harmillista.
Pientä lohtua saattaa tuoda Kirjasammon jännityskirjallisuussivusto. Kirjasampo
Aivan samanlaista hienoa koostetta ei vielä ole, mutta ehkä sellainen saadaan vielä tietoturvallisesti kehitettyä.
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
