Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Kyseessä on yksi kirja, joka koostuu 16 eri kirjoittajan kirjoittamasta novellista tai pienestä kertomuksesta. Ne käsittelevät ainakin perhettä, yhtävyyttä ja rakkautta, mutta ovat yhteisistä aiheista huolimatta erillisiä kertomuksia. Eli ymmärtääkseni esseen kirjoittaminen yhdestä tarinasta on aivan mahdollista.
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mistä lorusta on kyse. Se voi olla peräisin jostakin kansakoulun oppikirjasta. Asian selvittäminen vaatisi 40-luvun oppikirjojen aika perinpohjaista läpikäyntiä.
Yritin etsiä lorua Finnasta, Kirjasammosta ja verkon hakukoneilla. Lisäksi kyselin Suomen kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, että muistaisiko joku kyseisen lorun. Kukaan ei valitettavasti muistanut sitä.
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Kaarinan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
"Voit uusia lainasi, ellei lainassa olevasta aineistosta ole varauksia. Huomio! Lainaa ei voi uusia, jos siitä on varaus missä hyvänsä Kaarinan kirjastossa. Lainan josta ei ole varauksia voi uusia kolme kertaa."
Uusiminen tapahtuu Aineistotietokanta-sivulla http://kaarina.kirjas.to/
kohdassa Omat tiedot. Kortin numeron lisäksi tarvitset salasanan, jonka saat kirjastosta.
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-...
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Etsimänne kirja voisi olla 1700-luvun maanmittari Henrik Wideniuksen Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä (Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, ilmestynyt 1948, näköispainos 2008).
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tätä, eikä Mouhijärveä käsittelevää kirjallisuutta juuri lainkaan. Wideniuksen kirja sekä Mouhijärveä käsittelevää aineistoa näyttää löytyvän runsaasti Tampereen kirjastosta eli Pirkanmaan maakuntakirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki. Teoksia voi saada sieltä Jyväskylään kaukolainaan.
Samoin asiaa voi tiedustella myös Mouhijärven kirjastosta : www.kirjasto.mouhijärvi.fi , kirjasto@mouhijärvi.fi.
Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Heistä 407 000 oli karjalaisia. Kotiseudultaan pois joutuivat siirtymään myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23 000 henkeä. Siirtolaisia oli 11 % maan kaikista asukkaista. Lähde: Karjalan Liitto
Monestakin maasta on kirjoitettu tapakulttuuria käsitteleviä oppaita, mutta Liechtensteinista ei sellaista löydy. Siksi täytyykin turvautua nettisivustoihin. Joillakin matkailusivustoilla luonnehditaan, että Liechtensteinin tapakulttuuri on hyvin sveitsiläinen/keskieurooppalainen, mutta erityislaatuista maalle on suhteellisen vahva, samalla kuitenkin realistinen kansallistunne:
http://www.pallontallaajat.net/maat/liechtenstein
Suomenkielisiä nettisivustoja Liechtensteinin tapakulttuurista ei juuri löydy, mutta englanninkielisiä löytyy jotakin (Googleen hakusanat 'Liechtenstein' ja 'etiquette'):
http://www.safaritheglobe.com/food_liechtenstein.aspx
http://www.foreigntranslations.com/languages/german-translation/german-…
Koska...
HelMet -kirjastoon ei hankita lisää VHS -kasetteja, joten pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kautta tätä videokasettia ei valitettavasti saa. Kannattanee kääntyä siis itse tallennemyynnin puoleen ja kokeilla jos sieltä vaikka kerrottaisiin missä sellaisissa kirjastoissa, joista kaikki saavat lainata, video löytyisi.
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää...
Suomen kustannusyhdistys julkaisee hyvää tilastoatietoa vuosittain.
Katso tästa:
http://www.skyry.net/y_tilastot.htm
Tilastokeskuksesta löytyy myös mielenkiintosia kirjatilastoja:
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_086.xls
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_087.xls
Tätä runoa on kysytty aiemminkin. Mahtanetko tarkoittaa runoa Lähdettyäs, joka löytyy kokoelmasta Runoja (1906)."Lähdettyäs, armahani oi,kaikki on niin hiljaiseksi käynyt:ilta varhemmin on hämärtäynyt,myöhemmin on noussut aamun koi."---Runo löytyy myös ainakin teoksesta Jääkukkia. V.A. Koskenniemen valitut runot.
MattiYrjänä Joensuusta ei elämänkertaa löytynyt, mutta hänestä on kerrottu seuraavissa kirjoissa:
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000 Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004
Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Gummerus 2001
Timo Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Suomen dekkariseuran julkaisuja 1998
Joensuun kirjoja on tarkastellut tutkimuksessaan Voitto Ruohonen kirjassa Paha meidän kanssamme, Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvausta, Otava 2005
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan...
