Maanhankintalaki oli 5.5.1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Sodan jälkeiseen asutustoimintaan käytettiin noin 250 000 hehtaaria valmista peltoa. Lisämaata jouduttiin raivaamaan noin 150 000 hehtaaria.
Maan saantiin oikeutettujen määrä nousi huomattavan suureksi. Lain mukaan maata voitiin antaa siirtoväestön lisäksi rintamamiehille ja kaatuneiden rintamamiesten omaisille, mutta myös niille jotka asutustoiminnan johdosta menettivät elinkeinonsa. Maata voitiin jakaa myös elinkelvottoman pienille tiloille.
Kaupunkeihin ja niiden lähistölle perustettiin rakennustontteja ja "asuntotiloja" ilman...
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Vittu on paitsi kirosana myös voimasana siinä merkityksessä, että vitulla, sikäli kun se ymmärretään synnyttäneen naisen sukuelimenä, on aiemmin katsottu olevan jopa maagisia suojeluvoimia. Esimerkiksi tässä Terve.fin artikkelissa kerrotaan vitun hyvistä ja pahoista voimista.
Vittu juontuu ruotsin kielen sanasta fitta, joskaan länsinaapurissa sanaa ei viljellä yhtä hanakasti. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kandidaatintutkielman mukaan vittu on suomen kielen yleisin kirosana. Sen suosiota on selitetty monikäyttöisyydellä ja sillä, että se viestittää tehokkaasti asenteita. Onhan se kieltämättä helpompi, nopeampi ja painavampi sanoa, kuin vaikkapa jokin raamatullisempi voimasana.
Monikäyttöisyydestä esitetään tutkielmassa mm. seuraavia...
Latinan sanajärjestys on melko vapaa, muttei kuitenkaan mielivaltainen. Myös latinassa on erityisesti hyvässä asiaproosassa tietynlaisia konventioita sanajärjestyksen suhteen. Kirjoittaja voi kuitenkin painottaa tekstissään eri asioita sanajärjestystä vaihtelemalla. Lyhyt suomenkielinen johdatus aiheeseen löytyy Tuomo Pekkasen Ars grammatica -teoksesta (Gaudeamus).
Runoudessa taas sanajärjestys on usein proosaa vapaampaa, mikä johtuu pitkälti runomitallisista syistä. Latinassa eri runomitat perustuvat pitkien ja lyhyjen tavujen vaihteluun. Esimerkiksi daktyylisen heksametrin kaava on seuraava: –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏑⏑ | –X. Kaavassa "–" tarkoittaa pitkää tavua, "⏑" lyhyttä tavua, "⏕" joko yhtä pitkää tai kahta lyhyttä tavua, "X" taas on...
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Kysymykseenne siitä, mihin arkistoon kopiot kauppakirjoista laitetaan vastaan, että kauppakirjat eivät välttämättä löydy muilta kuin myyjältä, ostajalta sekä julkiselta kaupanvahvistajalta.
'Julkinen kaupanvahvistaja on kiinteistökaupan todistusviranomainen. Julkiset kaupanvahvistajat ovat virkamiehiä tai käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia. Virkansa puolesta kaupanvahvistajia ovat mm. maistraatissa toimiva julkinen notaari ja henkikirjoittaja. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa toimii käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia, jotka ovat esim. pankinjohtajia.' (Linnainmaa, Leena: Lakiopas oman kodin hankkijalle. Helsinki 2002, s. 66)
Kauppakirjoja - varsinkin vanhempia - voi yrittää kysyä myyjän, ostajan ja kaupanvahvistajan...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
Tiitus/Titus-nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä, mahdollisesti sillä on yhteys latinankieliseen sanaan titulus 'otsikko', 'arvonimi', merkitys siis voisi olla 'kunnioitettava'. Toisaalta kreikan kielessä tunnetaan myös linnun nimenä τίτις/titis (nimi jäljittelee linnun viserrystä). Rooman keisarina Titus Flavius Vespasianus oli vuosina 79-81 ja on jäänyt historiaan maineeltaan tarmokkaana ja pystyvänä hallitsijana. Paavalin uskollinen työtoveri Τίτος/Titos=Titus (nykyinen vuoden 1992 raamatunkäännös käyttää lyhytvokaalista muotoa Titus, vuoden 1938 käännös pitkävokaalista Tiitus) mainitaan Uudessa testamentissa 13 kertaa. Lisäksi hän oli yhden Paavalin kirjeen vastaanottaja (nykytutkijoiden enemmistön käsityksen mukaan ko....
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,...
Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!
Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.
Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…
Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa...
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila...
Alunperin Muumin repliikki koko yön juomisen jälkeisestä janosta löytyy Tove Janssonin sarjakuvatarinasta Muumipeikko ja pyrstötähti (varhaisempi suomennos tarinasta ilmestyi nimellä Pyrstötähti). Tässä tarinassa nautitaan palmuviiniä. Samaa juomaa tarjoillaan myös kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti - joskin paljon kohtuullisemmin: Muumipappa kaataa lasilliset itselleen, Muumimammalle ja kotinsa menettäneelle Piisamirotalle. Televisiosarjaa ei valitettavasti ollut ulottuvillani.
Tieto Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen sukulaisuudesta perustuu kirjaan Muumipapan urotyöt. Televisiosarjassa ei kirjallisista ja verkkolähteistä löytämieni mainintojen perusteella viitata tähän sukulaisuussuhteeseen lainkaan, joten on mahdollista, että sarjan...
"Swiss chard" on suomeksi mangoldi eli "Swiss chard leaves" tarkoittaa mangoldin lehtiä. "Brown sugar" tarkoittaa kontekstista riippuen joko ruskeata kidesokeria tai fariinisokeria, ja koska kysymyksessä täsmennetään, että kyse on nimenomaisesti amerikkalaisista resepteistä, otaksuisin tässä tarkoitettavan jälkimmäistä vaihtoehtoa. "Wheat berry" on vehnänjyvä eli "uncooked wheat berries" tarkoittaa keittämättömiä vehnänjyviä. "Kosher salt" tarkoittaa gastronomisen sanaston mukaan lisäaineetonta, kosher-sääntöjen mukaan valmistettua ja pakattua suolaa, mutta tutkimieni englanninkielisten lähteiden perusteella suola ei sinänsä ole "kosher", vaan nimi tulee siitä, että tätä normaalia ruokasuolaa karkeampaa, yleensä jodioimatonta suolaa...
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä seuraavasti
kirkonkirjojen mukaan 93 576
henkikirjojen mukaan 79 126
väestölaskennassa 93 217
Väestölaskennan mukaan ("todellinen") väestö vuonna 1900 jakautui kielen...
Hei vaan, vinkkaan aluksi rakkaustarinoita, jotka varmaan vastaavat melko tarkasti toiveitasi.
Orvokki Annala:
Donwennan lähde. (kelttipapittaren ja roomalaisen sotilaan rakkaustarina 300- ja 400-lukujen Britanniassa)
Sulkakäärme (norjalainen viikinki rakastuu haltiasukuiseen neitokaiseen)
Lallinkartanon Kerttu (1150-luvun pakanallisesta Suomesta)
Marja-Leena Lempinen: Pohjantähden valtakunta (kreikkalaissyntyinen Elena seuraa viikinkimiestään kaukaiseen Pohjolaan; on tosin nuorten romaani)
Marita Salomaa: Taivaanrannan tuolla puolen (kertoo nykyajan naisesta ja islantilaisesta viikinkineidosta, joka matkaa miehensä mukana pohjoiseen Amerikkaan)
Marjatta Savolainen:
Mantunainen
Velhomatka (edellisen jatko-osa; itäsuomalaiseen mytologiaan...
Porin kaupunginkirjastossa on useita teoksia aiheesta.
Kirjoja voi hakea aineistorekisteristämme osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate? .
Valitse Yhdistelmähaku; hakusananaksi idiom sekä luokka 89.5; hakutuloksesta selviää myös kirjojen saatavuus.
Sain Mauri Sariola -seurasta http://www.sariolaseura.fi/ vastauksen kysymykseesi:
Alla on lista Mauri Sariolan Susikoski -romaaneista julkaisujärjestyksessä. Näiden lisäksi Susikoski esiintyy useissa lehtien jatkokertomuksista jälkeenpäin tehdyissä pokkareissa, lehtijännäreissä, radiokuunnelmissa ja, elokuvissa.
Laukausten hinta (Salama 25) 1956
Rotat pois laivasta (Salama 29) 1956
Revontulet eivät kerro (Salama 40) 1957
Leivätön pöytä on katettu (Salama 46) 1958
Susikoski ottaa omansa (Salama 58) 1959
Kohtalokas Itämeren risteily (Salama 69) 1959
Sumua Susikosken yllä (Salama 89) 1961
Minä, Olavi Susikoski 1963
Aina roiskuu kun rapataan 1964
Pyykki on pantu ja pysyy 1965
Niin syvä on kuin pitkäkin 1965
Elomme merta laiva purjehtii 1966...
Kirjastokortti on henkilökohtainen, mutta varauksia voi kyllä noutaa toisen puolesta. Helsingin kaupunginkirjaston käytäntöjen mukaan on kaksi vaihtoehtoista tapaa toimia:
1)Varausten noutaja lainaa varaukset omalle kirjastokortilleen. Noutajan ei siis välttämättä tarvitse ottaa mukaansa sen henkilön kirjastokorttia, joka alkujaan on varaukset tehnyt. Paperisia tai sähköpostitse tulleita noutoilmoituksiakaan ei tarvita. Hakijan pitää vain muistaa kenen nimellä varaukset hyllyssä odottavat. Lainatut varaukset poistetaan sitten varaajan tiedoista, jotta ne eivät palautuksen jälkeen lähde tulemaan samalle ihmiselle uudestaan.
2)Jos hakija lainaa varaukset varaajan kortille, tarvitsee hän mukaansa päivätyn ja allekirjoitetun valtakirjan....
