Runo on Lauri Pohjanpään Syksy ja kuuluu kokoelmaan Metsän satuja. Metsän satuja on ilmestynyt sekä erillisenä kokoelmana että se löytyy myös teoksesta Pohjanpää: Valitut runot. Molempia kirjoja on saatavilla useista Helmet-kirjastoista.
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Katolisessa kirkossa on viisi Susanna-nimistä pyhimystä. Susanna päivä oli 19.2 Suomen almanakassa vuonna 1706 ja Agricolan rukouskirjassa 1544. Susannan päivää vietettiin 11.8 vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Vuonna 2000 otettiin almanakkaan Susannan rinnakkaismuoto Susanne. Susannan lyhentymiä ovat Sanni ja...
Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa oksymoron on määritelty:
"Retorinen kuvio, joka sisältää kaksi ainakin näennäisesti ristiriitaista käsitettä tai mielikuvaa; kahden sanan paradoksi. Yleensä oksymoron muodostuu adjektiiviattribuutista ja sen pääsanasta, esim. "näkyvä pimeys", "polttava kylmyys" ..." artikkelin lopussa lukee: ks myös antiteesi, paradoksi.
Kirjoitin artikkelin pääasiat. Jos olet kiinnostunut koko artikkelista, kirjaa on esim. Turun kaupungin käsikirjastossa.
Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-teoksen mukaan Serafiinan nimipäivä on 3.9. Heprealaisperäinen nimi merkitsee liekehtivää ja tulista.
Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa sanotaan myös, että katolisen kirkon pyhimysluettelossa on 29.7. legendaarinen pyhimys Serafina, josta ei ole varmoja tietoja, mutta hänen arvellaan eläneen 400-luvulla.
Suomessa juhlisin Serafinan nimipäivää 3.9.
Risto Lehmusoksan kääntämänä kysymyksen tekstikatkelma Eldridge Cleaverin Sielu jäissä -kirjasta kuuluu seuraavasti [sitaatista poisjätetyt osat hakasuluissa]:
"[Ja Sonny Liston, aivoton vartalo, on valkoisen miehen mielestä hyväksyttävämpi kuin suurisuinen Cassius Clay], sillä poskettomaan kerskailuunkin tarvitaan edes nokare älyä eikä valkoinen mies soisi mustalle miehelle senkään vertaa älykkyyttä. [Ja kun Clay, suurisuinen pelle, karisti yltään pelkän vartalon leiman ja muuttui Muhammad Aliksi, omilla aivoillaan ajattelevaksi pääksi, silloin pikkuinen valkoinen mies oli tukehtua omaan räkäänsä!] Valkoinen mies rakastaa supermaskuliinista palvelijaorjaa - John Henryä, moukarin heiluttajaa, pelkkää lihaskimppua jonka kone lopulta...
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi ei valitettavasti löytynyt aiheesta kuin kaksi julkaisua:
Roos, Aale & Systä, Pekka: Yhteyskeskuskäsikirja: Call center, contact center, help desk ; perustaminen, kehittäminen, työskentely.
Helsinki : Help Desk Institute Nordic, 2001.
Halttunen-Sommerdahl, Riitta & Uskali, Seija: Vuosaaren call center (neuvontapalvelu) -toimintamalli ja arviointi.
Helsinki : Helsingin kaupunki, 1999.
Näissä kahdessa julkaisussa tosin todennäköisesti pitäydytään vain Suomen käytännöissä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyi seuraavanlainen julkaisu (kohdemaa lienee Ruotsi):
Informationsteknologikommissionen: Från callcenter till kontaktcenter : trender, möjligheter och...
Google-kääntäjän avulla löytyi Varnasta seuraavat valtuutetut Apple jälleenmyyjät (http://www.apcom.bg/www.apcom.bg/bul/buy/aar/index.html)
Юникомс Компютри Варна (Computers UNICOMS Varna)
Щанд iCenter Мол Варна (Stand iCenter Mall)
бул. Владислав Варненчик 186 (Vladislav Varnenchik 186)
етаж нула, щанд 8 (zero floor, stand 8)
www.iCenter.bg
Магазин и сервиз Юникомс (Shop and service UNICOMS)
бул. Владислав Варненчик 113 (Vladislav Varnenchik 113)
www.unicoms.net
Myös tällainen myyntipiste on Varnassa:
Магазин Фото Синтезис (Shop Photo Synthesis)
бул. Цар Освободител 24 (Blvd. Sam Osvoboditel 24)
(Червения площад) (Red Square)
www.photosynthesis.bg
Paikallisella puhelinoperaattorilla Globulilla on ilmeisesti kytkysopimus iPhonejen...
Pelkästään tsekkiläistä ruokakulttuuria koskevaa kirjaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksissa Culinaria: makujen Eurooppa (2001) ja Makuja laajentuvasta unionista (2002) on käsitellään myös Tsekkiä. Reseptejä löytyy myös Catherine Atkinsonin teoksesta The practical encyclopedia of East European cooking : the definitive collection of traditional recipes, from the Baltic to the Black Sea (1999).
Aino-tietokannasta nämä kirjat saa esiin yhdistämällä asiasanat ruokakulttuuri tai ruokaohjeet ja asiasanan Tsekki http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1138711959&ulang=…
Viron ruokakulttuurista ja –perinteestä saa tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Roosme, Ellen: Virolainen keittokirja; suom. Ritva Lehmusoksa. Jyväskylä; Hki: Gummerus, 1986, Herkkuja virolaiseen tapaan: Olli Vuori, Jorma Puusa, Porvoo, SR-julkaisut, 1993 (Kansiylänimike: Ruokasilta yli Suomenlahden), Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta, Hki, Wsoy, 2005, Makuja laajentuvasta unionista, koonnut Laura Mauno, Hki: Ulkoasiainministeriö, Eurooppa-.tiedotus, 2002. Kannattaa tutustua myös artikkeliin ”Tallinnan keskiaikainen Olde Hansa” julkaisussa Kotitalous 8-9, 2000, s. 44-45.
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry on julkaissut kotisivuillaan ( http://www.kennelliitto.fi ) tietoa koiranäyttelyn kulusta (https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranaytt…) Kysymäsi lyhenteet ovat koirien laatuarvostelusta. Tässä suora lainaus näyttelysäännöistä:
Koirat arvostellaan luokittain näyttelysäännön mukaisessa järjestyksessä. Koirista annetaan kirjallinen laatuarvostelu ja laatumainintaa osoittava palkintonauha.
Laatuarvostelussa annetaan niin monta eri laatumainintaa, kuin koirien laatu edellyttää. Laatumaininnat: Tuomarin antaman laatuarvostelun tulee vastata seuraavia määritelmiä:
ERINOMAINEN (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta...
Ettone, ettonet, ettana, ettane on tarkoittanut aterian jälkeistä ruokalepoa. "Ettone" on itämurretta, ja sen kantasanana on vanha germaaninen lainasana "eta", josta puolestaan johdetaaan ruotsin kielen "äta". Lähde: Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja 1. (1992).
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Tämä ei taida olla ihan Leinoa, vaan uudemman polven runoilija/sanoittaja Vexi Salmi on tämän runon takana. Salmen sanoituksen ensimmäinen säkeistö alkaa näin:
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus
ja mielen vapaus.
Laulun nimi on Maailma on kaunis, ja sanat kokonaisuudessaan löytyvät mm. teoksista:
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997) ISBN 951-757-390-1
Sydämeni laulut, 2000 ISBN 951-1-16114-8
Laulun on säveltänyt Kassu Halonen, ja ainakin Irwin Goodman ja Vesa-Matti Loiri ovat sen levyttäneet.
Runo on Paavo Cajanderin ja kuuluu kokonaisuudessaan näin:
Mun huonehessain seinäll' on
yks kuva halpa ja koruton,
se siinä ollut on monta vuotta,
ja aina ihailen ma tuota.
En tiedä,mi siinä niin viehättää,
lumenko peittämä harmaa pä,
vai suruin uurtamat vaot nuoko,
vai silmän lempeä tuike tuoko.
En tiedä;mutta niin lämmin on
sen läheisyyn kuin auringon,
ja onpa kuin hänen katsannastaan
heloittais taivahan rauha vastaan.
Ma tuntikausia ihaillen
kuvaa tuot'yhä katselen,
ei sulho kultoaan punastuvaa,
niin tyystin katso kuin minä kuvaa.
Ja kun katson niin vähittäin
herääpi muistoja mielessäin,
niin armahaita,niin ihanoita
ja kaivatessani katkeroita.
Ma poies mennehen polvekseen
näen lapsuusmaailman riemuineen,
näen kynttilöitä ja joulupuita...
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;...
RASTAL GmbH & Co. KG on saksalainen laseja valmistava tuotemerkki. Rastal-nimi on yhdistelmä saksan kielen sanoista Rastertechnik (rasteritekniikka) ja Kristall (kristalli). Yritys on perustettu vuonna 1919, ja valmistaa tänä päivänä myös muitakin kuin lasituotteita.
Yrityksen kotisivut: http://www.rastal.de
Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä.
Mutta eivät suomen kielen...
