Pasi on suomalainen lyhentymä Basilius-nimestä. Basilius (kreikaksi 'kuninkaallinen') on usean pyhimyksen nimi, joista tunnetuin oli kirkkoisä Basilius Suuri (kuoli vuonna 379), joka laati itäisen kirkon merkittävimmän luostarisäännöksen. Nimen tavallisin lyhentymä eri maissa on Basil, joka tosin voi tulla muistakin samanalkuisista nimistä kuten Basilides tai Basiliscus. Venäläinen muunnos on Vasili. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on kreikkalaisessa asussa Basileios.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärällä tuskin on mitään ennalta-ajateltua symbolista merkitystä, siitä päätellen, että se muuttui pariinkin otteeseen ennen kuin lopulliseen määrään 14 päädyttiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti J. S. Sirénin alkuperäisen ehdotuksen julkisivussa pylväitä oli 12, sama määrä kuin esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksen talossa. Sirén kuitenkin muutti fasadisuunnitelmaansa jo kilpailuvuonna, ennen kuin päätöstä talon rakentamisesta oli edes tehty. Tässä vaiheessa pylväitä oli rakennussuunnitelmassa 16. Vasta vuoden 1926 aikana rakennus sai suunnitelmissa lopullisen hahmonsa ja toteutuneen rakennuksen kolonnadin pylväsluvuksi tuli 14. Sirén myös kasvatti pylväiden läpimittaa alkuperäisestä...
Kaarina on Katariinan ja Katarinan vanha muunnos, joka yleistyi 1920-luvulla ja oli hyvin suosittu 1940- ja 1950-luvuilla. - Katariina on peräisin kreikan Alkatherinee-sanasta, joka merkitsee alati puhdasta (katharós = puhdas, siveä). Latinankielinen muoto oli aluksi Katerina tai Katharina. Monilla kristikunnan pyhimyksillä on ollut tämä nimi. Katarina on almanakassa ensi kerran vuonna 1859 - Katariina esiintyy siellä vasta vuonna 1950. - Kaarinan vanhempi nimiasu Carina, Caarina esiintyy jo 1600-luvun kalentereissa.
Mainitut nimet ovat kristikunnan suosituimpia naistennimiä. Kaarinan kirkosta Turun lähistöllä periytyy myös vastaava paikannimi.
Lähteitä: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Vilkuna, Etunimet
Hämähäkki on saanut aikojen saatossa moninaisia ja keskenään hyvin ristiriitaisiakin merkityksiä. Selitystä piirretylle hämähäkkisymbolille ei valitettavasti löytynyt, mutta jotain voinee päätellä alla kuvatuista hämähäkin yleisesti symboloimista asioista.
Varsinkin Euroopassa hämähäkkiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia kuten epäonnea, pahuutta ja kuolemaa, sillä aikoinaan niiden kuviteltiin levittävän sairauksia, kuten ruttoa. Muualla maailmalla hämähäkki nähdään useammin myös hyvänä, sillä se saalistaa kärpäsiä, jotka usein yhdistetään sairauteen, mädänneisyyteen ja pahaan. Islamilaisessa kulttuurissa valkoisia hämähäkkejä pidetään hyvinä, mustia pahoina (tämä onkin ainut löytämäni viittaus valkoiseen väriin). Vanhassa...
Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua...
Suomalaisten alpakankasvattajien sivuistoilla kerrotaan, että alpakat sylkevät hermostuessaan, yleensä ruokakaukaloiden ääressä kinastellessaan ruokavuoroista. Alpakoiden välillä on eroja, toiset sylkevät herkemmin kuin toiset, ja naaraat sylkevät ehkä hiukan herkemmin kuin koiraat.
http://www.metsankylannavetta.fi/metsankylan-alpakat/yleisimpia-kysymyk…
https://alpakkarinne.wordpress.com/meidan-alpakat/alpakka/
http://www.alpaca.fi/info/laama/
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta (laillisesti valmistetusta ja välitetystä) saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Tämä koskee myös äänitteitä. Kopiosuojaamattoman levyn voi ilman muuta kopioida myös mp3-soittimeen ja kopiosuojatunkin, jos kopioinnin voi tehdä kiertämättä tai purkamatta levyllä mahdollisesti olevaa "tehokasta teknistä toimenpidettä" eli suojausjärjestelmää. Kiistanalaista on, mikä on tehokas suojaus. Nykyisellä tekniikallahan äänitallenteiden suojaus on melko vaivattomasti purettavissa. Tämän voinee tulkita niin, että tehokkaana suojauksena pidetään menetelmää, joka purkaminen edellyttää varta vasten valmistettua tietokoneohjelmaa tai teknistä laitetta.
Lähde :...
Totti on Torsten ja Torsti –nimien puhuttelumuoto. Torsten tarkoittaa Thor-jumalan kiveä.
Totti viettää nimipäivää Torstin päivänä 27.2.
Vuosilta 2000 -2006 Totteja löytyy 84 ja kuluvana vuonna Totti –nimen on saanut 12 poikaa..
Lähteet: Saarikalle, Anne, Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Helsinki 2007
Vilkuna, Kustaa, toim. Pirjo Mikkonen:: Etunimet , Helsinki 2005
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Ei tarvitse. Esimerkiksi meillä pääkaupunkiseudulla HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä todetaan kirjastokortin hankkimisesta seuraavasti:
Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Tervetuloa siis asiakkaaksi!
Kielitoimiston sanakirja antaa seuraavat merkitykset: kamppailla, ponnistella; terästäytyä, kannustaa, rohkaista.Tsempata-verbi on johdettu ruotsin kielen verbistä kämpa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tsempata
Suomalainen noitatutkimus on paljolti keskittynyt noitavainojen aikaan ja aineistoa löytyy myös 1900-luvun uusnoituudesta kuten wiccalaisuudesta. Yksinomaan 1800-luvun suomalaisesta noidasta ei löytynyt lähteitä, mutta seuraavista kirjoista varmaankin on apua :
Suomen kansankulttuurin kartasto 2 : Suomen perinneatlas=Folklore/Matti Sarmela. 1994. (luku Samaanit, tietäjät ja noidat)
Virolainen, Merja : Samanismin ja noituuden käsikirja. 1994.
Nenonen, Marko : Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.
Siikala, Anna-Leena : Suomalainen samanismi. 1992.
Simonsuuri, Lauri : Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. 2006.
Noidat ja noituus (Mystiikan maailma-sarja). 1992.
Hill,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.
Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä...
Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos hukkunut kortti on Aaltokirjastokortti (sininen kääntöpuoli) tai uusi Keskikirjastokortti (musta tai valkoinen), niin kortin hinta on kaksi euroa. Vanhempien korttien vaihtaminen uuteen Keskikorttiin ei maksa mitään.
Jos haluat vaihtaa Aaltokorttisi uudempaan Keskikirjastokorttiin, niin sekin maksaa kaksi euroa. Vanhat Aaltokortit toimivat kuitenkin aivan kuin ennenkin uudesta korttimallista huolimatta.
Kirjastosta voi tosiaan lainata nykyään paljon kaikenlaista, vaikka kirjat ovat toki pitäneet pintansa kirjaston ykköstuotteena. Kirjojen lisäksi yleisimpiä lainattavia ovat lehdet, kartat, CD-levyt ja DVD-levyt. Vanhoja VHS-videoitakin ja lp-levyjä löytyy vielä jonkin verran, samoin CD-ROM-pelejä ja tietokoneohjelmia. Uudempaa valikoimaa edustavat blu-ray-levyt, konsolipelit ja e-kirjat. Helsingissä Pasilan ja Malmin kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä saa lainaan myös e-kirjanlukulaitteita.
Kirjastosta saa lainattua myös monenlaisia esineitä, vaikka niitä on hyvin vähän suhteessa perinteisempään aineistoon. Kasseja saa lainattua monista kirjastoista, jos niitä vain sattuu olemaan paikalla. Sateenvarjoja oli taannoin myös lainattavissa,...
Paavo Cajanderin käännös Henrik viidennen kolmannen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen alkaa seuraavasti:
Kuningas Henrik:
Viel´, ystävät, viel´yksi ryntäys,
(Tai ruumiillamme muurit peittäkäämme!...)
Lähde:
Shakespeare, William (1958). Kootut draamat VII (2. painos).(Suom. P.Cajander). WSOY: Porvoo
Vuonna 1968 siirryttiin kouluissa osittaiseen viisipäiväiseen työviikkoon. Tuolloin syys- ja toukokuun lauantait määrättiin vapaiksi. Täydelliseen viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin vuonna 1971, eli lukuvuonna 71/72.
Lähteet mm:Pihanen, Pentti. Koulun työaikojen järjestämisestä viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttäessä, 1968.Karisto, A. (toim.) Suuret ikäluokat, 2005. Turun kaupungin kansakoulut. Vuosikertomus 1973https://valtioneuvosto.fi/sv/-/1410845/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvu…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston uutistorilla säilytetään Turun Sanomia vuoden ja kuluvan kuukauden ajan irtonumeroina ja sidottuna kolme vuotta. Mikrofilminä meiltä löytyvät kaikki ilmestyneet Turun Sanomat. Uutistorilla on paikanpäällä 17.1.1977- lähtien, näitä vanhemmat lehdet ovat saatavilla varastostamme. Voit tarkemmin tiedustella lehdistä ja mikrofilmeistä uutistorin palvelupisteen numerosta 02-2620621.
Tässä pieni listaus romaaneista, joissa kissa on merkittävässä osassa. Kirjat ovat eri genreistä, toivottavasti löydät näistä jotakin mukavaa luettavaa!
Amory, Cleveland: Kissa, joka tuli jouluksi kotiin
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelmat
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
Capuzzo, Michael: Sydämeni kissa
Grass, Günter: Kissa ja hiiri
Herriot, James: Elämäni kissat (novelleja)
Hiraide, Takashi: Kissavieras
Hoffman, E. T. A.: Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa
Hunter, Erin: Soturikissat -sarja
King, Stephen: Uinu, uinu lemmikkini
Lessing, Doris: Kissoista
Michie, David: Dalai-laman kissa
Mäkinen, Heidi: Ei saa mennä ulos saunaiholla
Natsukawa, Sōsuke: Kissa joka suojeli kirjoja
Statovci, Pajtim: Kissani...
Televisiolähetykset laajenivat koko maan kattaviksi verrattain nopeasti. Viidessä vuodessa (1958-63) televisio saatiin neljän miljoonan suomalaisen ulottuville.
Varsinkin 1960-luvulle tultaessa aloittaneet uudet suurasemat laajensivat television näkyvyyttä nopeasti. Esimerkiksi Ylöjärven suuritehoinen lähetin levitti katselualueen liepeet Vaasan ja Keski-Suomen lääneihin saakka. Syksyllä 1961 Lapuan asema toi television näkyviin Etelä-Pohjanmaalla, ja ennen joulua aloittivat vielä Jyväskylän ja Kuopion asemat. Vuoden lopussa television näkyvyysalueella asui yli kolme miljoonaa suomalaista, kun määrä ennen Ylöjärven suurasemaa oli ollut noin 1,7 miljoonaa.
Vuonna 1962 Joutsenon lähetin toi Etelä-Karjalan television piiriin ja Kolin lähetin...
