Vuosilomaa ansaitaan työssäolon ja lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Loman pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet.
Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa työntekijä ansaitsee vuosilomaa kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää työssäolokuukautta kohden. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. eli tänä aikana ansaitaan tulevaa vuosilomaa.
Se montako lomapäivää sinulle jää vuosilomastasi pidettäväksi talvella riippuu siitä kuinka monta lomapäivää käytät kesällä.
Tämä on kuitenkin vain yleisluontoinen ohje. Työpaikallasi noudatettavasta työehtosopimuksesta ja sen tulkinnasta voit...
Happamuus on toisaalta henkilökohtainen makuaistimus, mutta toisaalta happamuudella voidaan tarkoittaa happoisuutta, joka voidaan objektiivisesti todeta. Makea valkoviini ei maistu happamelta, vaikka siinäkin on happoja. Happamia juomia ovat erilaiset mehut ja virvoitusjuomat sekä myös monet alkoholijuomat. Katso lisää esim. tästä: http://www.koff.fi/fi/kuluttajapalvelu/usein_kysytyt.html
Seuraavaa kirjaa saa kirjastoista: Alkoholi : biolääketieteellinen käsikirja.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei...
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Suomenkielistä kirjallisuutta Espanjan perinnemusiikista on hyvin vähän. Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 2, s. 192) sisältää artikkelin hakusanalla ”Espanja”. Artikkelin alussa on osio ”Kansanmusiikki”. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Englanninkielinen aineisto on lähinnä espanjalaisen perinnemusiikin analyysiin painottunutta.
Espanjan perinnemusiikkia sisältävien CD-levyjen tekstiliitteistä voi myös löytää tietoa, mutta ei juurikaan suomeksi.
Netissä voi tehdä hakuja ”Aalto-kirjastojen aineistonhaku” –sivulla. Vasemman sarakkeen pudotusvalikosta valitaan hakuehto (asiasana, luokka jne.) ja oikeanpuoleiseen kirjoitetaan haluttu hakusana. Aiheestanne voisi hakea seuraavasti:
Hakuehdolla ”asiasana” voi...
Kannattaa ottaa yhteyttä lainopilliseen asiantuntijaan. Oikeusaputoimistot löytyvät osoitteesta Oikeusministeriön sivuilta https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html
Helsingin kaupungin velkaneuvonnan sivut osoitteessa https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/helsinginoikeusaputoimisto/fi/i…
Töölön kirjastossa järjestetään maanantaisin klo 17-19 maksutonta oikeudellista neuvontaa. Asianajaja antaa tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista virka-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen. Neuvonnasta vastaa Suomen asianajajaliiton Helsingin yhdistys.
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Urbaanin sanakirjan mukaan sanonta tarkoittaa lähtemistä pois mistä tahansa paikasta. https://urbaanisanakirja.com/word/vittuun-taalta-keilahallista/
Tällaisten uudempien sanontojen taustoja ei useinkaan tunneta. Nykyään ne leviävät laajempaan käyttöön myös verkossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/16/urbaani-kieli-elaa-netissa. Eräällä sivustolla mainittiin sanontaa kuullun ainakin armeija-aikana.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Tietoa Leena Landerista löytyy esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä, löydät lukuisia haastatteluja eri lehdistä.
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Leena Landerista Ammatti: kirjailija - sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja...
