Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
Euroopan unionin ja Euroopan yhteisöjen perustekstit löytyvät vaivattomimmin EUR-Lex-sivustosta: http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm
Painetun sanan ystäville Maastrichtin ja Rooman sopimusten suomennokset ovat tarjolla esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
EU:n perussopimukset. I osa, Sopimus Euroopan unionista ja Euroopan yhteisön perustamissopimus. Painatuskeskus, 1994
Euroopan unionin laki 2005. Talentum : Lakimiesliiton kustannus, 2005
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
Parhaiten tietoja Jalmari Saulista löytyy Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita 1. BTJ 2000.
Saulista on kirjoitettu myös teoksissa Meistä tuli kirjailijoita. G 1947, Kirjailijain kynänjälkiä. K 1976 ja
Grönholm, Jouko: Kirjojen Turku. Cultura 1992.
Parhaiten tietoa saat varmasti kustantaja Bradt Travel Guidestahttps://www.bradtguides.com/contact-us
Kotimaisissa kirjoissa kannen kuvaajan nimi on yleisesti heti alkusivuilla.
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
Mitään koottua listaa ei näytä olevan. Nelostien palveluista voisi saada tietoa Nelostieyhdistyksestä:
http://www.nelostie-e75.fi/index.htm Nelostieyhdistys
Abc-liikennemyymälöiden noutopöydät eri puolelta Suomea löytyvät täältä:
http://www.abcasemat.fi/noutopoyta
Teboil-asemien ruokapaikat valtateiden varsilta täällä:
http://www.teboil.fi/SearchServiceStations.asp?path=1%3B1510%3B1549%3B3…
Nelostien ruokapaikoista on käyty pari keskustelua, joista saa vinkkejä paikoista:
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?messageID=908807
http://keskustelu.plaza.fi/matkalaukku/keskustelu/t1583247
Tiehallinnon sivuilla on tietoa valtateiden palveluista, mutta ei ruokapaikoista:
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia...
Äidinkielen yo-tehtävät on julkaistu kirjana nimellä Ylioppilasaineita 2005, jossa on koekysymysten lisäksi niiden pohjalta kirjoitettuja aineita ja vinkkejä kirjoittajille. Se löytyy kirjastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1737483?lang=fin (Helsinki) ja muut kirjastot Finna.fi, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ylioppilasaineita+2005&type….
Tällä hetkellä verkosta löytyvät yo-kokeet vuodesta 2008 eteenpäin Ylen sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-aidinkieli ja vuoteen 1969 asti Digitaaliarkistosta, http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Järvisyyhyn (kerkaria-dermatiitin) aiheuttaa vesilintujen loisen, mikroskooppisen pienen imumadon toukka. Keski- ja loppukesällä voi toukkien määrä rantavesissä nousta niin suureksi, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina. Imumato ei lisäänny ihmisessä, ja se kuolee nopeasti. Aiemmin imumadolle altistuneet ja herkistyneet henkilöt saavat voimakkaimmin oireita.
Duodecim terveyskirjasto 18.12.2019, Järvisyyhy, uimarinkutka.
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston...
Aluenopeusrajoitusten avulla voidaan alentaa nopeuksia kaupungissa.Tällöin liikennemerkkinä on rajoitusalueen rajalla oleva nopeusrajoitusmerkki neliömäisellä keltaisella pohjalla, ja vastaava rajoitusalueen päättymistä osoittava harmaa merkki. Kaupungin ja lainsäätäjän näkökulmasta asia on kunnossa, kun nämä merkit ovat alueen rajoilla katujen varressa. Autoilijalle aluerajoitusmerkkien havaitseminen ja muistaminen voi olla haastavaa.
Nopeusrajoitusalueen rajoilla käytetään merkkejä "nopeusrajoitusalue" (363) ja "nopeusrajoitusalue päättyy" (364) (liite 1 3/6). Nopeusrajoitusaluemerkkejä ei toisteta alueen sisällä. Nopeusrajoitus-tiemerkintää voidaan käyttää tieosuuksilla, joilla on matala nopeusrajoitus. Sopivia paikkoja ovat esim....
Anni Polva (oik. Polviander) elää ja voi hyvin. "Turkulainen"-lehdessä oli hänestä juttu viimeksi hänen 87- vuotisjuhlansa kunniaksi (6.1.02). Juttu ilmestyi lehdessä 16.1.02 otsikolla "Ikinuori poikatyttö".Siinä hän kertoo lapsuudestaan Tampereella ja elostaan 50 vuotta turkulaisena sekä Tiina-kirjoista.
Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
