Nettiyhteysongelmissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteys omaan yhteydentarjoajaan. He pystyvät parhaiten selvittämään missä vika kulloinkin piilee. Yhteydentarjoajan helpdeskin puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät palveluntarjoajan www-sivuilta.
Melko yleinen syy yhteysongelmiin on vanhentunut modeemiajuri. Modeemin valmistaneen yhtiön sivuilta saattaa löytyä päivitetty ajuriohjelma, jolla ongelmat ratkeavat.
Jos käytät Windows 95 tai 98 –käyttöjärjestelmää, niin niihin voi ladata Dial-up networking 1.4 –päivityksen, jonka pitäisi mm. parantaa puhelinverkkoyhteyksien vakautta. Päivityksen voi ladata osoitteesta http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;Q285189 .
Voit myös koettaa muuttaa modeemisi yhteysnopeutta...
Soveltuvia pukuhistorian kirjoja on suomeksi tarjolla valitettavan niukasti. Näistä käyttökelpoisin lienee John Peacockin Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, johon sisältyy englantilaisia pukuja sangen kattava valikoima. Kronologisesti etenevän pukukuvaston lisäksi kirjassa on suppea Muotiaakkoset-osio, jossa pukujen osia esitellään lähemmin. Henry Harald Hansenin Muotipuku kautta aikojen on hieman vastaava teos kuin Peacock, mutta huomattavasti suppeampi.
Jonkin verran hyödyllistä terminologiaa tarjoaa myös Riitta Pylkkäsen Renessanssin puku Suomessa 1550-1620 -kirja, etenkin sen laaja Lähdeviittauksia ja huomautuksia -osio. Stomacherin Pylkkänen suomentaa "rintamukseksi"; WSOY:n englanti-suomi -suursanakirjan mukaan se on "(kirjailtu...
Emme onnistuneet tunnistamaan toukkaa luotettavasti ajoissa. Kysymyksen voi lähettää Yleisradion luontoiltaan : 7.8. jälkeen kysymyksen voi lähettää myös Luonto Akatemiaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset
Sivustoja, joista voi olla apua toukkien tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Luontolehden kysymysarkisto https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ (kesän jälkeen kysymyksen voi lähettää myös tänne)
Mervi Kosken kirjoittamassa teoksessa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan" on oma artikkeli myös Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista. Teosta on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tarkista saatavuustilanne osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjailijoiden oma nettisivu on ruotsinkielinen
http://www.soren-anders.se/
Katso myös Otavan sivujen lyhyt esittely
http://www.otava.fi/ , kohta kirjailjat.
Katsopa Monikulttuurisen kirjaston MaailmaInfon linkkejä osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Sieltä löytyvät maat aakkosittain. Sekä väestö- että taloustietoja löytyy mm. World Factbookista:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html Iso-Britannian ja Suomen välisestä kaupasta on tietoja Britannian suurlähetystön sivulla, http://www.ukembassy.fi/ Trade with Britain -otsikon alla.
Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
Panu Pekkanen on suomentanut tämän englantilaisen lorun Monday's Child is Fair of Face. Se löytyy mm. Kaarina Helakisan toimittamasta runokirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 18.p. 2001)
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
En ole törmännyt missään suomennettuihin Neiti Etsivä -elokuviin, mutta kyllä tästä sarjasta on tehty elokuvia, esimerkkejä löydät internetistä, osoitteesta http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/grownups/nancy/nancy-drew-mo…
Kaisu Rättyä on kirjoittanut teoksen Mysteeri ratkaistavana: ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Siinä käsitellään myös Neiti Etsivä -kirjoja.
Hyviä artikkeleja, joista nimenomaan saattaisi löytyä Leena Landerin omia ajatuksia ovat esim. seuraavat:
-Kirjastolehti 10/1997. Artikkeli julkaistu myös netissä osoitteessa : (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
-Kodin kuvalehti 12/1998
Ja internetistä vielä:
-http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
-http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Sitten vielä muutamia kirjoja, joissa kylläkään ei käsitellä niinkään kirjailijaa henkilönä kuin hänen teoksiaan:
-Miten kirjani ovat syntyneet (Studia generalia)(2000)
-Kotimaisia nykykertojia (1997)(BTJ Kirjastopalvelu)
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston hakutuloksia, kun kirjoitat hakusanoiksi "Leena Lander...
Kouluesitelmäntekijöisen suosiossa ovat Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluvat Maailma tänään -kirjat. Osassa 14 kerrotaan mm. Ukrainasta. Tieto saattaa osittain olla vanhentunutta koska kirja on julkaistu jo 1997, mutta kyllä siinä on myös edelleen paikkansa pitävää asiaa.
Maailma tänään. [14] : IVY ja Baltian maat / [kääntänyt ja toimittanut suomeksi Jarmo Hakanen] / [päätoimittaja: Peter Haggett]
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1997
ISBN 87-427-0808-7 (sid.)
Vapaa tietosanakirja Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org ) on runsaasti tietoa Ukrainasta ja linkkejä monille Ukraina-aiheisille sivuille. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina )
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat linkkisivusto ( http://www.makupalat...
En onnistunut löytämään yhtään mainintaa kyseisestä sanonnasta. Koska länget ovat työvajaiden osa joka välittää vetovoiman vedettävään kuormaan, voisi päätellä sanonnan viittaavan siihen että henkilöä on pyritty saamaan jonkinlaiseen välittäjän rooliin.
Kuva puisista längistä: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?id=290913&image_id=334486&viewimg…
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Valitettavasti kirjaston Arabian tuotantoa käsittelevistä kirjoista en löytänyt kuvailemaasi kannua. Jonkinlaista osviitta voi saada teoksesta Helanderilla huudettua 2008-2009, jossa on seuraavia esimerkkejä Arabian tuotteista: kolme maitokannua 160€, kahvikannu ja kaksi maitokannua 180€, neljä maitokannua 230€, maitokannu ja kaksi kermakkoa 180 €. Antiikki & design -lehteen voi lähettää valokuvan kannusta ja saada Mikä missä milloin -palstalla asiantuntevan arvion.
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille ei ole julkaistu juuri ollenkaan omaa kirjallisuutta suomen kielellä. Oulun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston kokoelmista löytyy: Juttuja ja tuttuja: Suomea toisena kielenä
seitsemäsluokkalaisille sekä Yhteistä ja omaa: Suomea toisena kielenä kahdeksasluokkalaisille. Kirjat sisältävät lyhyitä tarinoita sanastoineen. Satuja ystävältä-teoksessa saduista on sekä vieras- että suomenkielinen versio. Aika hyvää kielitaitoa vaatii Syvän tuulen teillä: monikulttuurisen kirjallisuuden antologia. Selkokirjojen valikoima alkaa olla sen verran runsas, että niistä varmasti löytyy maahanmuuttajanuorillekin sopivia. Somalian- ja vietnaminkielistä kirjallisuutta löytyy Oulun kaupunginkirjastosta jonkin verran...
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
