Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.
Paimion kirjastosta (joka ilmeisesti on sinua lähinnä) ko. kappale löytyy nuottikokoelmasta Hot alternative guitar : authentic guitar-tab edition. Tarkemmat tiedot voit katsoa Paimion kirjaston tietokannasta: http://paimio.kirjas.to/index.asp
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
Koirien nimiä ja nimipäiviä löytyy seuraavilta sivuilta: http://www.sandyman.fi/doghouse/nimipaivat/a.shtml
http://www.koirat.com/extra.phtml
Englanninkielisiä koiran nimiä voit hakea esimerkiksi näin: http://www.google.fi -> "dog names"
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja väliaikaiset tiedostot...
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Seppo Wallinin vuonna 1969 ohjaamasta tv-sarjasta Pidättekö ostereista? ei ole tehty tallennetta levitykseen.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1344828https://finna.fi/Sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä, joista yksi sijaitsee Keskustakirjasto Oodissa. Kaikki katselupisteet näet alla olevasta listasta.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=pid%C3%A4ttek%C3%B6+ostereista%3Fhttps://rtva.kavi.fi/
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970? Puuttuvan sisällönkuvailun vuoksi en valitettavasti pysty tarkistamaan kirjan aihetta. Mutta Fennica-tietokannasta löytyy luettelo kaikista Kontakti-sarjassa ilmestyneistä kirjoista. Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot muun muassa kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Sen osoite on http://fennica.linneanet.fi/ . Valitse hakutavaksi yhdistelmähaku ja kirjoita hakusanaksi: kontakti. Valitse vielä valikosta hakutyypiksi: sarja. Näkyviin saat kaikki Kontakti-sarjassa ilmestyneet kirjat.
Netistä löytyy toki Rubik's Revenge aiheista materiaalia. Monet sivustoista tarjoavat mm. matemaattisia ratkaisuja ongelmaan, mutta muutama virtuaalinen kuutiokin löytyy. Googlen tarkennetulla haulla hakutermeillä "virtual Rubik's cube 4x4x4" ja rajaamalla pois sanat mm. download löytyy hakemassa kaltaista aineistoa.
http://www.npac.syr.edu/projects/java/magic/Magic.html
http://hi-games.net/cube-4x4x4/
http://wesandpreeti.com/rubiks/javacube/index.php
Tähän on vaikea antaa mitään yleispätevää neuvoa. Asia riippuu kokonaan siitä, millainen henkilö on kyseessä.
Esimerkiksi tunnetuista henkilöistä löytyy usein tietoa kirjoista, lehdistä ja myös Internetistä, joten heidän entinen nimensä saattaa löytyä niiden kautta. Jos henkilön koulu on tiedossa, koulun matrikkeli voi olla hyvä väylä löytää tietoa, mikäli sellainen on julkaistu ja hän on siinä mukana. Eri aloilla toimineista ihmisistä löytyy myös matrikkeleita.
Luonnollisesti henkilön tunteneet ihmiset ovat hyvä lähde häntä koskevien tietojen saamiseen. Heitä voivat olla esimerkiksi ystävät, sukulaiset tai työtoverit. On toki kuitenkin hyvä muistaa, ettei henkilö itse välttämättä halua, että joku ulkopuolinen tietää hänen aikaisemmista...
Mikäli sinua kiinnostaa hakeutua alan tehtäviin, suosittelen melkeinpä ottamaan suoraan yhteyttä TE-toimiston koulutusneuvontaan. Sieltä saat todennäköisimmin ajantasaista ja perusteellista tietoa siitä millaiset ovat TE-toimistoissa työskentelevien tietopalvelun asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset.
Tässä suora linkki:
http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/01_ko…
Kysyin tietoa Suomen murteiden sana-arkistosta, mutta sain vastauksen, että kysymykseenne on mahdotonta vastata. On vaikea sanoa, kuka on ollut sanonnan ensimmäinen käyttäjä.
"Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen etymologinen...
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
