Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999) kerrotaan, että Oiva tarkoittaa Suomen kielessä hyvää, kelpoa ja kunnollista. Nimi kuvastaa lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia ja samalla se ilmaisee vanhempien ylpeyttä lapsestaan. Etunimenä Oivaa on tavattu ensimmäisen kerran v. 1841, jolloin tunnettu suomalaisuusmies Kaarle Aksel Gottlund antoi Oiva nimen pojalleen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa, jossa ovat suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1979 http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käännösten hakutulos: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Seuraavat kielet löytyvät: islanti, englanti, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, kroatia, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, tanska, tsekki, unkari, venäjä, viro, mari, espanja.
Tämä tekee yhteensä 24 kieltä.
Kiire-sana merkitsee vanhassa suomen kielessä myös päälakea. Sanonnan kiire-sana ei siis merkitse hoppua. Sanonta tarkoittaa siis kutakuinkin samaa kuin "päästä jalkoihin".
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=kiire:2&vks_id=VKS_6727d7d517bf24299139a182abef2bca
http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa9ba9.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tullut-sanonta-kiireesta-kantapaahan
Diana Gabaldonin Go Tell the Bees That I am Gone julkaistiin 23.11.2021. Se on Outlander (Matkantekijä) -sarjan yhdeksäs romaani.
Gabaldonin kirjoja on Suomessa kustantanut Gummerus. Kustantamon sivuilla ei ainakaan vielä ole tietoa kirjan suomennoksesta tai sen ilmestymisajankohdasta. Tiedustelin asiaa kuitenkin suoraan kustantamosta, josta vastattiin, että kirjan suomennoksen julkaisu on suunnitteilla vuodelle 2023. Huolellinen suomennostyö vie oman aikansa, joten kirjaa joutuu odottamaan vielä hetken. Kirjan julkaisusta tullaan tiedottamaan kustantamon sivuilla, kunhan ajankohta tarkentuu.
Vastaisuuden varalta löydät kustantamon yhteystiedot täältä: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Italiankielisten oopperoiden suomenkielisiä librettoja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta pääkirjaston musiikkiosastolta. Ainakin seuraaviin mainitsemiisi oopperoihin löytyy meiltä suomennos:
* La Traviata
* Il Trovatore
* Helmenkalastajat
* Rigoletto
* Otello
* Macbeth
* Una Furtiva Lagrima (oopperasta Lemmenjuoma)
Rossinin Guglielmo Tell -oopperaan meiltä löytyy englanninkielinen libretto oopperan cd:n mukana.
Gomesin Salvator Rosa osoittautui hieman hankalammaksi tapaukseksi. Kokonaista librettoa en onnistunut löytämään, ainoastaan nuottikokoelmia, joilta saattaisi joitakin aarioita löytyä. Niistäkin suurin osa oli alkuperäiskielellä. Lisähakuja voidaan tästä tehdä aarian nimellä tarvittaessa.
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
Kirjailijoiden lainauskorvauksia kirjastoissa tapahtuvasta lainaamisesta hallinnoi Sanasto. Sanaston sivuilla osoitteessa https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/ kerrotaan, että korvaus oli 25 eurosenttiä jokaista lainaa kohti. Alle 10 euron korvauksia ei kuitenkaan tilitetä. Kirjailijan saama korvaus riippuu sitten kokonaan kirjojen lainausmäärästä. Pienin summa on siis tuo 10 euroa, ja yksi kirjailija voi saada korvausta enintään 30 000 euroa, kuten osoitteessa https://www.sanasto.fi/sanaston-joulukuun-tilitys-2018-lukuina/ kerrotaan.
E-kirjoista tai e-äänikirjoista ei makseta korvauksia samalla tavalla kuin painetuista kirjoista tai fyysisistä äänikirjoista. E-aineistojen lainaaminen ei ole nimittäin perinteisessä mielessä lainaamista,...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa on neljä lainattavaa Jimmy Nailin cd-levyä, joiden saatavuuden voit katsoa aineistotietokannastamme, osoite: http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Tadpoles in a jar (1999); Crocodile shoes II : featuring original songs from the BBC television serial (1996); Big river (1995); Crocodile shoes (1994).
1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.
2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän...
Suomen Kansallisoopperan vuonna 2000 julkaiseman libreton mukaan kysymästi vuorosanat on suomennettu näin (suomentaja Eija Hirvonen):
Anna minun elää, anna minun elää,
anna minun elää!
Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Siell' on kauan kukkineet omenapuut on yksi V. A. Koskenniemen esikoiskokoelmassa Runoja (1906) julkaistuista töistä. Nuori lyyrikko oli paria vuotta aikaisemmin muuttanut kotiseudultaan Oulusta Helsinkiin opiskelemaan, joten voisi kaiketi ajatella runon heijastelevan niitä kokoelman runojen syntyajankohdan tunnelmia, joita kirjailija myöhemmin luonnehti muistelmateoksensa Vuosisadanalun ylioppilas (WSOY, 1947) luvussa 'Runojen' kesä seuraavasti: "Huolimatta siitä, että tunsin vähitellen juurtuvani pääkaupungin elämään, kaipasin kuitenkin usein Oulun kotia, minne myös kesäisin ja joulun aikaan aina palasin."
Ensimmäisessä julkaistussa Koskenniemi-elämäkerrassa V. A. Koskenniemi : hänen elämänsä ja runoutensa (WSOY, 1935) Lauri Viljanen...
Robert Lundbergin teosta Historical lute construction ei löydy Tampereen kaupunginkirjastosta. En kyennyt löytämään sitä myöskään muista suomalaisista yleisistä tai tieteellisistä kirjastoista.
Luutun rakentamisesta sen sijaan löytyy Tampereeltakin muita teoksia:
Jahnel, Franz: Manual of guitar technology : the history and technology of plucked string instruments (1981)
Taylor, Ronald Zachary: Make and play a lute (1983)
Kumpaakin on kappale Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme (http://kirjasto.tampere.fi:8000/) tai kysymällä suoraan kirjastosta.
Mikäli tarvitset nimenomaan mainitsemasi teoksen, kaukopalvelu voi tilata sen halutessasi myös ulkomailta, jolloin tosin...
Mirja -nimi on lyhennelmä Mirjamista ja on ollut Suomen almanakassa Mirjamin kanssa samana päivänä ( 30.4.) vuodesta 1929.
Mirjam on hepreaa ja tarkoittaa näkijätärtä tai herratarta, toisen tulkinnan mukaan kaivattua ja odotettua. Se on samaa juurta kuin Maria.Vanhassa testamentissa Mirjam on profeetta ja Mooseksen ja Aaronin sisar, joka myöhemmin mainitaan näiden rinnalla Israelin kansan johtajana (Miika 6:4). Mirjam tuli almanakkaan vuonna 1908.
Lähde: Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Teatterissa on aina kenraaliharjoitus ennen ensi-iltaa. Kenraaliharjoituksessa esitys esitetään aivan kuten ensi-illassakin. Joskus ohjaaja saattaa vielä muuttaa jotain esityksessä ensi-iltaa varten. Kenraaliharjoitusta on usein päässyt katsomaan esiintyjien ja muun henkilökunnan läheiset ja teatterin yhteistyökumppanit. Kenraaliin voidaan myös myydä lippuja, jolloin se on ennakkonäytös. Ennakkonäytös eroaa ensi-illasta myös siinä, että siitä ei saa julkaista arviointia ennen kuin ensi-ilta on ohi.
Ensi-illan ja ennakkonäytöksen ero on tosiaan hiukan häilyvä. Teatterilaiset eivät kuitenkaan järjestä ennakkonäytösjuhlia, mutta ensi-iltaa juhlitaan.
Eduskunnan kirjaston materiaalista vastausta ei löytynyt, mutta Urho Kekkosen museosta kerrottiin, että Urho Kekkosen pituus oli n. 181,5 cm. Joskus hänen pituudekseen oli arveltu 183-184, mutta siinä on muutama sentti liikaa.
Perinne on niin vanha, ettei sen alkua voine selvittää. Varmaan jo kivikaudella ihmiset lahjoittivat ruokaa toisilleen ystävyyden osoituksena.Kysy-palstalla Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 2009 kysymykseen miksi tuodaan leipää ja suolaa uuteen kotiin seuraavasti: "Ari Turusen kirjassa Hyvän ja pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina (Ateena kustannus 2002) selitetään suolan ja leivän merkitystä. Suola on yksi tärkeimmistä yhteenkuuluvuuden symboleista. Vanhan uskomuksen mukaan suolan tuominen perheen emännälle tai isännälle uuden vuoden aattona tuo onnea. Suomessa tapa liittyy tupaantuliaisiin, jolloin suolaa ja leipää viedään uuteen kotiin, jotta ruokaa riittäisi aina ja jotta se säilyisi. Suola ja leipä kertovat myös...
Ilmeisesti kyseessä on Michał Kleofas Ogińskin (1765–1833) säveltämä poloneesi. Suomessa teos tunnetaan nimellä Jäähyväiset isänmaalle.
Musiikin tv-sarjaan on säveltänyt Joel Mäkinen. Tunnuskappaleen nimeä ei ole mainittu ohjelman lopputeksteissä.
