Ne tehdään esim. seuraavista aineista (Kellogg'sin Rice Crispies): riisi, sokeri, maissisiirappi. Tarkemmat tiedot saat kaupasta paketin kyljestä.
Jos sinua vielä kiinnostaa riisimurojen ravintokoostumus, se löytyy sivulta http://www.ktl.fi/fineli/ ja valitset sieltä vasemmasta reunasta linkin Elintarvikkeet ja alkukirjaimen R jonka alta löytyy myös riisimuro.
Kirjan tarkoituksen ja syntyidean tietänee kirjailija itse parhaiten. Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa koostuu 17 tarinasta lähiöiden ongelmallisistakin nuorista. Kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) kerrotaan, että tarinoissa kuvataan aikuisten ja nuorten maailmojen eroa. Aikuisilta ja nuorilta puuttuu yhteinen kieli, ja tätä kautta mahdollisuus ymmärtää toisiaan. Tarinat kritisoivat niin nuorten maailman pinnallisuutta kuin aikuisten maailman jähmettyneisyyttäkin. (s. 51)
Jokaisen lukijan kannattaa kuitenkin itse muodostaa käsityksensä lukemastaan.
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37...
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Ruotsissa Energimyndigheten vastaa energiasta.
Ruotsin energialähteistä löytyy hienoa tietoa tästä näin:
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3232&Item=16208
http://www.scb.se/templates/pressinfo____159091.asp
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Pirkko talvion kirjassa "Äidin kyydissä etelään" ( 1981 ) on heidän pakettiautollaan hyvin tärkeä osa. 5-henkinen perhe matkustaa
halki Euroopan muistaakseni Portugaliin. Aivan fantasiapuolelle menee Kerttu Juvan "Seikkaileva leikkimökki", missä lapset tekevät itselleen liikkuvan kodin vanhasta linja-autosta. He lähtevät matkaan halki Suomen metsästämään kadoksissa olevaa isää. Ratkiriemukas kirja.
Wordissa sisällysluettelo perustuu asiakirjan otsikoihin. Päätason otsikoiden pitää olla muotoiltuna tyylillä Otsikko 1. Tarkemmat ohjeet löydät Microsoft tuesta.
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama marssilaulu ”Taas marssilla pojat on”. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmista ”Tulipunaruusut”(Warner/Chappell Music Finland, 1999) ja ”Sotaveteraanien perinnelaulut” (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Se on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta nuo kaksi ovat tuoreimmasta päästä.
Laulettuna ”Taas marssilla pojat on” löytyy ainakin kokoelmalevyiltä ”Sama kaiku on askelten” (Suomen sotaveteraaniliitto, 2004) ja ”Viimeinen asemiesilta” (Poptori, 2006) sekä Laulupartio Ruotukaverien esittämänä levyltä ”Korsusta korsuun” (Usko Kemppi Seura, 2004).
Muurahaisten torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Muurahaiset kannattanee yrittää häätää, varsinkin jos niistä on haittaa, ja onhan niistä, jos ne purevat. Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Tällä tavalla voisi yrittää rajata muurhaiset "vaarattomalle alueelle". Muurahaisten pesän voi yrittää siirtää pois pihapiiristä, pesän tuhoaminen ilman myrkkyjä onnistuu kaatamalla kiehuvaa vettä pesään.
Lisää muurahaisista ja niiden torjunnasta:
http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm
http://www.yle.fi/puutarhaunelmia/index.php/kysy/131/
Ekbom, P. & Myllymäki, A...
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen...
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Saat esitelmän kokoon jo varmasti tästä yhdestä linkistä:
http://www.maurikunnas.net
Sivuilla on hyvät tiedot kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Kustantaja Otavan sivulta http://www.otava.fi/default.cfm kohdasta kirjailijat löytyy Mauri Kunnaksesta myös tietoa.
Ehdotan Alpo Noposen runoa Vuosileikki (12 lapsen vuorolausunnoksi), julkaistu Valistuksen lukukirjassa v. 1906. Runo on pitkä, tyyliltään tällainen: Kesäkuu, suvetar nuori, hymysuu! Mi sävelten helke ja värien loiste on kedolla, ilmassa, aalloilla! ... Vuosileikki löytyy ainakin antologioista Runo on vapaa (Otava 1996) ja Pieni aarreaitta III (WSOY 1993).
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
