Ulkoasianministeriön kirjastosta löytyy aineistoa kehityskysymyksistä, kehitysmaista ja niiden kulttuureista. Ulkoasiainministeriön kirjaston aineistohaulla haulla naisen asema löytyy 811 viitettä, http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15861&contentlan=1&… . Hakua voi rajata liittämällä hakusanoiksi esim. naisen asema ja kulttuuri, naisen asema ja uskonnot sekä naisen asema ja yhtyeiskuntaolot.
Ulkoasiainministeriön verkkopalvelusta löytyy naisen asemaa koskevaa tietoa
http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15805&contentlan=1&…
Haulla "naisen asema" (hakulaatikko sivuston oikeassa yläreunassa) löytyy ajankohtaisia artikkeleita naisen asemasta eri maissa.
Kannattaa katsoa myös Maailma.net-sivuston...
Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä.
Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista tai...
Urbaaneja legendojahan alkometrien toimimattomuudesta liikkuu, mutta ainakin poliisit itse pitävät seulonta-alkometrejä luotettavina. Puhallusmittarit eli oikeammalta nimeltään seulonta-alkometrit ovat toki tarkoitettu nimenomaan mahdollisten humalassa olijoiden seulontaan, mutta varmempi ja oikeudessa pätevä tulos saadaan sitten poliisiasemien tarkkuusalkometreistä tai viimeistään verikokeesta.
Poliisin alkometreistä:
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/24A198BF46C6DAF4C2256F7…
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/pages/AC2F935D254F49C2C2256FA…
Kirja on ilmestynyt vuonna 1980. Aikalaisarvosteluja löytyy ainakin Parnassosta (1981, nro 3, s. 185-186), Kaltio-lehdestä (1981, nro 2, s.26) ja Turun sanomista 23.1.1981. Turun sanomien arvostelu on myös Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä vuodelta 1981 (B-osa, 5/1981, s. 488).
Kirjallisuusarvosteluja, Kaltio ja Parnasso löytyvät kaikki ainakin Helsingin Pasilan kirjastosta. Voit halutessasi pyytää kopioita kaukolainana oman lähikirjastosi kautta.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Erilaiset ravintosuositukset, elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttösuositukset on paras varmistaa asiantuntijalta. Vastausperiaatteissamme mainitaan myös, että ammattitaitomme ei riitä lääketieteellisten ohjeiden antamiseen.
Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät erilaisten makeutusaineiden perustiedot ja hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti. Tavalliset Hermesetas-makeutusainerakeet ovat pääosin sakariinia. Viraston mukaan sakariinin osalta hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti on 5 mg/kg/vrk.
Hermesetas-tuotteita on tosin erilaisia, joissakin on sakariinin lisäksi myös aspartaamia ja syklamaattia.
https://www.ruokavirasto.fi/haku/?query=makeutusaineet&page=1
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/e...
Netissä olevan vapaan tietosanakirjan Wikipedian sivuilta löytyy suomenkielinen artikkeli Titanicista osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic . Lisäksi löydät seuraavalta kotisivulta luotettavaa tietoa Titanicista: http://www.iitti.fi/ylaaste/kausa/ljaaskelainen/etusivu.htm .
Nettiyhteysongelmissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteys omaan yhteydentarjoajaan. He pystyvät parhaiten selvittämään missä vika kulloinkin piilee. Yhteydentarjoajan helpdeskin puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät palveluntarjoajan www-sivuilta.
Melko yleinen syy yhteysongelmiin on vanhentunut modeemiajuri. Modeemin valmistaneen yhtiön sivuilta saattaa löytyä päivitetty ajuriohjelma, jolla ongelmat ratkeavat.
Jos käytät Windows 95 tai 98 –käyttöjärjestelmää, niin niihin voi ladata Dial-up networking 1.4 –päivityksen, jonka pitäisi mm. parantaa puhelinverkkoyhteyksien vakautta. Päivityksen voi ladata osoitteesta http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;Q285189 .
Voit myös koettaa muuttaa modeemisi yhteysnopeutta...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Särkänniemen delfinaarion ja Merinisäkäsakatemian kotisivuilla kerrotaan, että delfiininkouluttajan työpäivä on noin 9-tuntinen ja ajoittuu noin klo 8-17. Yöaikaan delfiinit nukkuvat. Yöunille kertyy pituutta noin 8 tuntia, mutta nukkuessaankin delfiinien täytyy käydä parin minuutin välein pinnalla hengittämässä.
Merinisäkäsakatemian sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa ja vastauksia kiinnostuneiden esittämiin kysymyksiin: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/fqa.html. Sivujen kautta voi esittää myös oman kysymyksensä delfiiniasiantuntijalle (http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/asiantuntija.html). Delfinaation elämästä ja delfiininkouluttajien työstä löytyy tietoa myös sen omilta kotisivuilta: http://www.sarkanniemi.fi/www/...
Helsingin seudun kirjastoista ei näytä löytyvän Åke Lindmanin Harjunpää ja kiusantekijät -elokuvaa. Helsingin seudulla sitä on saatavilla äänikirjana ja alkuperäisenä Matti Yrjänä Joensuun romaanina.
www.helmet.fi
- Elokuvan on aikanaan julkaissut videolla BTJ kirjastopalvelu.
Videokasettia on saatavilla muista Suomen kirjastoista. Esim. Tampere tai Hämeenlinna.
Kysykää elokuvaa kaukolainaksi lähimmästä Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Kunnallissa yleisessä virkaehtosopimuksessa 2003-2004 kirjastoalan hinnoittelussa ei ole kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikettä, ainoastaan kirjastovirkailija. Tätä käytetään alarajana myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijoiden kohdalla, kunnathan voivat vapaasti määritellä henkilöstönsä nimikkeet ja niiden kirjo onkin laaja. Mainitsemasi koulutus antaa luultavasti perusteita vähimmäispalkkaa korkeampaan lähtötasoon.
Käytännössä palkkaus on nykyisin työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys eikä alarajaa tarkempaa arviota siitä, mitä "tulisi maksaa" voida antaa. Työnhakijan/työntekijän kannattaa käyttää apunaan ammattiliittonsa (jos sellaiseen kuuluu) edunvalvonta-osaston neuvontapalveluita, tällä alalla esim. http://www.jhl....
Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Nykysuomen sanakirjan mukaan kameleontit ovat puissa eläviä ulkomaisia liskoeläimiä, joilla on kyky jonkin verran vaihdella väriään. - Kuvaannolliselta merkitykseltään kameleontti tarkoittaa mielipiteitään muuttelevaa, joka puolelle mieliksi olevaa henkilöä. Puhutaan myös poliittisista kameleonteista.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa vuodelta 2004 on perusteellinen artikkeli sanan alkuperästä: kreikasta astihan se juontaa. - Veijo Meren sanojen synty : etymologinen sanakirja sisältää aiheesta lyhyen artikkelin.
Verkkosanakirjassa Web-Facta on osoitteessa http://www.webfacta.com/index.asp?id=38508&m=1 kerrottu kameleonttien liskoheimosta. - Kameleontti (latinaksi Chamaeleon), lyhennettynä Cha on tietosanakirjojen...
Suomeksi tästä suhteellisen tuoreesta ja salaperäisestä kirjailijattaresta on
artikkelitietokanta ALEKSIn mukaan kolme juttua, joista tämä on ehkä
sinulle hyödyllinen:
Tekijä Numminen, Sirpa
Otsikko Sinkkuelämän ihanuus ja kurjuus
Huomautus
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 : 43
Lisäksi tutkin EBSCO-artikkelitietokantaamme ja löysin sinulle sopivia ja
kirjailijan omaa yksityiselämää valottavia (valitettavasti englanninkielisiä)
artikkeleita, jotka saat sähköpostitse.
Lisäksi tutkin laajan Amazon -nettikirjakaupan (www.amazon.com) valikoimia,
josta paljastui, että Fieldingiltä on
tullut jo aiemminkin ainakin kaksi teosta,
joita ei ole vielä suomennettu:
"Cause celeb", McClelland & Stewart;...