Salmonella häviää eläimestä usein itsestään. Antibiootteja käytetään vain harvoin, koska salmonella on herkkä muuntumaan lääkkeille vastustuskykyiseksi. Hoitona käytetään lähinnä eristämistä, ettei tartunta leviä eteenpäin.
Lisää tietoa esim. Eläinten terveys ETT -yhdistyksen sivuilta:
https://www.ett.fi/tarttuvat_taudit/salmonella
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Kumelan lasitehtaasta löydät tietoa Porin kaupunginkirjastossa olevista teoksista Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan : II osa
kehitys 1809 jälkeen sekä Ahtokari, Reijo: Suomen lasiteollisuus 1681-1981.
Lisäksi Fennica-tietokannassa mainitaan teos Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977, jonka voit tilata kaukolainaksi.
Jyrki Nummen kirjoittamassa artikkelissa todetaan Tuntemattomasta sotilaasta:
"Tuntematon sotilas kertoo veijari- ja seikkailuromaanin perinteille rakentaen eri puolelta Suomea kootusta nuorukaisjoukosta, joka yhtenä konekiväärijoukkueena käy läpi jatkosodan hyökkäys- ja etenemisvaiheesta aselepoon asti. Tarina etenee taistelu- ja reservissäolon episodeja rytmisesti vaihdellen. Taistelukuvaukset nostavat esiin yksilöiden toimintakyvyn äärimmäisissä tilanteissa; lepohetkien tapahtumia hallitsevat koomiset välinäytökset kuten ruuanhaku- ja naisseikkailut sekä ennen muuta värikäs ja äänekäs puhe: joukkueen keskinäiset kinastelut ja kahnaukset päällystön kanssa.
Vaikka romaanissa ei ole erottuvaa päähenkilöä tai päähenkilöitä, se sisältää...
Eräs paljon käytetty blogialusta on Squarespace. Esimerkiksi tämä Techradarin artikkeli arvostelee kyseisen alustan toiseksi parhaaksi kategoriassaan. Squarespace on koonnut tälle sivulle esimerkkejä kyseisellä alustalla tehdyille blogeille, joten voit tarkastella sieltä, saako Squarespacella aikaan haluamasi kaltaista tulosta – vähintäänkin tuon ilmaisuuden pitäisi toteutua, kuten myös sen, että blogien lukeminen ei vaadi kirjautumista.
Netistä löytyy monenlaisia ohjeita c-vitamiiniseerumin tekemiseen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään mm. pellavansiemenuutetta, tislattua vettä tai vain vettä yleensä. Itse tehty pellavansiemenuute käytetään jäähtyneenä, muista ei löytynyt mainintaa veden lämpötilasta. Alla muutama ohje:
https://helenatur.com/piristava-c-vitamiiniseerumi-hoitaa-vasynytta-ihoa/
http://vitamiinitverkosta.blogspot.com/2013/12/iherb-tee-se-itse-c-vitamiiniseerumi.html
https://www.bebeautiful.in/all-things-skin/skin-concerns/how-to-make-vitamin-c-serum-at-home
Koko runoteosta ei ole suomennettu. Kulttuurivihkot-lehdessä (5/2001) on Markus Långin artikkeli Charles Dodgsonista eli Lewis Carrollsista. Siinä Lång suomentaa runon nimen (Härmiöjahti) ja muutamia säkeistöjä. Artikkeli on myös netitse luettavissa:
http://www.elisanet.fi/mlang/lewis/carroll-essee.html
Runon nimi on suomennettu myös Markus Långin kääntämään kirjaan Kirjeitä lapsiystävälle.
Turun kaupunginkirjastossa ufokirjat löytyvät enimmäkseen luokasta 15.7, esimerkiksi Erich von Däniken: Jälkiä avaruudesta (1998), Björn Borg: Tosiasioita ufoilmiöistä (2001) ja Tapani Kuningas: 100 ufoa Suomessa (1994) sekä vuosittain ilmestyvä Uforaportti. Myös luokista 52.2 (Maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) ja 52.21 (Aurinkokunta) löytyy kirjallisuutta maan ulkopuolisesta elämästä, esim. Heather Couper: Finns det någon därute? (1999).
Aineistotietokantoja voit selata internetissä osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012307165
tai tulla paikan päälle kirjastoon.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Tarkoitat varmaan Måns Gahrtonin ja Johan Unengen kirjojen Evaa ja Adamia. Kirjan ensimmäisen osan takakannen mukaan Eva ja Adam ovat 12-vuotiaita. He vanhenevat kirja kirjalta, mutta ilmeisesti myöhemmissä kirjoissa ei kerrota heidän ikiään. Ruotsalaisella kirjoista kertovalla sivustolla sanotaan, että Eva ja Adam ovat samalla luokalla ”på mellanstadiet”. Mellanstadiet vastaa Suomessa keskiastetta eli mm. lukiota. Sen mukaan he ovat siis n. 16-18-vuotiaita sarjan loppupuolen kirjoissa.
Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Kuulostaa siltä, että varauksesi kanssa on sattunut jokin "työtapaturma" jossain logistiikan kiemuroissa.
Jos otat yhteyttä lähimpään aluekirjastoosi, niin voimme selvitellä ongelmaa tarkemmin ja kenties löytää kirjan Sinulle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pahoittelut hankaluuksista!
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...