Kyseessä on Paavo Cajanderin runo nimeltä Kuva. Runo löytyy mm. Tämän runon haluaisin kuulla -teoksen ensimmäisestä osasta sekä Juhla on runojen aikaa -teoksesta.
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
Seppo on supisuomalainen, Kalevalasta lähtöisin oleva nimi, joten sille ei ole suoranaista italialaista vastinetta. Nimen kantakaima Kalevalan Seppo Ilmarinenhan oli taitava seppä. Seppo on yleensäkin suomalaisessa kansanrunoudessa taitava tekijämies. Nimelle on esitetty myös alkuperäksi Sebedeusta tai Sepeteusta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sepon äänteellisesti samantapaiseen nimeen Sebastianos, jonka italialainen muoto on Sebastiano.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania...
Teoksen ”Vem och Vad : 2004” mukaan Vivi-Ann Sjögren de Serrano asuu syntymäkaupungissaan Espoossa. Hän syntyi 31.5.1938 konttoristi Bruno Widergrenin ja tämän vaimon Runan (o.s. Hallgren) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1956. Vuodesta 1958 hän on toiminut freelance näyttelijänä ja toimittajana radiossa, televisiossa ja suomenruotsalaisissa teattereissa. Hän avioitui valokuvaaja Fransisco Paco Serrano Gordonin kanssa v. 1965 ja jäi leskeksi v. 1992. Kirjailijalla on kaksi lasta Robert (1958) ja Maria (1967)
Teoksessa ”Suomalaisia kirjailijoita” , Otava, 2004, Vivi-Ann Sjögrenistä kirjoitetaan seuraavasti:
”S:n harrastukset, matkustaminen ja ruoka, ovat siirtyneet suoraan teoksiin. Kirjailijan draamantaju auttaa näkemään...
Tuukka Talvion teoksessa Suomen rahat (2003) kerrotaan, että Suomessa senttiarvoisissa rahoissa päätettiin käyttää Suomen tunnuksena perinteistä vaakunaleijonaa, kun rahapaja alkoi valmistaa eurorahoja vuonna 1999. Suomalaisten kolikoiden vuosittaiset lyöntimäärät käyvät ilmi Suomen Pankin sivulta https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/suomalaisten-kolikoiden-lyontimaarat/. Wikipedian Eurokolikot-artikkelissa kerrotaan, että eurokolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurokolikot.
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
Wikipedian luotettavuus
Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jonkin verran. Helsingin sanomat tutki suomenkielistä Wikipediaa vuonna 2013 ja tuli siihen tulokseen, että se oli faktoiltaan pääosin virheetön. "Peräti 70 prosenttia artikkeleista ylsi virheettömyydessä hyvään (4) tai erinomaiseen (5) arvosanaan. Viitteellisen asteikon mukaan viitonen on käytännössä virheetön ja nelonen tarkoittaa, että artikkelissa on vain ”yksittäisiä pieniä virheitä, ei suuria”."
Silti ei voi sanoa, että kaikkiin artikkeleihin voisi sinisilmäisesti luottaa. Artikkelit voivat olla todella eri tasoisia. Virheitä löytyi enemmän artikkeleista, jotka käsittelivät monimutkaisia aiheita.
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on https://www.hs.fi/tiede/art-...
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa teetä...
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan...
Hei,
Gummerus julkaisi suomeksi Taylor Jenkins Reidin edellisen teoksen Daisy Jones & The Six, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä he jatkavat kirjailijan tuotannon kääntämistä, jos vain kysyntää riittää. Kevään uutuuksissa ei kirjaa vielä ole mutta syksyllä tai ensi vuoden keväällä kirjaa voi odotella. Voit kysellä Gummerukselta tarkemmin.
Täältä löytyy yhteydenottolomake: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Vuonna 1916 voimassa oli vuoden 1734 yleisen lain naimiskaari, jonka 13. luku sisälsi määräykset avioerosta. Avioeroperusteita olivat
a)huorinteko (so. sukupuoliyhteys muun kuin aviopuolison kanssa)
ja
b)puolison omavaltainen hylkääminen.
Edellisessä tapauksessa syytön saattoi vaatia eroa puolen vuoden kuluessa tapauksen julkitulosta. Syyllinen sai avioitua uudelleen vasta kuin syytön oli kuollut, avioitunut uudelleen tai antanut entiselleen luvan uuteen liittoon. Rikoslain 19. luvun 1-3. pykälän mukaan naimisissa olevan huorinteko oli myös rikos, mutta syyttäjä oli velvollinen nostamaan siitä syytteen vain silloin kuin se oli avioeron perustana. Lapset jäivät pääsääntöisesti syyttömälle, mutta tuomarin oli katsottava, että molemmat...
Kyseisen runon on kirjoittanut Markku Lahtela. Runo löytyy mm. kokoelmista "Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta" (toim. Salme Saure, Otava, 1993) ja Kirja nuorelle (toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus, 1997).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta" (toim. Salme Saure, Otava, 1993)
Käsitys siitä, että kirahville olisi kehittynyt pitkä kaula ruuan saannin vuoksi on peräisin Charles Darwinin Lajien synnystä. Darwin katsoi, että luonnonvalinta on suosinut pitkäkaulaisimpia kirahveja, jotka ovat yltäneet syömään ylimpien oksien lehtiä.
Nykyisin Darwinin ajatus on kuitenkin kyseenalaistettu, kun tutkijat ovat huomanneet, että kirahvit syövät kuitenkin pääasiassa matalien pensaiden lehtiä ja tuntuvat muutenkin viettävän paljon aikaa kaula kaarella tai vaakasuorassa. Ravinnonsaanti on kuitenkin varmasti yksi syy kaulan pituuteen, mutta sen merkitys ei ole niin suuri kun Darwin Lajien synnyssä esitti.
Ensisijaisena syynä pitkälle kaulalle pidetään nykyisin sitä, että kaulan pituudella on suuri merkitys parittelukumppanin...
Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Yleisradion arkistosta saamamme tiedon mukaan kukko olisi viimeisen kerran kiekaissut ohjelman alkaneeksi 28.9.1963. Tarkennuksena voidaan vielä mainita, että sittemmin kukko palasi Yle Radio 1:n (silloisen Ylen Ykkösen) aamuihin ja kiekaisi (toistamiseen) viimeisen kerran vuoden 2000 lopussa. Sen jälkeen uuteen päivään on Yöklassisen jälkeen (arkisin pari minuuttia ennen klo 6.00 ja sunnuntaisin klo 7) siirrytty "lempeämpiäänisten" lintujen ja tutun "pimpampullan" seurassa, mm. kesäaamuisin kukkuu käki.
Yleisradiosta selvisi myös että Maamme-laulu soitettiin radiossa ohjelman päätteeksi viimeisen kerran 31.5.1994 YLE 1:ssä klo 00.05, kun myös Ylen Ykkönen aloitti seuraavana yönä ympärivuorokautiset lähetykset.
Läpi yön kuuluva Yöklassinen...
Netistä löytää paljon Astrid Lindgreniä käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia osoitteita:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/
Nämä ovat molemmat ruotsinkielisiä sivuja
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998)
Hei,
Tilastokeskus julkaisee Kulttuuritilastoa, jossa on myös jonkin verran kansainvälisiä tilastoja. Viimeisimmässä painetussa Kulttuuritilasto 2011-julkaisussa on tilastoja kirjatuotannosta eräissä maissa vuosilta 2007-2009 (taulukko 13.9). Uusi Kulttuuritilasto 2013 julkaisu ilmestyy ensi vuonna, mutta siinä julkaistava kirjatuotantotaulukko on jo valmis. Taulukkoon on valittu ns. tärkeimpiä maita: Pohjoismaat, joukko isoja Euroopan maita sekä Venäjä, Japani ja Kiina. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011 (Suomi 2012). Tietojen saatavuus osaltaan sanelee maavalikoimaa taulussa.
Näiden tietojen mukaan (kun lasketaan kauno- ja tietokirjallisuus yhteensä nimekettä 1000 asukasta kohti) Suomea ennen on Islanti 4.6 , Viro 2.8, Britannia 2.4,...
