Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (latitudi) määritellään pinnan normaalin ja päiväntasaajan tason...
Lyhenne int lyhenteessä SA-int(= Suomen Armeijan Intendentuuri) tarkoittaa intendentuuria. Intendentuuri = sotilashallinnon osa, jolle kuuluu taloushuolto.
Lähteet: http://www.acronymfinder.com, Nykysuomen sanakirja, 4. osa, Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat
Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”.
Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”.
Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista", mielen...
Mitä polttohautauksessa jää jäljelle on pääasiassa tuhkausarkun rakenteista syntynyttä puutuhkaa ja vainajan tukirangan kalsiumtuhkaa. Tuhkan määrä vaihtelee vainajan koosta riippuen 2-3 kg välillä. Tilavuutta aikuisen vainajan tuhkalla on 3-4 litraa.
Tuhka käsitellään erityisessä laitteessa joka hienontaa tuhkan ja seuloo sen seasta palamatta jääneet ainekset. Sellaisia ovat esimerkiksi tekonivelet, metalliset hammastäytteet ja muut metalliset proteesit jotka eivät pala täydellisesti. Nämä samoin kuin esimerkiksi arkun kantokahvat tai sen kokoamisessa käytetyt ruuvit, naulat tai kiinnikkeet seulotaan pois tuhkan seasta. Lopuksi tuhka hienonnetaan jauhinkivillä tasalaatuiseksi ja kerätään uurnaan.
Vainajasta syntynyt tuhka on olomuodoltaan...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kuopiota pommitettiin talvisodassa 6.1.1940, 2.2.1940, 3.2.1940 ja 5.3.1940 ja jatkosodassa 1.7.1941. Nämä tiedot löytyvät Bengt Fagerlundin kirjasta Sotaa ja leikkisotaa – sota-ajan kuopiolaisnuoret muistelevat. Kirjassa on paitsi muisteluja myös paljon tietoa sotien ajan Kuopiosta. Kirja on mm. Maaningan kirjaston kokoelmissa. Jonkin verran tietoa löytyy myös yleisemmistä sotiamme käsittelevistä kirjoista, esim. neljäosaisesta Talvisodan historia ja kuusiosaisesta Jatkosodan historia –kirjasarjoista.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kirjan Nalle Puh rakentaa talon viidennessä luvussa Puh sanoo ensin, että "joskus lauluja ilmestyy päähän" ja sitten yhdeksännessä luvussa tulee kysymyksessä jäljitetty kohta, jossa hän täsmentää: "Mutta se ei ole Helppoa -- sillä Runous ja Hyrinät eivät ole Haettavissa, ne Ilmestyvät. Eikä siinä auta muu kuin mennä sellaiseen paikkaan mihin ne ilmestyvät."
Mannerheim-museon vastaus: Marsalkka Mannerheimin arkku oli todellakin hautajaisten aikana verhoiltu Suomen sotalippuun (nyk. kielekkeinen valtiolippu), jonka päälle oli asetettu hänen oma valkea turkislakkinsa sekä miekka ja marsalkan sauva. Esineet olivat Mannerheimin henkilökohtaisia tavaroita, jotka hautajaisten jälkeen palautuivat hänen kotiinsa, eli nykyiseen Mannerheim-museoon Helsingin Kaivopuistossa, missä ne ovat edelleenkin nähtävissä.
Etelä-Euroopan oliivinviljelijöillä oli jo antiikin aikaan monta syytä kivimuurien rakentamiseen. Muureilla eroteltiin eri perheille tai suvuille kuuluvat puut toisistaan, ja samalla määriteltiin mitkä puut vanhemmat tulisivat luovuttamaan lapsilleen näiden aikuistuttua. Lisäksi muurit suojasivat puita vähentämällä eroosiota eli etupäässä sateiden aiheuttamaa maan kulumista. Tämän ohella muurit estävät liekkien leviämistä tulipalon syttyessä. Alueella laiduntava karja ei myöskään pääse muurien rajaamalle alueelle.
Nykyään vanhat kivimuurit ovat usein osa suojeltua perinnemaisemaa. Niiden monituhatvuotinen käyttö on luonut alueiden kasveille ja eläimille omanlaisensa elinympäristön, jota suojellaan myös biodiversiteetin takia.
Lähteet:...
Kysymyksessä on Juha Koirasen ohjaama elokuva Partanen. Lisätietoa elokuvasta http://www.elonet.fi/title/eknqp0/ sekä http://koti.mbnet.fi/thexder/Elokuva/partanen.html
Luca-nimi on muoto latinalaisperäisestä nimestä Lucas (suom. Lukas tai Luukas, engl. Luke) ja merkitsi alkujaan eteläitalialaisesta Lucanian maakunnasta kotoisin olevaa. Luukas on Raamatussa yksi Uuden testamentin evankelistoista.
Naomi juontuu hepreasta ja sen merkitys on onnellinen, suloinen, viehättävä, herttainen, rakastettava. Nimi esiintyy myös Vanhassa testamentissa. Suomessa nimestä ovat olleet käytössä muodot Naema, Naemi, Naima ja Naimi.
Naomi on myös japanilainen nimi, joka muodostuu kahdesta kanji-merkistä, nao (rehellinen, suora) ja mi (kaunis).
Lähteet: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001) ja BabyNames.com (http://www.babynames.com/)
Hei!
Alastaro ja Ylistaro ovat paikanniminä kaksiosaisia. Nimen jälkimmäinen osa on itse asiassa ”taro”, joka tarkoittaa asuttua tai asutuksen läheistä seutua tai viljelysmaata. Taro sisältyy moniin länsisuomalaisiin vanhoihin, useimmiten jo rautakaudella syntyneiden asutusten nimiin. Sanan on katsottu olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta ”dor”. Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosien on tulkittu selittyvän siten, että tarot ovat olleet vanhemman asutusalueen reunoille syntyneitä uudismaita. Nimien alkuosa ("ylis-" / "alas-") puolestaan on muotoutunut sijainnin mukaan: Loimijoen yläjuoksulla on ollut Ylistaro, alajuoksulla taas Alastaro.
Lähde: Paikkala, Sirkka & co 2007: Suomalainen...
Jouni nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaus:
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä. Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Myös Wikipediasta löytyy hieman Jouni nimestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jouni
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Jessikan nimipäivää ei löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, joten nimipäivää kannattaa viettää ruotsinkielisen kalenterin mukaisesti 25.2.
Tätä päivää suosittaa Jessikan nimipäiväksi myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’).
Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
Asiasta kirjoitetaan Helsingin sanomien verkkoliitteessä Suosikkirakennukset –sarjan artikkelissa Kirkko, josta sukeutui konserttisali: ”Joku nostaa katseensa kohti valtaisaa kuparikupolia. Hän lumoutuu optisesta, avaruudellisesta vaikutelmasta.
Tuskin turisti on jaksanut lukea opaskirjoista, kuinka matemaattisen tarkasti nuoret arkkitehdit Tuomo ja Timo Suomalainen olivat miettineet kupolin muodon.
Yhtä vähän hän kykenee kuvittelemaan sitä, että kupoliin on uponnut 22 kilometriä ohutta kuparinauhaa. Ja sitä, että akustiikan kannalta on aivan ratkaisevaa, että nauhojen väliin on jätetty tuskin silmin havaittava tyhjä tila. Ja niiden takana on vielä ääntä imevää materiaalia kaiun estämiseksi.” (http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/...
Runo on Eeva Kilven, löytyy kokoelmasta Runoja 1972-1976. WSOY 1978. s. 12
"Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun."
