Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy teos "Rauman seminaari 1896-1946 : muistojulkaisu", jossa kerrotaan Frans Oskar Virtasen värikkäistä elämänvaiheista ja jossa hänestä on myös kuva. Lisätietoja löytynee järjestöjen historiikeistä, vuosikertomuksista, matrikkeleista, paikallishistoriallisista teoksista ja arkistolähteistä. Virtanen oli niin monessa mukana, että mahdollisia tiedonlähteitäkin on paljon.
Tietokannoista voi aluksi hakea teosten nimiä. Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, osoitteessa http://fennica.linneanet.fi löytyvät esimerkiksi viitteet teoksiin "Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin" tai Vaalama: "Yhdyskuntaa rakentamassa: Ylä-Vuoksi 1927-1977: 50 YV". Sopivia hakusanoja voisivat olla esim. ylä-vuoksi, Imatra...
Kyseessä lienee ”Raikulipojat lennossa”, jota on esitetty Suomen televisiossa toosa.com –televisiosarjasivuston mukaan ainakin vuosina 1982-83. Sarja sijoittui Tyynellemerelle, missä majuri Gregory ”Pappy” Boyington johti laivaston lentäjäjoukkuetta toisen maailmansodan aikana. Boyingtonia esitti Robert Conrad. Corsair-koneilla lentäneet lentäjät olivat sarjan nimen mukaisesti vallattomasti käyttäytyviä kapinoitsijoita. Alkuperäinen sarja esitettiin Yhdysvalloissa NBC-kanavalla vuosina 1976-78 nimellä ”Baa Baa Black Sheep” (tunnetaan myös nimellä ”Black Sheep Squadron”). Sarjan pilottijakso on ilmestynyt itsenäisenä televisioelokuvana nimeltä ”The Flying Misfits”.
Tietoja sarjasta englanniksi Wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/...
Kivoja kirjoja ovat esimerkiksi:
Kerstin Gier: Rubiininpuna ja sen jatko-osa Safiirinsini
Tuija Lehtinen: Rebekka-sarja
Salla Simukka: Punainen kuin veri sekä Valkea kuin lumi
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Maria Turtschaninoff: Anaché sekä Helsingin alla
Lisää lukuvinkkejä löydät myös esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston
kotisivuilta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/nuoret1 sekä Sivupiiri-nuorten kirjallisuussivuilta http://www.sivupiiri.fi/
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton no bail out -sääntö on avustamiskielto, "jonka mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemansa kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota", eli käytännössä kyse on siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Lähde:
EMU-sanasto. Taloustieto, 2000
En löytänyt Suomen enkä pohjoismaiden kirjastoluetteloista kyseistä nuottia. Vain kappaleen sisältämä CD löytyy.
Googlettamalla sain selville, ja tulkitsin, ettei nuottia ole julkaistu. Edwar Elgar on säveltänyt kappaleen Edmund Wallerin runoon, jonka sanat kyllä löyhtyvät. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Self_Banished
Albert Camus'n Sivullisesta on tehty elokuva, nimeltään Lo Straniero (1967) ja ohjaajana Luchino Visconti. Internet Movie Database -tietokannan (http://akas.imdb.com) mukaan sitä ei valitettavasti ole julkaistu DVD:nä.
Andre Giden Pastoraalisinfonia on myös filmatisoitu (La symphonie pastoral, 1946), ohjaajanaan Jean Delannoy. Se on julkaistu DVD:nä, mutta sitä ei ole saatavana Suomen kirjastoista. Kaukolainan tilaaminen ulkomailta on toki tarvittaessa mahdollista.
Katsastuksen jälkitarkastus voidaan tehdä eri paikassa kuin alkuperäinen katsastus, jos kyseessä on ollut tavanomainen määräaikaiskatsastus. Jos taas kyseessä on ollut esim. rekisteröintikatsastus, on jälkitarkastus tehtävä samassa paikassa.
Ajoneuvolaki (6 luku § 59) kertoo asian näin:
Määräaikais- ja valvontakatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus saadaan suorittaa missä tahansa ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa katsastustoimipaikassa, jolla on katsastusluvan mukaan oikeus katsastaa kyseinen ajoneuvo. Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus suoritetaan samassa katsastustoimipaikassa, joka on hylännyt ajoneuvon katsastuksessa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Surua käsitteleviä teoksia onkin runsain mitoin, kauno- ja tietokirjoja sekä erikseen vielä aikuisten, nuorten ja lasten kirjoja. Tähän on koottu ja jaoteltu näitä kirjoja (osa kirjoista voisi luonnollisesti olla useammankin otsikon alla, mutta olen pyrkinyt välttämään toistoa).
Lisätietoja kirjoista saa osoitteessa www.helmet.fi , kun kirjoittaa esim. kirjan nimen Teoksen nimi –kenttään. (HelMet on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen tietokanta.)
SURU JA SAIRAUS:
1 Niin kauan kuin on elämää / Uolevi Nojonen KIRJA 2003
2 Tule takaisin Ben / John Fischer , KIRJA 2003
3 Juho : elämää syövän varjossa / Toivo Voutilainen KIRJA 1999
4 Enkeliveli / Marjaana Talonen KIRJA 1996
5...
Soliman (Süleyman) II Suuri (1494 - 1566), eräiden tulkintojen mukaan Soliman I Suuri hallitsi osmanien valtakuntaa 1520-1566. Tunnetaan myös turkkilaisten keskuudessa lisänimellä Soliman Lainsäätäjä. Hänen isänsä oli sulttaani Selim I.
Soliman II Suuren aikana osmanien valtakunta kohosi suurimpaan kukoistukseensa, jolloin mm. siviilioikeuden alalla tehtiin merkittäviä uudistuksia ja valtakunnan hallintokoneistoa kehitettiin voimakkaasti.
Hänen hallintokaudellaan osmanivaltakunnan valvonnassa olivat silloisen maailman tuottoisimmat kauttakulkukaupan reitit. Keski-Idästä Kaksoisvirranmaasta otettiin haltuun alueita aina Persianlahden rantaan saakka. Euroopassa turkkilaiset valloittivat Belgradin unkarilaisilta 1521 ja etenivät 1529 Wienin...
Kysyin asiaa Korkeasaaren asiantuntijalta ja tässä vastaus:
Silmälasikaimaani eli Caiman crocodilus (englanniksi Spectacled Caiman)
esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikassa erilasissa järvissä ja joissa. Ne voivat
tulla 3 metrin pituisiksi, joten ne voivat syödä hirvieläimiä ja sikoja. Näin
ollen on mahdollista, että ne käyvät myös ihmisen kimppuun.
Amatsonjoen sivuhaaroissa elää mustakaimaani, joka voi tulla 5 metrin
mittaiseksi. Se on hyökännyt ihmistenkin kimppuun.
8 krokotiililajin on raportoitu hyökänneen ihmisen kimppuun. Ne ovat:
suistokrokotiili (Crocodilus porosus), niilinkrokotiili (C. niloticus) and
amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis), mustakaimaani (Melanosuchus
niger), Moreletinkrokotiili (C. moreletii),...
Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n verkkosivuilta http://www.hypermedia.fi/VYS/ voit valita kohdan Luettelot ja linkit. Sieltä löytyy luettelo naisennimilauluista, esim laulut Katja, Karjalan Katjuusa sekä Katjusha.
Biologian sanakirjassa(Otavan kirjapaino 2006) kerrotaan hermosyystä näin: Hermosyy, nerve fibre, amer. nerve fiber, aikaisemmin nimitetty myös hermosäikeeksi; hermosolun viejähaarake (aksoni) ja sitä ympäröivä tuppi.
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://fennica.linneanet.fi/ ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta...
Käytössä olevien tietokantojen (Linda= korkeakoulujen yhteistietokanta, Arto & Aleksi = artikkelitk.) mukaan aiheesta löytyy muutama relevantti artikkeli ja aihetta jollain tavoin käsittelevä teos. Mainittakoon Juhani Toivanen: Puheen prosodiikka ja sanattomat viestit (Duodecim 7/1995) ja Jussi Jokinen: Julia Kristeva ja semioottinen. Le Semiotique - psykoanalyysi, subjekti ja psykiatrisen sairauden kieli (Psykologia 1994/ 6). Näiden artikkelien lähdeluetteloista löydät varmaan lisää vinkkejä ja pääset työssäsi eteenpäin.
Avuksi on varmaan myös Helena Nikkilän gradu "Huomioita englantilaisesta psykiatrian termistöstä" (1984, Turun yliopisto) ja Pauli Hämeenahon tutkimus "NLP psykiatrin työssä. NLP:n ideoiden, mallien ---" (1997)....
Puulle ei ilmeisesti löydy suomenkielistä vastinetta. Ei löytynyt myöskään muilla kielillä (englanti, ruotsi, saksa) puulle nimeä. Saksankielisillä sivulla mainitaan, että puuta kutsutaan Chilessä olivilloksi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Aextoxicon_punctatum
Puulla on Chilessä monta nimeä:
Tique, olivillo, aceitunillo, palo muerto, Aextoxicon punctatum, is the only representative of the Aextoxicae genus. This tree grows to some 20 - 25 metres and is common in the lower, warmer exposures of the Lake region. The indigenous name "tique" is still widely recognized, challenged by the unsmart designation "olivillo", a reference to the fruit which, with some imagination effort, could be seen as a small olive. "Palo muerto" refers to the ghastly...
Tässä muutamia helpohkoja perinteisiä lauluja ehdotuksena onnittelulauluksi. Kaikki alla olevat laulut löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjasta. Sarja löytyy kokonaisuudessaan esim. Sellon kirjaston musiikkiosastolta. Ohessa on myös linkki tietokantaan, josta voitte etsiä sopivaa onnittelulaulua äitinne etunimen perusteella.
http://www.hypermedia.fi/VYS/laulut-1.html
Toni Edelmann: Armaan läheisyys (Sua aattelen) / Suuri toivelaulukirja 10, s. 24
Kullervo Linna: Kultainen nuoruus / ST 1, s.212
Rauno Lehtinen: On hetki (On hetki jolloin tuuli uinahtaa) / ST 5, s. 196
Ahti Sonninen: Kell' onni on / ST 2, s. 24
Oskar Merikanto: Kullan murunen, ST 4, s. 18
Ilmari Hannikainen: Pentin serenadi, ST 4, s. 34
Ilmari Hannikainen: Oi äiti armas /...
Kysymyksessä on suomalainen kansanruno Piilosilla:
Kitkat, katkat, pitkät matkat!
Sinä ja minä ja Hentun Liisa,
Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,
Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.
Ympäri tuvan minua etsivät.
Eivät minua löytäneet.
Minä vain pankolla makasin.
HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Sen sijaan yliopiston, muiden oppilaitosten tai HelMet-alueen ulkopuolisiin kirjastoihin ei voi noita HelMet-kirjastojen kirjoja palauttaa. Kun kirjat on palautettu, ne kuljetetaan omistajakirjastoon.
Enni Mustosen Koskivuori-sarja etenee seuraavasti;
1. Verenpisara ikkunalla, 1998
2. Ruiskukkaseppele, 1999
3. Kielon jäähyväiset, 2000
4. Metsäkukkia asvaltilla, 2001
5. Unikkoja ikkunassa, 2002
Tunnetuimpien sarjojen järjestys on helppo tarkistaa BTJ:n joka toinen vuosi päivittettävän "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen avulla. Se löytynee useimmista kirjastoista, ainakin neuvonnasta tai käsikirjastosta.
Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien.
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa.
yks. nom. leffa
yks. gen. leffan
yks. part. leffaa
yks. ill. leffaan
mon. nom. leffat
mon. gen. leffojen, (leffain)
mon. part. leffoja
mon. ill. leffoihin
