Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Kirjastot eivät tulkitse erilaisten yksittäistapauksien lainmukaisuutta, se on asiaan erikoistuneiden oikeustieteen asiantuntijoiden tehtävä. Kysymyksestä ei käy ilmi, mistä kokouksesta (yhdistys, yhtiö, järjestö ym.) on kyse. Tavallisesti kokouskäytännöt kuitenkin noudattavat yhdistyslakia 503/1989. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P24 Yhdistyslaista löydät vastauksia myös muihin kysymyksiisi. Lain 24. pykälä säätelee kokouskutsua: 24 § (16.7.2010/678)KokouskutsuYhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka ja mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus. (8.7.2022/663)Jos kokoukseen voidaan osallistua myös postitse taikka...
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
englanninkielisiä kirjoja voi hakea ainoastaan kertomakirjallisuuden osalta pelkällä luokalla, mikä on 84.5. Tietokirjojen osalta, mihin muistelmat ja elämäkerratkin kuuluvat tämä ei onnistu, koska kaikki tietokirjat kielestä riippumatta ovat samoissa luokissa. Esimerkiksi luokka 99.1 pitää sisällään elämäkertoja sekä muistelmia suomeksi sekä muillakin kielillä.Tätä hakua voi kokeilla esimerkiksi niin, että laittaa hakusanaksi muistelmat ja toiseksi hakusanaksi usko*, tässä tapauksessa usko ja katkaisumerkki hakee kaikki teokset, mihin on luetteloitu muistelmat sekä usko alkuiset sanat. Lisäksi kieleksi on rajattu englanti. Alla on linkki tuohon hakutulokseenhttps://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FKeski%2F...
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä ryhmistä...
Kysymyksessä viitataan Helsingissä vuonna 1844 perustettuun valtion kouluun Svenska fruntimmersskolaniin, joka oli tarkoitettu sivistyskotien tyttärille. Oppilaitoksen samanniminen sisarkoulu aloitti toimintansa samoihin aikoihin myös Turussa. Ruotsinkielinen kouluhistoriallinen yhdistys Suomessa ry:n sivuilla on Helsingin koulun historiaa pähkinänkuoressa. https://www.skolhistoria.fi/sv/svenska-flickskolan-helsingfors/Kysymyksessä mainitussa Suomen suuriruhtinaskunnalle säädetyssä asetuksessa koulujärjestyksestä (26/1872) luetellaan tosiaan tietyt kouluun pääsyn kriteerit, jotka liittyvät mm. oppilaiden terveyteen, ikään, siveellisyyteen ja tiedollisiin taitoihin. Asetuksen mukaan taidot tulee mitata tutkinnolla, jonka perusteella...
Ainakin nämä on olemassa:Essen, Kira von: Fauna & flora Fennica : ordlista på 11 språk = 11-kielinen sanaluetteloHelminen, Matti: Ympäristösanasto = Miljöordlista = Environment vocabulary = Umweltglossar = Vocabulaire de l'environnementHokkinen, Lauri: Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für WandererHämäläinen, Eero: Vaellussanasto : Hiker’s dictionary = Wander-WörterbuchLogie, Gordon: Glossary of land resources : English, French, Italian, Dutch, German, SwedishLukkari, Pekka: Ealliid ja šattuid namahusaid sámi-suoma sátnegirji = Suomi-saame-sanakirja eläinten ja kasvien nimistäMiljöordlista : svensk-engelsk-fransk-tysk = Glossary of environmental terms : Swedish-...
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Näiltä sivusoilta voi lukea englanniksi eräitä venäläisia (hallitukselle myötämielisiä) valtamedioita:Pravda (toinen kahdesta Neuvostoliiton alkuperäisen Pravdan jälkeläisestä) - https://english.pravda.ru/Sputnik - https://sputnikglobe.com/RT - https://www.rt.com/
Paperista Ylä-Karjala -lehteä ei Helmet-haun mukaan ole luettavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lehden voi kuitenkin lukea kirjastoissa paikan päällä ePress -palvelussa. ePress -palvelua ei voi siis käyttää etänä. Uudessa valtakunnallisessa E-kirjastossa Ylä-Karjala -lehteä ei ole myöskään luettavissa. Kysy lisää ePressin käytöstä omasta lähikirjastostasi!
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
Kuvan perusteella astia näyttäisi kuuluvan Iittalan Ultima thule -sarjaan.Lisätietoa Iittalan sivuilta: https://www.iittala.com/fi-fi/tuotesarjat/kaikki-tuotesarjat/ultima-thule?gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMIxYjdipeSiAMViheiAx1eeArgEAAYASAAEgJln_D_BwE#aq=%40collectioncode%20%3D%3D%20(%22ULTIMA%20THULE%22)&numberOfResults=20
Kirja voisi olla Renate Kozikowskin Pikkunallet retkellä (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjaa etsiessä kannattaa huomata, että samalla nimellä on ilmestynyt myös Satukustannukselta pahvisivuinen kirja vuonna 1998 ilman tekijätietoja.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Esim. Osuupankin sivuilla asiasta on kerrottu seuraavasti: Henkivakuutuksen edunsaajana voi olla esimerkiksi omaiset, aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso, lapsi tai lapset, äiti, isä tai molemmat vanhemmat, erikseen nimetyt edunsaajat, kuten avopuoliso, kuolinpesä. Edunsaajamääräys ohittaa mahdollisen testamentin, eli testamentti ei vaikuta vakuutuskorvauksen jakamiseen. Asiasta Minilex -sivustolla ja laki24 -sivustolla.Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla järjestetään syksyllä 2024 asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa...
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan kielioppilähteeseen, johon voit tutustua itse tarkemmin. Siinä sanotaan, että rinnasteisissa lausekkeissa liite on mukana yhdessä tai useammassa rinnastettavassa. Fokuspartikkeliliite -kin voi saada jälkimmäisessä rinnastettavassa asteikkotulkinnan 'jopa'. Esimerkkilauseessasi voi siis tämän perusteella ajatella, että jopa Maija innostui lätäkössä hyppimisestä. Kielitieteen asiantuntijalta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta.LähteetIso suomen kielioppi: Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=127Iso suomen kielioppi: Liitteen paikka https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys...
Nummisuutarit on käännetty englanniksi, muttei espanjaksi.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1342372?sid=4784842757
