Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
Hei,
"Alone together" on alunperin musikaalista "Flying colors" (1932) ja siitä on vuosien saatossa muodostunut jazz standardi. Suomenkielisin sanoin esitettyä versiota laulusta ei ole julkaistu. Riikka Keräsen albumilla "A vision of a garden" (2022) tuo kappale on, mutta sekin on alkukielellä, eli englanniksi.
Kortteja oli tosiaan kirjaa kohti useampi: nimekekortti (kirjan nimen mukaan), tekijän mukainen sekä mahdollisesti useampi asiasanan mukainen kortti tietoaineistossa. Nimekekortissa oli mukana tiedot kirjaston nidemäärästä ja niille kuuluvat kirjaston tunnusnumerot. Asiasanakortteja saattoi olla kirjalle useampiakin, mutta ei niin laajasti kuin tänä päivänä asiasanoitusta käytetään. Keskisuomalaisen jutussa 26.7.2018 kerrotaan juurikin kuinka luettelointikortteja käytetään kirjastossa muistilappuina - itse juttu on maksumuurin takana, mutta esikatselussa näkyy kuva musiikkikasetin nimekekortista. Siinä ylimpänä on äänitteen nimi Soon, jota seuraavat levyn luokka ja ka 19 saattaa tarkoittaa, että kyseessä on ehkä Vaajakosken kirjaston 19...
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Näillä vihjeillä en onnistunut löytämään etsimääsi laulua. Jos joku lukija tunnistaa laulun, laulun tiedot voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Hei,
Kyseessä on kappale "El Cóndor Pasa (If I Could)". Kyseessä on alun perin perulaisen Daniel Alomía Roblesin 1913 säveltämä kappale, josta Simon & Garfunkel teki cover-version 1970 levylle "Bridge over troubled water".
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Vladimir Nabakovin teos Lolita ilmestyi v. 1955 englanniksi ranskalaisen Olympia Press kustantamon julkaisemana. Nabakov käänsi teoksen itse venäjäksi (käännöstyö alkoi v. 1963). Sitä ennen teos julkaistiin mm. italiaksi ja ranskaksi. (Ks. Chronology of Nabokov's Life and Main Works | The Nabokovian) Myös Ville Hänninen on käsitellyt teosta Lolita kirjassaan "Erotiikan taitajia". Hänninen (2013) toteaa Lolitan julkaistun aluksi ainoastaan muutamissa Euroopan maissa ja, että julkaisua seuranneen kohun vuoksi Nabakovin amerikkalainen kustantaja oli kehottanut Nabakovia tuhoamaan kaikki kirjan jäljennöksetkin.
Kirjapainotaidon historiaa esittelevässä teoksessaan Lars-Erik Gardberg (2011) toteaa vuoden 1964 olleen tietokoneladonnan...
Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle
Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin
Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle.
Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta.
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Anja Porio ja Irja Askola ovat kirjoittaneet yhdessä kolme runoteosta:Matkaan, naiset (1988, uudistettu painos 2000, linkki Helmet Finnaan)Lasinen lapsuus (2002, linkki Helmet Finnaan)Mikä nainen (1985, uudistetut painokset 2001 ja 2008, linkki Helmet Finnaan)Marja-Leenan kirjahylly -kirjablogissa on kirjoitettu runokokoelmasta Matkaan, naiset (linkki blogikirjoitukseen). Se on Porion ja Askolan yhdessä kirjoittamista kokoelmista teemoiltaan uskonnollisin, joten mietin, voisikohan etsimäsi runo löytyä siitä. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon ja sen alkuperän?
Verkkolähteet tarjoavat mm. seuraavia vuoden 1848 tapahtumia: Joensuun kaupunki perustettiinKerimäen maailman suurin puukirkko otettiin käyttöön Maamme-laulu sai ensiesityksensä Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Tampereella aloitti yleinen sairaala ja Finlaysonin tehtaanomistaja rakennutti sinne puiston Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Turkuun Vuosi tunnetaan ns. Euroopan hulluna vuotena, jolloin ympäri Eurooppaa oli kapinointia, vallankumouksia tai niiden yrityksiä. Nationalistiset, sosialistiset ja liberalistiset aatteet saivat nostetta. J.L. Runebergin runouden myötä eurooppalainen kansallisromanttisuus teki tuloaan Suomeenkin. Itsenäisyyspyrkimykset eivät vielä tuolloin näkyneet Suomessa kovin...
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
Valitettavasti runo on kirjastonhoitajalle tunnistamaton, eikä ole olemassa tietokantaa, josta runot löytyisivät niiden loppusanojen perusteella. Hakukoneilla (Google, DuckDuckGo) ei myöskään löydy mitään. Kysymys jää julkisesti esille, jos joku muu tunnistaisi runon.