Kirjasammosta löytyy maininta, että Kariston näytelmäsarjassa seuranäytelmiä on ilmestynyt n. 600 näytelmää. Myös Finna.fi tukee tätä tietoa, koska näyttäisi, että näytelmiä löytyy ainakin numeroon 595 saakka.LähteetKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_12317589990683Finna.fi / Seuranäytelmiä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kariston+seuran%C3%A4ytelmi%C3%…
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
Verokortin voi tilata esimerkiksi soittamalla numeroon 029 497 000.Muista mahdollisuuksista tilata verokortti löydät tietoa alla olevasta linkistä.Verokortti - vero.fi
vähänlaisesti tietoa löytyy, mutta tuo mtvuutisten artikkeli (linkki alla) antaa aika hyvän kuvauksen tuppikosinnasta. Jutun mukaan 1700-1800-luvulla ainakin Karjalan kannaksella käytössä ollut viikinkiaikainen kosimistapa.Jutussa on käytetty lähteenä teosta: Sarmela Martti, 2007, Suomen Perinneatlashttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-erikoisesti-kosittiin-ennen-tu…
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural...
Siivet on romaani, ja sen päähenkilöt ovat kuvitteellisia. Steel kuitenkin on varmasti lainannut osia oikeiden naislentäjien elämäntarinoista kuvitteellisen Cassie O'Malleyn tarinaan. Tarinassakin päähenkilön sanotaan jäljittelevän aikansa kuuluisimman naislentäjän Amelia Earhartin saavutuksia, mukaan lukien tämän yritystä lentää maailman ympäri. Toinen kirjassa mainittu lentäjä, Nancy Harkness Lowe, oli O'Malleyn tapaan innostunut lentämisestä pienestä pitäen ja suoritti lentolupakirjansa nopeasti vain 16-vuotiaana.O'Malley sai julkisuutta koelentäjänä, kuten sai myös ensimmäinen naiskoelentäjä Blanche Stuart Scott sekä joukko muita toisen maailmansodan aikana.Mallina on voinut olla myös Cornelia Fort, joka oli ilmassa Pearl Harborin...
Topeliuksen Lukemisia lapsille suomentajia ovat Viljo Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa, mutta yksittäisen runon suomentajaa en löytänyt. Suomentajat on mainittu esimerkiksi Lukemisia lapsille III -teoksessa (1993), josta löytyy runo Taivaan lapset: https://finna.fi/Record/outi.355783?sid=4740814642
Jutta Grahnin aviomies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Etsityistä tarinoista jälkimmäinen voisi olla niin ikään Rasvamaksasta löytyvä Ruhtinaspari tunturihotellissa – olkoonkin, että Ruotsin kuninkaallisista tässä ei ole kyse, vaan "M:n ruhtinasparista". Tähän sisältyvä ateriointitapahtuma on kerrottu ruhtinaan ja ruhtinattaren ajatuksina tähän tapaan: "Nyt minä leikkaan tuosta pihvin suipommasta päästä palasen. Minäsiirrän veitsellä parsan kappaleen lihapalan päälle ja vetäisen edelleen veitsellä kastiketta pihvin palan päälle" – ja niin edelleen. Ruotsin kuningasparista kerrotaan Rasvamaksan novellissa Kukistunut monarkki.Mitään...
Kysymyksen sitaatti on jo pitkään kulkenut Ernest Hemingwayn nimissä, mutta on täysin mahdollista, ettei hän koskaan ole näin sanonut – saatikka kirjoittanut. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut esittämään sen kiistatta Hemingwayhin kytkevää lähdeviittausta.Härkätaistelun, autourheilun ja vuorikiipeilyn yhdistävän "Hemingway-sitaatin" todennäköisin lähde lienee autoihin erikoistunut amerikkalaiskirjoittaja Ken Purdy, joka 27.7.1957 Saturday Evening Post -lehdessä julkaistussa novellissaan Blood sport sanaili seuraavasti: "'There are three sports that try a man,' she remembered Helmut Ovden saying, 'bullfighting, motor racing, mountain climbing. All the rest are recreations.' Ernest Hemingway on tiettävästi ollut Purdyn...
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan perimä ...
Etsimäsi kohta ovat Ovidiuksen Amores-runoteoksen ensimmäisestä kirjasta, elegiasta 10.Amores-teosta ei valitettavasti ole suomennettu.Englanninnoksessa kohta kuuluu näin: "The mare asks no gift of the horse, nor the cow of the bull..."https://www.gutenberg.org/files/47676/47676-h/47676-h.htmhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Voisiko kysymäsi kirja olla tämä? Kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, mutta perusvire on toivomasi.TEKIJÄ Trojepolski, Gavriil, kirjoittajaTEOS Bim Mustakorva / Gavriil Trojepolski ; [ven. alkuteoksesta.. suom. Lidia Iranto]PAINOS 2. painos 1978Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977ULKOASU 251, [1] sivua ; 20 cm
Kyseessä on Kantelettaren runo Lintuin keräjät. Painetun teoksen lisäksi se on julkaistu myös Internetissä Runosto-sivustolla: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
Mikäli käytät Windowsia, sieltä löytyy Leikkaa ja luonnostele -työkalu. Sillä pystyt rajaamaan haluamasi artikkelin ja tallentamaan sen kuvatiedostona haluamaasi paikkaan. https://apps.microsoft.com/detail/9mz95kl8mr0l?hl=fi-fi&gl=FI
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
Tässä pari ehdotusta etsimäksesi kirjaksi: Francis Pongen "Le Parti pris des choses" (Käännetty englanniksi ainakin nimellä "The Nature of Things").Georges Perecin "Les Choses" (suomennos "Tavarat" ilmestyy ensi lokakuussa 2024).
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
