Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä...
Hei!Kyseessä on muistovärssy, jolle ei ole löytynyt tekijää. Tätä on kysytty myös vuosina 2022 ja 2008. Alla linkit vastauksiinhttps://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tiedossa-kuka-on-kirjoittanut?langua…https://www.kirjastot.fi/kysy/kuolinilmoituksista-tuttu-varssy-tallenta…
EN ole varma, ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Jos vastaan väärään kysymykseen, lähetä tarkennettu kysymys uudelleeen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Asiakkaat, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää kirjautumiseen vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta), voivat pyytää oman kirjastosi henkilökuntaa rekisteröimään sinut E-kirjaston asiakkaaksi. Sinun täytyy siis todistaa henkilöllisyytesi (kuvallinen henkilöllisyystodistus) kirjastossa ja kertoa, että haluat käyttää E-kirjastoa etkä voi rekisteröityä itse. Ota mukaan laite, jolla haluat käyttää E-kirjastoa. Sinulla täytyy lisäksi kertoa rekisteröijälle sähköpostiosoitteesi, sillä saat sähköpostiin linkin, josta pääset luomaan pääsyavaimen E-kirjaston käyttöä...
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702
Se on valmistettu 1920-luvulla. Malli on 128K, jossa K tarkoittaa, että että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.LähteetSinger sewing machine serial number database: Serial numbers beginning with Y https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlSinger 128 and 128K: https://www.singersewinginfo.co.uk/128
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Kappaleeseen ei valitettavasti löydy harmonikkanuottia, ainoastaan kosketinsoitin/sointumerkit sisältäviä nuotteja (esim. Osa elämääni : Lauri Jauhiaisen lauluja). Jauhiainen on kyseisen kappaleen säveltäjä.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Zoe Brisbyn kirjoja on valikoidusti saatavilla eri kirjastoissa ympäri Suomen. Voit halutessasi tehdä maksullisen kaukolainatilauksen tai hankintaehdotuksen kirjastoosi. Kirjoja voi ostaa myös nettikirjakaupoista. Parhain valikoima lienee ranskalaisissa.
Tiedot löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Ottoautojen osalta aiemmasta palvelun vastauksesta saa askelmerkkejä kuinka edetä, mutta sama pätee pitkälti kanta-autoihinkin. Asiantuntija vinkkasi, että tieto voisi löytyä esimerkiksi moottoriajoneuvotoimistojen arkistoista. Koska oikean arkistokokonaisuuden paikantaminen voi olla aikaavievää, helpoin tapa edetä on tehdä asiasta tietopyyntö Kansallisarkistoon.
Ainakin Espanjan Amazon myy ristikkolehtiä: https://www.amazon.es/s?k=Crucigramas&i=stripbooks&__mk_es_ES=%C3%85M%C3%85%C5%BD%C3%95%C3%91&crid=8D81KRTTJH00&sprefix=crucigramas%2Cstripbooks%2C103&ref=nb_sb_noss_1.
Vesa-Matti Loirin esitys Youtube-videolla sisältää Tonttu kappaleen kaikki 11 säkeistöä. Linkki videoon:Tonttu (Vesa-Matti Loiri)https://www.youtube.com/watch?v=V8xb5uywGsY
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä."
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
Valitettavasti tilanne on se, että käytyäni läpi kaikki Celanin teosten suomennokset sekä antologiat, joissa luetteloidemme mukaan on Celanin runoja, ei tätä runoa löytynyt. En löytänyt sitä myöskään ruotsin kielellä. Ruotsinnoksista on vielä tarkastamatta Det sena verket, joka oli lainassa ja jonka saan käsiini vasta, kun se palautetaan. Runo löytyy verkosta saksaksi, ranskaksi ja englanniksi, Lob der Ferne (Eloge du lointain), https://poetrysociety.org/assets/homepage/Paul-Celan.pdf ja lisäksi italiaksi ja portugaliksi, https://lyricstranslate.com/en/lob-der-ferne-praise-distance.html
Se on julkaistu alunperin teoksessa "Der Sand aus den Urnen”. Tuota kokoelmaa ei ole suomennettu.
Ehdotan, että kysytte vielä esimerkiksi Helsingin...
(Vastausta päivitetty 28.10.)Lähetin kysymyksesi Ylen arkistoon, mutta Ylen arkistotoimittajakaan ei löytänyt kyseistä Päivän mietelausetta pitkällisestä ja perusteellisesta etsinnästä huolimatta. Yle Radio 1:n kuuluttajistakaan ei ollut apua tässä asiassa. Sillä välin sain käsiini Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -novellin ja tarkistuksen jälkeen näyttää siltä, että kysymääsi ajatusta ei mainita novellissa. Muistan itsekin lukeneeni tästä pysäyttävästä ajatuksesta, mutta sen alkuperää en valitettavasti nyt onnistunut löytämään muistakaan lähteistä.Sinänsä elämän rajallisuudesta puhutaan jo raamatussa Jobin kirjassa: "Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi...
Rivit ovat tosiaan Shota Rustavelin Pantterintaljaisesta, sen ensimmäisen kirjan viidennestäkymmenennestä säkeestä. Etsimäsi säkeet kuuluvat Olavi Linnuksen suomennoksessa näin:"Min annat pois, omasi on; min pidät sen vain menetät." Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, Suomen Itämainen Seura, 1990)
