Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti muotia eri tavoin käsittelevää tietokirjallisuutta. Sopivia asiasanoja näitä etsiessä ovat esimerkiksi "muoti" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuoti__Orightresult__U?lan…
Yhdistelmä "muotiala pukeutuminen" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuotiala%20pukeutuminen__O…
Myös asiasana "vaatesuunnittelu" antaa vaihtelevasti sopivia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svaatesuunnittelu__Orightre…
Näillä voi siis etsiä. Hakutuloksia voi rajata vasemman laidan rajoittimilla, kuten valitsemalla aineiston kieleksi vain suomen.
Varsinaisesti nuorten osastolle sijoitettuja muotia käsitteleviä teoksia on helmet-kirjastoissa aika niukasti:
Style : löydä oma...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaa Pipe pakisee en valitettavasti onnistunut löytämään. Löysin ainoastaan kokoelmasta Satuhyrrä löytyi lyhyen tarinan Pikkupapu pakisee, mutta kyseessä ei ehkä ole muistelemasi kirja. Gemma Funtek-Snellmanin kirja on puolestaan todennäköisesti Onnenpotku (1945). Siinä tonttu muuttaa pojan pieneksi.LinkitÄngeslevä: Satuhyrrä löytyi (1966) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr12513245Gemma Funtek-Snellman: Onnenpotku (1945) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Matti Riippi (nimi näin kirjoitettuna) Sodankylän Unarinkylästä oli valtiopäivillä Tukholmassa Lapin talonpoikana (bofast lappbonde) vuosina 1760 - 1762 ja 1765 - 1766. Tarkastin vielä muutkin kirjoitusasut, mutta muita Riipi tai Riippi -nimisiä valtiopäiväedustajia ei ole ollut Tukholmassa. Nämä tiedot perustuvat Toivo Paloposken julkaisuun Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä (1962) sekä hänen väitöskirjaansa Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustus vapaudenajalla (1961). Talonpoikaissäädyllä ei ollut Tukholmassa omia vakituisia tiloja vaan ne vuokrattiin aina erikseen valtiopäiviä varten. Vanha Synagoga oli yksi paikoista. Vuonna 1755 tilanne muuttui ja sääty sai vakituisen tilat Bonden...
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509: Amazon....
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta. Tässä linkki sivulle...
Klassikon määritelmä on melko hankala. Onko klassikko kirjallisuudenhistoriaan päätynyt teos, vaiko merkittävä aikalaiskertomus?Puhutaanko aikuisten, nuorten vai lasten klassikoista?Minkä maanosan maailmankirjallisuuden klassikoita tarkastellaan?Valitsin hieman tuoreempia klassikoita meiltä ja maailmalta.Suomi:Aleksis Kivi: Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860. Linkki Aleksis Kivi korpukseen.Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883. Linkki Juhani Aho-seuran sivuille.Väinö Linna: Päämäärä, 1947 . Linkki kansallisbibliografiaan.Yrjö Kokko: Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten, 1932, Linkki Wikipediaan.Veikko Huovinen: Hirri, 1950. Linkki Sotkamo.fi sivustolle.Fredrika Runeberg...
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi aiheesta...
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Cameronin suku on Robert Crichtonin viimeinen romaani. Se julkaistiin englanniksi nimellä The Camerons vuonna 1972. Crichton suunnitteli sille jatkoa, mutta se jäi toteutumatta.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tarkoitat ehkä novellikokoelmaa Silmien avaamisen päivä, jonka WSOY on julkaissut 1991.Kirjan on suomentanut Juhani Salokannel. Blogikirjoittaja Ketjukolari kuvaa kokoelman sisältöä näin: "Neljäs novelleista on saanut tapahtumapaikakseen Tallinnassa sijaitsevan tutkintavankilan sellin, ajankohta on vuoden 1946 lokakuu. Viidennessä novellissa ollaan matkalla kohti Siperiaa syksyllä vuonna 1947. "Lähde: https://ketjukolaaja.blogspot.com/2015/12/jaan-kross-silmien-avaamisen-paiva.htmlKirja on lainattavissa Helmet-tietokannan kautta.
Kun asut Helsingissä tai sen sen lähellä, voit mennä lukemaan lehteä Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Lehdet täytyy tilata etukäteen ja tilausta varten tarvitse kirjastokortin. Kirjastokortin saat Kansalliskirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjastokorttia. Samalla voit pyytää apua varauksen tekoon.Lähteet:Kansalliskirjasto kirjastokorttiFinna-tiedot lehdestä:https://finna.fi/Record/fikka.3515377?sid=4877440566
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa: https://...