Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Cameronin suku on Robert Crichtonin viimeinen romaani. Se julkaistiin englanniksi nimellä The Camerons vuonna 1972. Crichton suunnitteli sille jatkoa, mutta se jäi toteutumatta.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Almanakkaan Antti otettiin vuonna 1862 marraskuun 30. päivän kohdalle. Päivä on ollut 300-luvulta lähtien apostoli Andreaksen muistopäivä. Antti - Kotimaisten kielten keskus
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa: https://...
Kyseinen Finntrion levy julkaistiin vuonna 1982 aikoinaan ainoastaan LP-levynä ja C-kasettina. Julkaisu ajoittui ajankohtaan, juuri ennen CD-levyjen läpimurtoa maailmalla. Suomessa tämä läpimurto tapahtui sitten vähän myöhemmin. Eli levyä ei ole julkaistu CD-formaatissa ollenkaan.Mikäli C-kasetti tai LP-versio kuitenkin kiinnostaa, molempia löytyy vielä muutamista Suomen kirjastoista. C-kasetti esim. pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoista ja LP Eepos-ja Vaara-kirjastoista. LP-levy on kaukolainattavissa oman kirjastosi kautta.
Kyseessä lienee ollut vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön luokka 37 d 1:37 d 1. Aivotärähdys (Commotio cerebri). Lievät, täysin parantuneet tapaukset (A I tai A II).
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Hei,Yleisesti Ylen sivustolla mainitaan, että kuvaukset on tehty Iisalmessa ja sen ympäristössä. Tarkempia paikkoja ei yleisten lähteiden kautta löydy - paitsi maininta siitä, että Iisalmen raatihuoneen raastuvanoikeuden istuntosalissa kuvattiin valtuuston kokousta. Ohjaaja Jukka Sipilän mukaan autenttisuuteen pyrittiin kuvauspaikkojen ja paikallisten amatöörinäyttelijöiden puheen avulla. Tästä voisi päätellä, että sarjaa kuvattiin myös Säisän synnyinseudulla Kurenpolven kylän seutuvilla, joka on Iisalmesta Kiuruvedelle päin. Kuvauspaikkoja voi löytyä Jukka Sipilän tekemästä Säisän Henkilökuvasta, jossa kirjailija esittelee kotiseutuaan ja väliin on leikattu katkelmia tv-elokuvasarjasta. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/kukkivat-...
Suomen elintarvikelaki asettaa tarkat ehdot etenkin eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnalle ja hankinnalle. Elintarvikelaki sekä laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta määrittelevät ravintoloiden toimintaa ja vaikuttavat siihen, mitä kautta ja millaisista raaka-aineista ravintolassa saa valmistaa ruokaa asiakkaille.
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusviranomaiselle, ja sieltä vastattiin:
"Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta käytännön kannalta asiakkaan tuoma raaka-aine voi olla ongelmallinen raaka-aineen laadun ja hygienian kannalta. Ravintola vastaa aina tarjoilemansa ruuan turvallisuudesta. Ravintola voi aina valita käyttämänsä raaka-aineet ja myös kieltäytyä käyttämästä asiakkaan tuomaa raaka-...
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua tällä kertaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509: Amazon....
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta. Tässä linkki sivulle...
