Kysymykseen on vaikeata antaa täsmällistä vastausta. Esimerkiksi eduskunnan pöytäkirjoista salamurha-termi löytyy 17 kohdasta. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22salamurha*%22%2C%22o%22%3A%5B%7B%22p%22%3A%22Laadintapvm%22%2C%22d%22%3A1%7D%5D%2C%22r%22%3A%5B%7B%22n%22%3A%22Asiakirjatyyppinimi%22%2C%22t%22%3A%5B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%5D%2C%22o%22%3A%22AND%22%2C%22k%22%3Afalse%2C%22m%22%3A%7B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%3A%22P%C3%B6yt%C3%A4kirja%22%7D%7D%5D%2C%22l%22%3A1035%7DSuosittelisin kysymään Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) palvelusta aiheesta. kirjaamo@kotus.fi
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Lukukausi on alkanut 1.9.1970.Lähde: Elimäen yhteiskoulun toimintakertomus 1969 - 1970. (Toimintakertomuksen lopussa toukokuussa on kerrottu, milloin seuraava lukuvuosi alkaa.)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi elokuvaa. Monessa elokuvassa on aineksia kuvailemastasi juonesta kuten esimerkiksi elokuvassa "Hiroshima, rakastettuni", mutta aivan täsmälleen tuollaista juonikuviota emme löytäneet.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se lienee liian...
Suomenkielisiä juustoja ja niiden valmistuksesta kertovia kirjoja löytyi Helmet-Finna ja Finna hauilla seuraavat linkit: Linkki Helmet-haun tuloksiin, Linkki Finna-haun tuloksiin.Haku tehtiin yhdistämällä hakusanoiksi juusto, meijerijuustot ja valmistus, sekä rajaamalla kieli suomen kieleksi.
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti emme löytäneet nimeä tälle iskelmälle. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaa Pipe pakisee en valitettavasti onnistunut löytämään. Löysin ainoastaan kokoelmasta Satuhyrrä löytyi lyhyen tarinan Pikkupapu pakisee, mutta kyseessä ei ehkä ole muistelemasi kirja. Gemma Funtek-Snellmanin kirja on puolestaan todennäköisesti Onnenpotku (1945). Siinä tonttu muuttaa pojan pieneksi.LinkitÄngeslevä: Satuhyrrä löytyi (1966) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr12513245Gemma Funtek-Snellman: Onnenpotku (1945) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Aikakone-sivustolla esitellään arkiston kokoelmaan kuuluvia aineistoja. Sieltä löytyy myös Hoppu-Heikki -aiheinen julistesarja sekä yksi sivu riimirunoa: https://www.elka.fi/aikakone/index.php/2020/06/17/hoppu-heikki/Lisätietoa voisi kysyä suoraan arkistolta: https://elka.fi/yhteys/
Andrei Platonovin (1899-1951) romaanissa Tsevengur seikkailee Proletaarin Voima -niminen hevonen. Voisikohan etsimäsi teos olla siis tämä:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4090
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
