Kyseessä on ilmeisesti teos Carol Dahlbacka & Taina Halonen: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki 2003-2004 (Botnia-Foto 2004). Sitä löytyy lainattavana Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Paltamon kirjastosta. Kotiseutumme värikuvina -sarjassa löytyy vain Kajaania käsittelevä teos, jonka julkaisija on Aero-Kuva (2010). Sitä ei ole saatavilla lainaan.LinkitFinna.fi: Kotiseutumme Kajaani-Paltamo-Ristijärvi-Vaala-Vuolijoki https://finna.fi/Record/kainet.345660?sid=4860525727Finna.fi: Kotiseutumme värikuvina: Kajaani https://finna.fi/Record/kainet.345663?sid=4860530692
Turun osoitekirjasta vuodelta 1947-1948 löytyy kohdasta Lyhyttavaraliikkeet L. Kaaros Puutarhakatu 18.Lyhyttavaraliikkeestä kerrotaan, että kaikki perheen valmistamat lelut myytiin heidän omassa kaupassaan nimeltään Ly-Le (Lyhyttavara-Lelu), joka sijaitsi aivan Turun keskustassa. Kauppa oli tuohon aikaan tyypillinen "lyhyttavaraliike", jossa myytiin ompelutarvikkeita, kankaita, vaatteita, lahjatavaraa ja leluja. Lähde: Fintoys.com http://www.fintoys.com/kaaros_dolls_f.html
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Kansalliskirjaston erikoislukusaliin voit tilata luettavaksi Koiramme-lehtiä, mutta kotilainaksi niitä ei voi lainata. Aikaväliltä 1979–92 löytyy kaikki numerot, paitsi 1984 nro12 ja 1989 nro 2-3, 6-9. Kansalliskirjastossa voit tiedustelle artikkeleiden kopioinnista tai valokuvaamisesta.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422468?sid=4871913438Yhteystiedot ja aukioloajat:https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Löysin Helmet-verkkokirjastosta hakemalla seuraavanlaisia teoksia:Kielletyt kartat. Karjala 1928-1944 (AtlasArt, 2006)Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. (AtlasArt, 2007)Sukukirjassa Kemppisen suku Hiitolasta : elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2010 (BooksOnDemand, 2022) on myös valokuvia ja kartta-aineistoa. Voisikohan näistä olla apua?Hiitola -asiasanalla hakemalla löytyy myös muuta sekalaista aineistoa Helmet-haussa, kannattaa tutkia vielä nämäkin:hiitola | Hakutulokset | helmet.fi
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa kirjaa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut teosta kuvailun perusteella. Tunnistaisiko joku palvelun lukijoista kirjan? Kommenteissa sana on vapaa!
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
Musiikkina lienee Altitude Music/BMG Production Music: The Magic of Christmas.Musiikki ja sen tekijä-/julkaisutiedot löytyvät täältä: http://w.bmg.com/gap7v
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria ...
Kotilieden ja Apun vanhoja vuosikertoja pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusalissa.Kotilieden saatavilla olevat numerot löydät täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421467?sid=4905694338 ja Apun täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422070?sid=4905695502.Anttilan kuvastot kuuluvat materiaaleihin, joita kirjastot eivät säilytä. Kuvastoja voi saada käsiinsä esimerkiksi kirpputoreilta tai huutokaupoista.
Marja Kurkelan kirjassa "Pikkumuija" (WSOY, 1990) on kuvausta vastaava lastenhoitaja, jolla on Goolagong-niminen kissa. Kirjan on kuvittanut Jukka Lemmetty.
Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-...
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Tein sinulle haun Keskikirjastojen verkkokirjastosta sanoilla Jämsä ja kuvateokset:
https://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%…
Hakua on rajattu poistamalla Esko ja Martti Jämsän kirjoittamat kirjat.
Listan ensimmäisistä kirjoista löytyy varmaan parhaiten etsimiäsi kuvia. Korttikokoelma kertoo Jämsästä -kirjan valokuvat ovat vanhempia. Uusimmat ovat vuodelta 1959. Voit tutkia listan avulla tarkemmin kirjojen sisältöä ja varata kiinnostavimmat kirjat.
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna...
