Internetistä etsimisen ja Pohjanpään runoteosten selailun kautta löysin Pohjanpäältä kolme runoa, joiden nimissä viitataan muistamiseen:"Mua muistele", Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 200."Muistojen laulu" (Osa laajempaa runokokonaisuutta "Lauluseppele"), Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 353."Muistelen sua kuin kaunista unta (menneiltä ajoilta)", Lauri Pohjanpää - Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954, s. 18.En kuitenkaan löytänyt Pohjanpäältä "Muistojen mailla" nimistä runoa. Löysin tosin Immi Hellénin vastaavan nimisen runon: https://fi.wikisource.org/wiki/Muistojen_mailla.
Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
Hei,Tampereen kirjastonhoitajilta löytyi ehdotus: kyseessä voisi olla Pirjo Mannisen Taikasormus : se suuri romaani joka elettiin (Tammi, 2004).”On toukokuun ilta vuonna 1929. Leo Pesonen, nelissäkymmenissä oleva paloalan juristi, lehtimies ja kirjailija, kohtaa sattumalta 19-vuotiaan ylioppilasneitosen Raili Mäntyvaaran yhteisten ystävien luona kulosaarelaishuvilassa. Seuraavana päivänä neitonen saa kutsun autoajelulle. Tästä käynnistyy omalaatuinen, oikukkaasti polveileva rakkaustarina, jonka päähenkilöiden tytär, Pirjo Manninen, kertoo lämpimästi myötäeläen ja lempeän ironisella huumorilla höystäen. Taikasormuksen dokumenttipohjan muodostavat Leo Pesosen kirjeet morsiamelleen, pöytälaatikkomuistelmat ja päiväkirjat.”Mannisen äiti Raili...
Pankkien kokoa voi tarkastella monella eri tavalla, esimerkiksi taseen perusteella.Finanssivalvonnan verkkosivulta Tilinpäätösten avainluvut 2016–2023 löytyy jäsenosuuspankkien taseet vuodelta 2023 taulukkona:https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tilastot/tilinpaatosten-avainluvut/2016-2023/member_banks_of_the_amalgamation_of_the_co-operative_banks_2016-2023.xlsxTaulukosta selviää OP Ryhmän jäsenosuuspankkien koot taseen perusteella. Taulukko on excel-muodossa, joten siitä voi Data-välilehdeltä suodattaa jäsenosuuspankkien tietoja haluamallaan tavalla. Lisää tietoa OP Ryhmän jäsenosuuspankeista löytyy OP Ryhmän raporteista:OP Ryhmän raportit | OP Ryhmä | OP
Hei,markan arvon määrittää setelin kunto ja se, miltä vuodelta se on. Tarkan hinta-arvion rahallesi saat esimerkiksi täältä:Ostetaan markkaseteleitä - Ilmainen hinta-arvio - kultakolikko.fi
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Juho Rissasen elämää ja maalauksia on käsitelty useissa elämäkerroissa ja kokoomateoksissa. Kävin läpi meiltä löytyneet teokset (mm. Kämäräinen, Eija: Juho Rissanen : naurava kisälli; Rissanen, Juho: Juho Rissanen : lapsuuden muisto; Valkonen, Markku: Kultakausi; Suomen taide. Kultakausi; Pinx. : maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa) ja niissä kaikissa oli kuva Povarissa-maalauksesta ja selostus siitä poistetusta vanhan naisen kasvokuvasta. Tarkin kuvaus löytyi Onni Okkosen v. 1927 ilmestyneestä Juho Rissanen : elämäkertaa ja taidetta -teoksesta (s. 50): "Huomattava on, että sommittelun alkuperäiseen muotoon kuului keskellä erään istuvan, lihavan mummon naama, jonka taiteilija otti myöhemmin Edelfetin neuvosta pois "pesemällä", -...
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Kuvassa on jatkosodan 18. divisioonan asevelimerkki. Merkki tunnetaan myös Pajarin joukkojen asevelimerkkinä.https://finna.fi/Record/hkm.FFE0C2FC-9916-44BF-B050-E606EEC43DA6https://www.dragoonmilitaria.com/shop.php?code=55814https://fi.wikipedia.org/wiki/18._divisioona_(jatkosota)
Kelloseppä J. K. Sahlberg avasi "Kello y.m. Mekanillisen työnliikkeen" Rongankadulla heinäkuussa 1908. Joulukuussa liike muutti Satakunnankatu 23:een, jossa Sahlberg jatkoi toimintaansa kuolemaansa saakka (27.11.1925). Sahlbergin ilmapuntari voi siis hyvinkin olla jo yli 100-vuotias.
Tähän Jukka Rautiaisen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun ei ole julkaistu nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Tein Finna-haun hakusanoilla Yksisarviset ja lastenkirjallisuus ja kuvakirjat. Rajasin haun ajalle 1980-1999.Löysin viisi kirjaa:McCaughrean, Geraldine: Yksisarviset tulkaa,Moodie, Fiona: Yksisarvinen ja meri,Laulajainen, Leena: Valkoinen kaupunki ja joulutähti,Juonen, Riikka: Pikkuenkelin silmäterä ja Pikkuenkelin lemmikit.Kenties joku näistä on kaipaamasi kirja? Linkki hakutulokseen
Talvisodan osalta kyseessä on luultavasti sisäasiainministeriön alaisuuteen tammikuussa 1939 perustettu väestönsuojeluasianosasto, joka tunnettiin väestönsuojelupäällikön esikuntana (VPE). Esikuntaa komensi kenraaliluutnantti Aarne Sihvo. Vesa Saarikosken väitöskirjassa Keskustajääkäri Aarne Sihvo: Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen itsenäistymisen murroksesta paasikiviläiseen toiseen tasavaltaan (Turun yliopisto 1997) kerrotaan, että VPE siirtyi talvisodan alussa Helsingistä Nummelaan, jonne komentoporras, peitenimeltään Mäntylä, jäi sodan loppuun saakka. Eräät osastot siirtyivät tilan puutteen vuoksi myöhemmin Virroille. Jo 1931 perustettu yleisesikunnan kaasusuojelutoimisto siirtyi 1938 puolustusministeriön...
