Kuvailemasi hypoteettinen tilanne koskisi varmasti myös muita tuotantoeläimiä eikä pelkästään lehmiä. Vegaaniliiton sivuilla Usein kysytyt kysymykset -osiossa kysymykseen "mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?" on vastattu näin: "Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen." Vastauksessa ei kuitenkaan pohdita asiaa tämän tarkemmin. Vegaaniliitto kehottaa ottamaan yhteyttä, jos jokin asia askarruttaa.Vegaaniasiaa on käsitelty Suomen mittakaavassa, vaikkakaan ei kovin syvällisesti, Ylen nettiartikkelissa Tervetuloa vegaani-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen...
Tarkoitatko ehkä Maki Kolehmaisen säveltämää ja Heidi Puurulan (tai Vahakallion) ja Saija Aartelan sanoittamaa laulua "Hiljaisuus"? Laulu alkaa: "Tummuu ilta jouluyöhön". Kertosäkeessä lauletaan: "Tahtoisin kuulla laulun enkelten kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten enkeleiden joulumaa."Aikakone: Hiljaisuus YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=89C0EXVTcggAikakoneen lisäksi laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Antti Tuisku.
Tarkoitat varmaan DVD-vuokrauspalvelua?Sellaisia löytyy useampikin maksullisina. Palveluissa DVD-levyt kulkevat postin matkassa vuokraajalle. Suurin osa palveluista toimii USAssa. Lähimmät Englannissa esim. https://www.cinemaparadiso.co.uk/Suomessa toimivat verkkokaupat keskittyvät DVD-levyjen myyntiin esim. https://www.levykauppax.fi/leffat/dvdk/ ja https://www.vlmedia.fi/Monet kirjastot lainaavat yhä DVD-levyjä. Linkki Helmet hakuun.
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kuvataitelijamaterikkelista (kuvataitelijamatrikkeli.fi) en onnistunut löytämään taiteilijan nimeä, joka täsmäisi kirjaimiin. Art Signeture Dictionarysta (Art Signature Dictionary - Explore the world of artists) kannattaa katsoa eri mahdollisuudet, jos signeeraus näyttää samalta kuin tietokannan signeerus. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen: https://www.hagelstam.fi/myy, https://www.bukowskis.com/fi/sell, https://www.helander.com/myy/esinearvio/
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän...
Heidi Laineen 100 eläintä -kirja (2010) on lainattavissa tai varattavissa ainakin Sundomin kirjastosta, Sastamalan pääkirjastosta ja Luopioisten kirjastosta. Oman lähikirjaston kautta voi tehdä kaukolainatilauksen.
https://finna.fi/Record/piki.903410
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen...
Liikennemerkkien asennuskorkeudesta löytyy määräyksiä Valtioneuvoston asetuksessa 20.5.2020/379 pykälässä 30. Asiasta kannattaa kysyä lisää Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/#kysy
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa ja/tai kuunnelmaa. Muistaisiko joku palvelun käyttäjistä sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lueskelin yhteispohjoismaista selvitystä Nordic enforcement project on PFOS and PFOA in chemical products and article. Tutkimus löytyy verkosta https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1629735/FULLTEXT01.pdf . Jos oikein ymmärsin, tutkimuksessa oli selvitetty neljän autotuotteen (kiillotusaine, vaha) koostumus PFAS-yhdisteiden osalta eikä yhdisteitä oltu löydetty niistä yhdessäkään. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että näitä aineita ei olisi missään autovahassa.
Lisätietoa PFAS-yhdisteistä:https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/pfas-yhdisteet
Keskustakirjasto Oodin elektroniikkatyöasemien varustukseen kuuluvat myös juotosasemat. Työasemat voi varata https://varaamo.hel.fi/ -sivuston kautta. Varauksen lisäksi tarvitset myös voimassaolevan kirjastokortin.
Elektroniikkatyöasema:https://varaamo.hel.fi/resources/awmyaqgjiiba?date=2023-12-19
Lisätietoja voi kysyä:oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
Valitettavasti unkarilaisesta runoilijasta Endre Adysta ei ole elämäkertaa suomeksi tai englanniksi.
Tibor Klaniczayn toimittamassa teoksessa Unkarin kirjallisuus (1986) on noin kymmenen sivua Endre Adyn elämästä ja tuotannosta.
Unkarin kirjallisuus Helmet-kirjastojen kokoelmissa
Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
Lithospermum multiflorum tunnetaan myös nimillä many-flowered gromwell, pretty stoneseed ja southwestern stoneseed. Lithospermum multiflorumille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta Lithospermum-kasvisuku on suomeksi rusojuuret. Maailmanlaajuisesti rusojuuria on noin 80 eri lajia. Plants of the world online-sivustolta voi katsoa kasvin luontaisen levinneisyysalueen. Suomessa esiintyy peltorusojuurta ja rohtorusojuurta. Tieteelliseltä nimeltään peltorusojuuri tunnetaan kahdella nimellä: Lithospermum arvense ja Buglossoides arvensis. Rohtorusojuuren tieteellinen nimi on Lithospermum officinale. Lähteet: National park service: Many-flowered stoneseed. Luettavissa: https://www.nps.gov/brca/learn/nature/swstoneseed.htm. Viitattu 13.5.2024....
Raskausajan epilepsiaa käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Näistä löytyy tietoa myös epilepsian vaikutuksesta sikiöön.8 kysymystä ja vastausta: Raskaus, synnytys ja synnytyspelot (Epilepsialiitto)Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet raskausaikana (Terveyskirjasto)Nainen ja epilepsia (Käypä hoito)
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Sarjan nimi on Hydronautit. Hydronautteja on suomeksi olemassa ilmeisesti 4 dvd:tä: Meren maku, Tehtävä Etelänavalla, Jääretki ja Merihevoset.Hydronauteista on ilmestynyt myös yksi kuvakirja, Hydronautit : meren äänet. Kovin paljon näitä kirjoja tai dvd-levyjä ei enää ole kirjastoissa jäljellä, mutta kaikkia löytyy sentään edes yksi jostain päin Suomea!https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hydronautit&type=AllFieldsKavin ikärajahaun kautta löytyy myös lista kaikista televisiossa esitetyistä jaksoista lyhyine kuvauksineen:https://luokittelu.kavi.fi/public.html#haku/18508//542bb4f525b88ee7ebb624a8
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
