Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Valitettavasti unkarilaisesta runoilijasta Endre Adysta ei ole elämäkertaa suomeksi tai englanniksi.
Tibor Klaniczayn toimittamassa teoksessa Unkarin kirjallisuus (1986) on noin kymmenen sivua Endre Adyn elämästä ja tuotannosta.
Unkarin kirjallisuus Helmet-kirjastojen kokoelmissa
Lithospermum multiflorum tunnetaan myös nimillä many-flowered gromwell, pretty stoneseed ja southwestern stoneseed. Lithospermum multiflorumille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta Lithospermum-kasvisuku on suomeksi rusojuuret. Maailmanlaajuisesti rusojuuria on noin 80 eri lajia. Plants of the world online-sivustolta voi katsoa kasvin luontaisen levinneisyysalueen. Suomessa esiintyy peltorusojuurta ja rohtorusojuurta. Tieteelliseltä nimeltään peltorusojuuri tunnetaan kahdella nimellä: Lithospermum arvense ja Buglossoides arvensis. Rohtorusojuuren tieteellinen nimi on Lithospermum officinale. Lähteet: National park service: Many-flowered stoneseed. Luettavissa: https://www.nps.gov/brca/learn/nature/swstoneseed.htm. Viitattu 13.5.2024....
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
englanninkielisiä kirjoja voi hakea ainoastaan kertomakirjallisuuden osalta pelkällä luokalla, mikä on 84.5. Tietokirjojen osalta, mihin muistelmat ja elämäkerratkin kuuluvat tämä ei onnistu, koska kaikki tietokirjat kielestä riippumatta ovat samoissa luokissa. Esimerkiksi luokka 99.1 pitää sisällään elämäkertoja sekä muistelmia suomeksi sekä muillakin kielillä.Tätä hakua voi kokeilla esimerkiksi niin, että laittaa hakusanaksi muistelmat ja toiseksi hakusanaksi usko*, tässä tapauksessa usko ja katkaisumerkki hakee kaikki teokset, mihin on luetteloitu muistelmat sekä usko alkuiset sanat. Lisäksi kieleksi on rajattu englanti. Alla on linkki tuohon hakutulokseenhttps://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FKeski%2F...
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Hei,Tampereen kirjastonhoitajilta löytyi ehdotus: kyseessä voisi olla Pirjo Mannisen Taikasormus : se suuri romaani joka elettiin (Tammi, 2004).”On toukokuun ilta vuonna 1929. Leo Pesonen, nelissäkymmenissä oleva paloalan juristi, lehtimies ja kirjailija, kohtaa sattumalta 19-vuotiaan ylioppilasneitosen Raili Mäntyvaaran yhteisten ystävien luona kulosaarelaishuvilassa. Seuraavana päivänä neitonen saa kutsun autoajelulle. Tästä käynnistyy omalaatuinen, oikukkaasti polveileva rakkaustarina, jonka päähenkilöiden tytär, Pirjo Manninen, kertoo lämpimästi myötäeläen ja lempeän ironisella huumorilla höystäen. Taikasormuksen dokumenttipohjan muodostavat Leo Pesosen kirjeet morsiamelleen, pöytälaatikkomuistelmat ja päiväkirjat.”Mannisen äiti Raili...
Pankkien kokoa voi tarkastella monella eri tavalla, esimerkiksi taseen perusteella.Finanssivalvonnan verkkosivulta Tilinpäätösten avainluvut 2016–2023 löytyy jäsenosuuspankkien taseet vuodelta 2023 taulukkona:https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tilastot/tilinpaatosten-avainluvut/2016-2023/member_banks_of_the_amalgamation_of_the_co-operative_banks_2016-2023.xlsxTaulukosta selviää OP Ryhmän jäsenosuuspankkien koot taseen perusteella. Taulukko on excel-muodossa, joten siitä voi Data-välilehdeltä suodattaa jäsenosuuspankkien tietoja haluamallaan tavalla. Lisää tietoa OP Ryhmän jäsenosuuspankeista löytyy OP Ryhmän raporteista:OP Ryhmän raportit | OP Ryhmä | OP
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
Siirtymäriiteistä ja rituaaleista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista.Haasio, Ari: Riitit ja rituaalit (Avain, 2024)Pulkkinen, Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta (Minerva, 2017)Ranta, Reetta: Rituaalikirja : etsijän opas (SKS Kirjat, 2023)
Rahojen kohtalosta en löytänyt tietoa, mutta Šostakovitšin pariskunnan saapumisesta Helsinkiin noutamaan Sibelius -palkintoa on juttu Helsingin sanomissa 9.10.1958.Lehden näköisversio löytyy HS Aikakoneesta, johon pääsee kirjautumaan Sanoma-tunnuksilla. Lehti löytyy myös Kansalliskirjaston kokoelmista. Linkki HS Aikakoneeseen
Juho Rissasen elämää ja maalauksia on käsitelty useissa elämäkerroissa ja kokoomateoksissa. Kävin läpi meiltä löytyneet teokset (mm. Kämäräinen, Eija: Juho Rissanen : naurava kisälli; Rissanen, Juho: Juho Rissanen : lapsuuden muisto; Valkonen, Markku: Kultakausi; Suomen taide. Kultakausi; Pinx. : maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa) ja niissä kaikissa oli kuva Povarissa-maalauksesta ja selostus siitä poistetusta vanhan naisen kasvokuvasta. Tarkin kuvaus löytyi Onni Okkosen v. 1927 ilmestyneestä Juho Rissanen : elämäkertaa ja taidetta -teoksesta (s. 50): "Huomattava on, että sommittelun alkuperäiseen muotoon kuului keskellä erään istuvan, lihavan mummon naama, jonka taiteilija otti myöhemmin Edelfetin neuvosta pois "pesemällä", -...
Hei,Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi:Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)Valtioneuvoston sivuilla on kerätty tiedot kaikista Suomen itsenäisyyden ajan hallituksista. Tältä sivulta saat kätevästi tietoa hallitusten toimikausista ja siitä, kuka on ollut ministerinä missäkin hallituksessa.Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Ei löytynyt tietoa, että kyseistä spesiaalijaksoa oltaisiin näytetty Suomessa. Ainoa jouluaiheinen mikä on varmasti näytetty Suomessa on Mupettien joulu (The Muppet Christmas Carol, ilmestynyt 1992).
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Runon uudempi käännös voi sisältyä johonkin runovalikoimaan, mutta varmaa tietoa en tästä löytänyt. Runoa voi etsiä alla olevista kokoelmista. Niissä kaikissa pitäisi olla jokin Konstantin Simonovin runo:Neuvostolyriikkaa 4 https://finna.fi/Record/outi.100284?sid=4843151467Uuden runon Venäjä https://finna.fi/Record/outi.112402?sid=4843151467Tässä taivas, tässä maa : rakkauslauluja https://finna.fi/Record/outi.95917?sid=4843151467Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot https://finna.fi/Record/outi.334598?sid=4843151467
