Hannu Blommilan toimittamaa Kauriin kääntöpiiri -ohjelmasarjaa esitettiin Yle Radio 1:ssä vuonna 2009. Sarjan osia ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa. Ohjelmasta ei myöskään ole saatavana tallenteita.
Sarjan osat ovat kuunneltavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn ylläpitämästä Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta. Ohjelmia voi kuunnella asiakaspisteissä, joista on lista alla olevassa linkissä.
https://rtva.kavi.fi/
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://finna.fi/
Nimikirjoista ei kovin lähelle ehdottamasi kaltaisia Sharpayta muistuttavia nimiä löydy. Lähimmäs taitaa itse asiassa osua perinteinen Sirpa.
Nimilain mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä. Vierasperäiseksi katsottavaa nimeä ei siis välttämättä maistraatissa lapselle hyväksyttäisi. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa maistraatti voi pyytää valtioneuvoston asettamalta nimilautakunnalta lausunnon nimen sopivuudesta. Nimi kuitenkin voidaan hyväksyä, vaikka se ei täyttäisi edellä mainittuja vaatimuksia, jos seväestötietojärjestelmän tietojen mukaan on jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla...
Hyeenat ovat koiramaisesta ulkonäöstään huolimatta sukua sivettieläimille ja niiden arvellaan kehittyneen sivettikissojen tapaisesta eläimestä ennen varhaismioseenikautta 26 miljoonaa vuotta sitten. Hyeenojen käyttäytymisessä ja rakenteessa on koiramaisiakin piirteitä, mutta myös kissaeläimille ominaisia piirteitä. Väite pitää paikkansa, että hyeenat ovat läheisempää sukua kissoille kuin koirille niiden polveutumishistorian perusteella.
Lähteet: Maailman luonto 2: nisäkkäät (1999); https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyeenat
Rob Kiddin kirjoittamaa Jack Sparrow -kirjasarjaa on suomennettu vain nuo tuntemasi seitsemän osaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22jack%20sparrow%22%20kidd
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ikävä kyllä kirjastossamme ei löydy tarkempaa tietoa näin pieneltä alueelta, mutta alla joitakin viitteitä jääkausiin, muinaisrantakivikoihin eli pirunpeltoihin, muinaisrantoihin, karttapalveluihin sekä siirtolohkareisiin liittyen.
Maankamara-karttapalvelusta löytyy tietoja Suomen maa- ja kallioperästä. Linkki palveluun https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Palvelussa yhdistyvät mm. maa- ja kallioperäkartat, tarkka korkeusmalliaineisto sekä ilmakuvat. Nähtävissäsi on lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet, geologiset luontokohteet, kiviainesvarannot, geoenergiapotentiaali, Suomen ympäristökeskuksen aineistoja (mm. pohjavesialueet ja luonnonsuojelukohteet) sekä Maanmittauslaitosen pohjakartat....
Vaikka Mustasaari onkin Helsingin seurakuntayhtymän omaisuutta, on se avoin kaikiin uskontokuntiin kuuluville sekä niihin kuulumattomille.
Kaupungin yleiset järjestyssäännöt rajaavat käyttöä. MyHelsinki
Helsingin piispat ovat jo vuonna 2016 toivoneet, että seurakunnan tiloja (ei kirkkoja) annetaan muslimien käyttöön. Yle
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Etsitty kirja taitaa olla Maarit Saarron Skabat (Weilin+Göös, 1982). Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Pave. Pave ja hänen veljensä Pepe asuvat isänsä luona vanhempiensa erottua. Pave harrastaa piirtämistä ja maalaamista, minkä lisäksi hän soittaa rockabillyä Pepen bändissä. Paven astma mainitaan kirjassa ohimennen, mutta sillä ei ole siinä niin suurta osaa kuin hänen taide- ja musiikkiharrastuksellaan.
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? (2015) kerrotaan, että suurin osa leikkivistä eläimistä on nisäkkäitä, ja että myös monet linnut leikkivät.
Mutta tiede tuntee myös tapauksia, joissa leikin määritelmän täyttävät muutkin eläimet kuin nisäkkäät ja linnut. Tällaisia ovat matelijoista mm. maailman suurin lisko komodonvaraani sekä toinen jättiläiseläin niilinpehmeäkilpikonna. Kaloista on vähän havaintoja: Bernin eläintarhan leikkivät tapiirikalat ovat tunnetuin tapaus. Pohjoisamerikkalaisten nokkakalojen on luonnossa nähty loikkivan mm. paperinpalojen ja höyhenten yli. Sammakkoeläimistä tiede ei Telkänrannan mukaan tunne yhtään varmaa tapausta.
Lähteet:
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? (Helsinki:...
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Yli 40 vuotta vanhempi aineisto on siirretty Kansallisarkistoon, jonka toimipiste löytyy seuraavista paikoista: Helsinki, Inari, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Turku ja Vaasa. Kukin maakunta-arkisto säilyttää oman alueensa asiakirjoja. Mikäli kyseessä on luovutettujen alueiden asiakirjat, niitä säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa.
Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella henkilötietoja sisältävät, 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä vain Kansallisarkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviä alkuperäisiä asiakirjoja tutkitaan paikan päällä asiakirjat säilyttävän toimipaikan tutkijasalissa. Jos et itse voi mennä paikan päälle tutkimaan, voit tilata asiakirjat...
"Valitettavasti Tampereen konttoriopiston arkiston/aineistojen sijainti ei ole tiedossa. Tampereen kaupunginarkiston yksityisarkistokokoelmissa ei ko. opiston aineistoa löydy. Opistoa ei löydy myöskään muista potentiaalisista arkistoista, ainakaan heidän nettitietokannoistaan (kansallisarkisto ja yksityiset keskusarkistot). On siis myös täysin mahdollista, että kyseisen yksityisen toimijan aineistoja ei ole koskaan luovutettu mihinkään viralliseen arkistoon."
Näin kysymykseen vastattiiin Tampereen kaupunginarkistosta.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Satakielelle kokoelmasta Luomiskuut (1939).
Runoja voi etsiä monesta paikasta. Googlettamisesta on usein apua - niin oli tämänkin runon löytämisessä. Alla muutama esimerkki.
Moniin kirjastotietokantoihin on "avattu" runonkokoelmien sisältöä, jolloin niistä löytyy runot nimen ja usein myös alkusäkeen avulla. Tällöin runot löytyvät helposti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta https://finna.fi/.
Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottaman käännösrunoaiheisen viitetietokannan avulla.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) klassikkotietokannassa on useiden suomalaisten runoilijoiden teoksia:
https://kaino.kotus.fi/korpus/...
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipments/viikki-metabolomics-un…, https://www.oulu.fi/biocenter/, https://www.uef.fi/fi/palvelu/biokeskus-kuopio
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka...
Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.